Asiakkaan tunteminen on kaikkien etu vientikaupassa

Rahoituslaitoksia sitovat asiakkaan tuntemisvelvoitteet – Näin Finnvera toimii

Rahoitustoiminta perustuu monelta osin kansallisiin ja kansainvälisiin lakeihin ja ohjeistuksiin, joita Finnvera toiminnassaan noudattaa. Asiakkaan tuntemisvelvoitteet perustuvat EU:n rahanpesudirektiiviin, jonka kansallista soveltamista Finanssivalvonta (Fiva) ohjeistaa ja valvoo. Kansallisen rahanpesulain tiukentumisen myötä Finnvera tarkentaa omia käytäntöjään asiakkaan tuntemisessa tammikuusta 2018 lähtien.

Uusi tehostettu asiakkaan tunteminen tarkoittaa käytännössä asiakkaiden ja tietyissä tilanteissa myös muiden rahoitushankkeen osapuolten entistä systemaattisempaa ja dokumentoidumpaa tuntemista.

Mitä asiakkaan tunteminen käytännössä tarkoittaa?

Asiakkaan tunteminen (KYC, know your customer) on rahanpesulaissa asetettu rahanpesun ja terrorismin estämistoimenpiteisiin liittyvä velvoite. Se tarkoittaa rahoituslaitosten tai muiden toimijoiden velvollisuutta tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä tämän toiminnan laatu ja laajuus.

Käytännössä yrityksen hakiessa rahoitusta tuntemisvelvoitteet pitävät perustilanteessa sisällään yksilöintitiedot asiakkaasta, yrityksen omistusrakenteesta sekä yritystoiminnan luonteesta. Asiakkaalla tarkoitetaan rahoituksen hakijayritystä ja Finnveran takuun tai takauksen edunsaajatahoja.

Lisäksi tarvittaessa voidaan hakea erilaisia yritystä koskevia, niin sanottuja maineriskiin kytkeytyviä taustatietoja, kuten negatiivisia uutisia, pakote- ja korruptiolistamerkintöjä sekä tietoja mahdollisista viranomaissanktioista.

Kesäkuusta 2018 lähtien tunteminen ulotetaan myös vientiyrityksen ostaja-asiakkaaseen eli niin sanottuun kolmanteen osapuoleen. Tämä tarkoittaa maineriskiselvityksen tekemistä ostajasta ja muista tarvittavista osapuolista, kun kyseessä on maksuajaltaan yli kahden vuoden ostajaluottotakuu, vientiluotto tai yli kahden vuoden remburssitakuu tai vekselitakuu. Laki ei tätä edellytä, mutta Finnveralle tämä third party due diligence on osa vastuullista rahoitustoimintaa.

Miksi Finnvera tiukentaa käytäntöjään?

Rahoitushankkeiden osapuolten laajempi tunteminen on nykypäivää. Omistajamme, yhteistyöpankkimme ja Fiva edellyttävät tai suosittavat vahvasti tällaisia vastuullisen rahoitustoiminnan käytäntöjä. Finanssialalla sovelletaan vastaavanlaisia tuntemisvelvoitteita. On lisäksi järkevää riskienhallintaa tehdä itsenäinen arvio hankkeiden osapuolista.

Mitä tämä edellyttää asiakkailta ja rahoitushankkeiden muilta osapuolilta?

Tarvitsemme jonkin verran lisää tietoa yrityksestä, ja tarvittaessa myös rahoitushankkeen muista osapuolista. Finnvera hyödyntää mahdollisimman paljon julkisista rekistereistä ja muista tietokannoista saatavia tietoja. Pyrimme siihen, että asiakkaalle koituisi mahdollisimman vähän lisävaivaa.

Finnveran tekemästä taustaselvityksestä voi olla hyötyä myös rahoitushankkeen muille osapuolille. Saamme vaihtaa tietoja samaan hankkeeseen osallistuvan tahon, kuten pankin, kanssa tietoja

Miksi Finnvera kysyy samoja asioita kuin pankki samasta hankkeesta?

Vaikka samassa hankkeessa olevat tahot voivatkin vaihtaa tietoja, rahanpesulaki edellyttää viime kädessä itsenäistä asiakkaan tuntemista. Emme siis voi nojautua pelkästään muiden tekemillä selvityksiin. Toki mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä pankin kanssa, jos mukana on esimerkiksi ulkomainen ostaja tai muu osapuoli, josta pankilla voi olla tietoa.

Mitä Finnvera tekee, jos KYC-selvityksessä käy ilmi esimerkiksi negatiivisia uutisia luotonsaajayhtiöstä? Jääkö takuu myöntämättä?

Takuun epääminen ei ole ensisijainen vaihtoehtomme. Luotonsaajasta esiin tulleet negatiiviset asiat (kuten yritykseen kytkeytyvä korruptio, ihmisoikeus- tai ympäristörikkomukset tai muu rikollinen toiminta) käsitellään aina tapauskohtaisesti ja riskiä arvioidaan haettavan hankkeen osalta. Olennaista näiden arvioinnissa on muun muassa se, kuinka tuoreista tapahtumista on kyse, onko yritys tapahtuneen jälkeen ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin asian osalta ja ennen kaikkea, voidaanko olla riittävän varmoja, ettei näitä asioita kohdistu haettavaan hankkeeseen.

Mitä muiden maiden vientitakuulaitokset edellyttävät ja millaiset käytännöt niillä on?

Rahoitushankkeen osapuolten aiempaa parempi tunteminen on yleinen takuulaitosten piirissä oleva trendi. Rahoitustoiminnan vastuullisuus on viime aikoina korostunut erityisesti julkisten rahoittajien piirissä ja tämä tarkoittaa käytännössä mm. tuntemisvelvoitteiden tehostamista. Asiakkaan tuntemiseen liittyvät resurssit ja käytettävät tietokannat laajenevat koko ajan.

Finnveran malli on laadittu pitkälti pohjoismaisten vientitakuulaitosten mallin mukaan, ja esimerkiksi Ruotsissa on käytössä hyvin saman tyyppinen riskinhallintamalli.

Lisätietoja:

Anne Haataja, compliance officer, Finnvera 029 460 2852