Alustatalous vaatii vahvaa osaamista

Alustataloudesta on tullut ilmiö. Ilmatilaa hallitsevat amerikkalaiset ja aasialaiset yritykset, mutta myös Euroopassa alustatalouden mahdollisuuksiin on herätty. Suomalaisen Zadaan tavoitteena on lanseerata muodin kauppapaikka sataan maahan viidessä vuodessa, sanoo toimitusjohtaja Iiro Kormi.

Alustatalouden osuus kasvaa eri ennusteiden mukaan neljäsosaan kaikesta liiketoiminnasta alle kymmenessä vuodessa. Letkaa vetävät Googlen, Alibaban ja Airbnb:n kaltaiset jätit, joiden alustoilla on miljoonia käyttäjiä päivittäin.

Suomalaisella Zadaalla on jo 150 000 käyttäjää, vaikka yhtiö julkaisi beta-version palvelustaan kaksi vuotta sitten. Zadaan alustalla kuluttajat ostavat ja myyvät vaatteita tänä vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Palveluun kuuluu myös tuotteiden toimittaminen.

– Idea Zadaasta lähti siitä, kun huomasin kaverin Facebook-päivityksen. Kuvassa oli läjä vaatteita, joita hän myi. Ajattelin, että mikä saa ihmisen myymään vaatteita Facebookissa, muistelee Zadaan toimitusjohtaja Iiro Kormi.

Palvelun varsinainen tuotekehitysvaihe kesti yli vuoden. Lanseerauksen jälkeen Zadaa on kuitenkin kasvanut 10–15 prosenttia joka kuukausi. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Saksa avautuu huhtikuussa.

– Markkinoiden koko on 18 miljardia euroa. Kaikki on kuitenkin kiinni ajoituksesta. Nettikauppa on räjäyttänyt muodin ostamisen, eikä kaikkia vaatteita haluta palauttaa. Kuluttajat ovat myös valmiita kertomaan kokotietonsa ja haluavat ostaa yli rajojen, Kormi kertoo.

Nopeasti kansainvälisille markkinoille ja rahoitus kuntoon

Kokonaisuuden hallitseminen on kaikki kaikessa. Idea, tarve eli yhteisö ja ajoitus ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Lisäksi yritys tarvitsee verkostoliiketoiminnan osaamista tiimiltä ja rahaa.

– Rakensimme kaiken systemaattisesti kansainvälisesti skaalautuvaksi ja englannin kielellä. Jostain täytyy aina lähteä liikkeelle, mutta ulkomaille pitää mennä nopeasti. Olemme erittäin datapainotteinen yhtiö. Kaikki ennusteet ja päätökset perustuvat dataan. Tiedän paljon startupeja, jotka eivät ole rakentaneet liiketoimintamallia niin, Kormi sanoo.

Hänen mukaansa data ja raha kulkevat käsi kädessä. Zadaalla on parhaillaan menossa maaliin 3–4 miljoonan euron rahoituskierros.

– Meillä on neljä perustajaosakasta ja kolmas rahoituskierros menossa. Lisäksi meillä on luotollisen tilin takaus Finnverasta. Se on tärkeä osa rahoitustamme, Kormi sanoo.

Zadaan potentiaali on huomattu myös kansainvälisesti. Amerikkalainen talousmedia Forbes nosti Kormin uusimmalle nuorten innovaattoreiden ja vaikuttajien listalle verkkokauppasarjassa.

Startupien lisäksi huomiota kasvaviin scaleup-yrityksiin

Zadaa on yksi harvoista suomalaisista alustatalouden onnistujista.

Kasvuyritysten ja innovaatioalustojen kehittämisen asiantuntija Jukka Viitanen arvioi, että Suomesta löytyy ylipäätään muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka ovat puhtaasti keskittyneet alustatalouteen. Viitanen on Resolute HQ:n toimitusjohtaja.

– Ensimmäisessä aallossa oleville täytyy nostaa hattua. Startup-porukasta vain hyvin harva menestyy. Tyypillistä on, että uudet tulokkaat tulevat tunnetuksi ryminällä, Viitanen sanoo.

Hänen mukaansa suurin kasvun jarru suomalaisilla on puute verkostoliiketoiminnan osaajista.

Finnveran kasvavista ja kansainvälistyvistä yrityksistä vastaava rahoitusjohtaja Titta Mantila odottaa niin ikään, että alustatalouteen erikoistuvia yrityksiä tulee lisää.

– Alustatalous ei näy meillä mitenkään erityisesti. Tutkimustenkin mukaan Suomessa ollaan alkuvaiheessa ja yritykset rakentavat enintään puoliavoimia alustoja, Mantila kertoo.

Hän tosin muistuttaa, että alustatalouden yrityksiä rahoittavat alussa perustajat ja sijoittajat. Tuotekehitysvaiheessa Business Finlandilla on käytössään erilaisia vaihtoehtoja. Muu vieras pääoma tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun omaa pääomaa on riittävästi ja yrityksellä on näyttöä takaisinmaksukyvystä.

– Optimaalinen rahoituspolku on rakennettava aina tapauskohtaisesti. Velkarahoitusta haettaessa on tärkeää ennustaa kannattavuuden ja tulorahoituksen kehitystä. Liian varhainen velkarahoitus voi pahimmillaan olla este jatkosijoituksille. Kun yhtiön tuote tai palvelu on valmis tai sillä on jo liikevaihtoa, niin voimme tulla mukaan tarjoamaan vakuutta pankkirahoitukseen.

Mantila esittää hyväksi malliksi rahoituspaketin kasaamisessa niin sanottua vaiheistettua pakettia. Siinä neuvotellaan sijoittajilta ja rahoittajilta riittävän kokoinen rahamäärä, jonka nostaminen on vaiheistettu. Pääoman nosto on sidottu yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen.

– Startup-yritysten ympärillä käy nyt hyvä kuhina. Olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös niin sanottuihin scaleup-vaiheen yrityksiin. Niiden tarpeet poikkeavat rajusti startupeista esimerkiksi rahoituksen ja osaamisen suhteen, Mantila kertoo.

FAKTA: Satoja miljoonia vientiin

• Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yli 960 miljoonalla eurolla. Rahoitushakemuksia tuli yhteensä lähes 19 000.
• Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 40 prosenttia ja euromääräisesti 385 miljoonaa euroa.
• Myönteisen päätöksen sai 80 prosenttia hakijoista. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää, taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen.
• Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia.
• Yksityissijoittajat ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyhtiöihin olivat toissa vuonna 383 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 42 prosenttia.

Teksti: Kimmo Koivikko