Himmenevä Afrikan tähti odottaa Aasian vetoapua
Raaka-aineiden hintojen lasku jarruttaa maanosan kehitystä ja syö ostovoimaa. Yritykset hakevat nyt uusia markkinoita varsinkin Egyptistä.
Voitot ovat niin suuria, että niiden tavoitteleminen päihittää kaikki haasteet.
Näin ovat yritykset kuvailleet kaupankäyntiä Egyptissä. Vanha sanonta ”korkeat riskit, isot voitot” pätee hyvin koko Afrikkaan.
Yritysten kertomia haasteita riittää. Levottomuuksien lisäksi Afrikkaa ja erityisesti maanosan kehittyneintä maata Etelä-Afrikkaa kiusaa raaka-aineiden alhainen hinta. Ongelmien taustalla on heikko kysyntä Aasiassa.
– Etelä-Afrikka on vetänyt muita mukaansa. Monet maat ovat ottaneet viime vuosina askeleita taaksepäin, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen.
Jarkko Haapiainen
Ongelmista huolimatta Afrikka kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa.
Esimerkiksi tanskalainen Vestas on solminut yli kahden miljardin euron kaupat tuulienergiasta Egyptiin. Myös maan ensimmäinen Ikea on avattu Kairossa.
– Suomalaisten kilpailijat juoksevat Egyptissä koko ajan. Siellä on sata miljoonaa asukasta, joista osa on ostovoimaista väkeä, sanoo Suomen Egyptin suurlähettiläs Tuula Yrjölä.
Pohjoisen Egyptin, lännessä sijaitsevan niin ikään väkirikkaan Nigerian ja Etelä-Afrikan tarpeet ovat samankaltaiset. Energia- ja ict-alan yrityksille on kysyntää. Samoin puutteita on infrassa, cleantechissä ja terveydenhuollossa.
Pk-yritykset voivat löytää liiketoimintaa isojen toimialojen ulkopuoleltakin. Afrikan maat arvostavat varsinkin niitä yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisuja.
– Mobiiliteknologia on myös tärkeässä asemassa. Keniassa hoidetaan kännykällä jo pankkipalveluja. Mobiilipuolelle tarvitaan palveluntarjoajia, Finnveran Haapiainen uskoo.
Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria ovat suomalaisyrityksille eksoottisia kauppakohteita, mutta siellä kauppaa tekevät yritykset ovat kuvailleet liiketoimintaympäristöä samanlaiseksi kuin Venäjällä. Ja itänaapurin kanssahan kauppaa on tehty pitkään.
Egypti tarvitsee puuta
Kolmikosta eniten tavaraa Suomesta kulkee Egyptiin. Alkuvuonna tavaraviennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, josta kasvua on yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Sen sijaan vienti Etelä-Afrikkaan on vähentynyt ja Nigeriaan suorastaan romahtanut. Nigeria on Afrikan suurin talous, mutta sen mainetta ovat tahranneet nigerialaiskirjeet ja Boko Haram –terroristijärjestö.
– Egyptiin viedään pääosin puuta. Siellä on tällä hetkellä massiivisia infrahankkeita suunnitteilla, kuten toisen pääkaupungin rakentaminen ja Suezin kanavan ympäristö. Ongelmana on heikko taloustilanne ja maksujen kanssa on ollut viiveitä, Haapiainen sanoo.
Hänen mukaansa viiveet johtuvat valuuttapulasta. Egypti odottaa kuumeisesti Kansainvälisen valuuttarahaston 12 miljardin lainapäätöstä, joka tuo toteutuessaan rakenneuudistukset. Egyptissä on eri arvioiden mukaan noin 60 suomalaisyritystä.
Myös Etelä-Afrikassa on kymmeniä suomalaisyrityksiä ja maalla on suuria suunnitelmia investoida sähkö- ja voimalaitoksiin.
– Kun rahat ovat tiukoilla, niin kuinka paljon hankkeita viedään eteenpäin? Haapiainen kysyy.
Afrikan ”Singapore”
Haapiainen pitää koko Afrikkaa rahoittajan näkökulmasta hankalana alueena, mutta vientitakuut ovat voimassa suurimmassa osassa maanosaa. Sotaa käyvät maat ovat takuiden ulkopuolella.
– Afrikkaan on jonkin verran kysyntää, mutta hirveän moni hanke ei ole mennyt maaliin asti. Varmasti sinne on sellaistakin vientiä, joka ei näy meille. Suosittelen kuitenkin vahvasti remburssien käyttöä myyntisaatavien turvaamiseksi. Myös oikean paikallisen kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää, Haapiainen kertoo.
Yhdeksi potentiaaliseksi vientikohteeksi Haapiainen nostaa vielä Ruandan, joka pyrkii Afrikan Singaporeksi.
– Namibia on myös vakaa maa liiketoimintaympäristön puolesta. Ja Marokko on hoitanut talouttaan hyvin, Haapiainen sanoo.
FAKTA: Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria lukuina (2015)
Finnvera on luokitellut Egyptin ja Nigerian maariskitasolle 6/7. Sen sijaan Etelä-Afrikan maariskitaso on 4/7.
EGYPTI:
- Bruttokansantuote: 293 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa.
- Bruttokansantuote per capita: 3 313 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa.
- Talouskasvu: 4,2 %.
- Inflaatio: 11,1 %.
- Vienti: 19,5 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Egyptiin oli tammi-toukokuussa 161,4 miljoonaa euroa (+14%).
- Tuonti: 54 miljardia euroa.
- Päätoimialat: Turismi, tekstiili-, elintarvike-, öljy-, metalli- ja kemian teollisuus.
- Valuutta Punta: 1 eurolla saa 8,68 puntaa.
ETELÄ-AFRIKKA:
- Bruttokansantuote: 291 miljardia euroa.
- Bruttokansantuote per capita: 5 309 euroa.
- Talouskasvu: 1,3 %.
- Inflaatio: 5,2 %.
- Vienti: 76 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Etelä-Afrikkaan oli tammi-toukokuussa 99,4 miljoonaa euroa (-5%).
- Tuonti: 80 miljardia euroa.
- Päätoimialat: Raaka-aineet, kaivos-, auto-, metalli-, konepaja- ja tekstiiliteollisuus.
- Valuutta Randi: 1 eurolla saa 15,9 randia.
NIGERIA:
- Bruttokansantuote: 424 miljardia euroa.
- Bruttokansantuote per capita: 2 371 euroa.
- Talouskasvu: 2,7 %.
- Inflaatio: 9,6 %.
- Vienti: 73,5 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Nigeriaan oli tammi-toukokuussa 7,8 miljoonaa euroa (-53%).
- Tuonti: 55 miljardia euroa.
- Päätoimialat: Öljy-, elintarvike-, rakennus-, paperi- ja kemian teollisuus.
- Valuutta Naira: 1 eurolla saa 220 nairaa.
Lisätietoa:
Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.
Teksti: Kimmo Koivikko
