Alustatalous mullistaa perinteiset liiketoimintamallit

Kevään pk-yritysbarometrin tekoälyn hyödyntämistä koskevan osuuden vastaukset kertovat, että vain kolmasosa koko maan vastaajista hyödyntää tekoälyä yrityksessään. Suosituimpia tekoälyn hyödyntämisen tai kokeilun muotoja ovat tekoälyalustat, jotka mahdollistavat tämän päivän digitaalisen alustatalouden. Mutta miksi vielä niin harva yritys vasta harkitsee tekoälyn hyödyntämistä?

Asiantuntija-arvioiden mukaan alustatalouden eteneminen muuttaa viidessä vuodessa maailmaa enemmän kuin internet on muuttanut tähän mennessä. Internetin digisisältöjen määrä tuplaantuu jokaisen puolentoista vuoden aikana. Lisäksi tietoa on valtavasti erilaisissa suljetuissa tietokannoissa.

Alustatalous haastaa perinteisen liiketoimintamallin. Maailman tuottavimmat ja nopeimmin arvoa kasvattavat yritykset ovat alustatalousyrityksiä ja kehitys on nopeinta kuluttaja- ja palveluliiketoiminnoissa. On kuitenkin nähtävissä, että kestokulutus- ja pääomahyödykkeiden osalta myös teollisuus on heräämässä alustatalouteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Olennaista on asiakaslähtöinen businessmalli ja teknologia, eli se, miten dataa keräämällä, yhdistelemällä, analysoimalla ja tulkitsemalla voidaan luoda uusia palvelukokonaisuuksia ihmisten ja yritysten tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi Internet of Things -sovellusten myötä yritysten huomio siirtyy tuotteiden kertaluonteisesta toimittamisesta tuotteen elinkaaren mittaisiin palveluihin ja niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan ympäristöissä. Palvelutuotannon toimintamallilla mahdollistetaan sellainen asiakasarvo ja asiakaskokemus, jota tavara yksin ei kykene toteuttamaan. Toimiakseen käytännössä edellyttää laajaa tietopohjaa. Teknologia ei siis määritä alustataloutta, vaan mahdollistaa sen toteutumisen.

Kun samaa alustaa hyödyntää moni osapuoli, se mahdollistaa arvonluonnin eri toimijoiden välillä ja tuottaa arvoa osapuolille yhdessä määritellyllä tavalla. Alustaan perustuvassa liiketoiminnassa ratkaisevaa on, että liiketoiminnan kehitys, uusi tieto ja uusi oppi, käytetään hyväksi alustan jatkokehittämisessä. Alusta ei käytössä kulu vaan paranee.

Digitalisoinnin tuoma tehostaminen on myös mahdollistanut sen, että yritykset tuottavat voittoa ja kerryttävät omistajilleen varallisuutta tehokkaasti vaikka liikevaihto jopa laskisi. Olisi kuitenkin uskaliasta toimia ilman, että pohtii uuden liiketoiminnan kehittämistä tai uusien toimialojen synnyttämisen näkökulmaa?

Useimmat suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia datan kerääjiä ja analysoineet sitä oman ydinliiketoimintansa tueksi, mutta dataa ei ole oltu valmiita avaamaan toisten käyttöön. Uskon että tämä muuttuu lähitulevaisuudessa. Kehitys kohti datalähtöisyyttä vaikuttaa selvältä, ja mielestäni on välttämätöntä, että yritykset pysyvät muutoksen vauhdissa mukana. On myös uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se, mitä nyt ei vielä tiedetä.

Positiivinen haaste suomalaisten yritysten menestykselle ja omalle osaamiselle – ihan meille kaikille. Pienen maan ja talouden on oltava ketterä ja yhteistyöhaluinen – tehdään kaikki parhaamme tämän eteen!

Markus Laakkonen

Aluejohtaja, Etelä-Suomi, Finnvera