Iso verkosto varmistaa laivan rakentamisen
Yksi miljardiluokan laivakauppa poksauttaa kuohujuomapullot auki muuallakin kuin pelkästään Turun telakalla. Jättiristeilijän suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu useita veturiyrityksiä ja satoja alihankkijoita ympäri Suomea. Konecranes toimittaa jättimäisen nosturin telakalle, turkulaisyritys puolestaan suunnittelee laivoihin sisustuksia. Havainnekuva Turun telakalta kertoo, minkälaisiin korkeuksiin Konecranesin uusi nosturi nousee. Takana vanha nosturi, joka myös jatkaa telakan käytössä.
Suomeen on syntynyt maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen meriteollisuuden klusteri. Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa.
Noin joka kolmas meriklusterin yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa klusterin ytimen muodostaa saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva Turun telakka.
Yksi nostalgisimmista hetkistä Turun telakalla koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun Konecranesin toimittama jättimäinen telakkanosturi on käyttövalmis. Yhtiön ensimmäinen Goliath-luokan telakkanosturi toimitettiin yli 40 vuotta sitten, sekin Turkuun.
Vanha nosturi jää myös käyttöön ja sen modernisointiprojekti on käynnissä. Lisäksi Konecranesilla on molemmista nostureista huolenpitosopimus.
- Ei näitä tilaisuuksia voi jättää käyttämättä. Kauppa on meille yksi merkittävimmistä, sanoo Konecranesin vientikauppojen rahoituksesta vastaava johtaja Matti Malminen.
Nosturin maksimikorkeus on 120 metriä ja nostokyky 1 200 tonnia. Hitsausvaiheeseen liittyy yksi erikoisuus, sillä nosturin tilannut telakka on toiminut pääkannattimen hitsaustöissä Konecranesin alihankkijana.
- Kaikki kriittiset komponentit tulevat Suomesta Konecranesin tehtailta. Vaihteet, sähköjärjestelmät ja nostokoneisto ovat nosturin sydän, kertoo projekti-insinööri Vesa Pietilä.
Hän on ollut mukana nosturiprojektissa lähes neljä vuotta. Varsinainen toimitusaika laitteelle on kaksi vuotta.
Rahoituksella rooli kaupoissa
Pietilä ja Malminen pitävät osaavaa alihankintaverkostoa onnistumisen edellytyksenä niin Konecranesille kuin koko telakalle. Ketju on iso ja alihankkijoilta vaaditaan laatua sekä toimitusvarmuutta.
- Olemme panostaneet alihankkijaverkostoon paljon ja haluamme, että se toimii. Yrityksiä koulutetaan ja niitä valvotaan, Malminen vahvistaa.
Telakkakaupan arvo on Konecranesille 35 miljoonaa euroa. Se on vain murto-osa pörssiyhtiön yli kolmen miljardin euron liikevaihdosta.
Kansainväliset, kymmeniin miljooniin euroihin yltävät kaupat vaativat usein rahoitusjärjestelyjä. Niin sanottu ”Lex Jordan” antoi Finnveralle mahdollisuuden myöntää takuita myös kotimaisiin projekteihin, jotka edistävät suomalaista vientitoimintaa. Nosturitoimitus Turun telakalle on tästä hyvä esimerkki.
- Finnvera ja SEB Leasing Oy ovat järjestelleet rahoituksen. Meillä on tälläkin hetkellä neljä muuta isoa vientikauppaa auki, missä ostajaluotto tai Finnveran vientitakuut ovat merkittävässä roolissa tilausten varmistamiseksi, Malminen sanoo.
Verkoston voimalla
Laivojen sisustusratkaisuihin erikoistuneen Naval Interior Teamin (NIT) toimitusjohtaja Jari Suominen nostaa Turun telakkaklusterin yhdeksi neljästä merkittävimmästä globaalista verkostosta. Kolme muuta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa paikallisten telakoiden yhteydessä.
- Turun suurin kilpailuvaltti on se, että tärkeä teknologia on verkostolla. Muualla telakat pitävät sen itsellään, Suominen kertoo.
- Turun telakka on meille elintärkeä. Täällä on mahdollista kehittää toimintoja helpommin ja tuoda uusia innovaatioita käyttöön, hän jatkaa.
Vuosituhannen alussa perustettu perheyritys on kokenut Turun telakan laskun ja nousun. Yhtiön johto päätti kansainvälistyä, kun telakan tulevaisuus oli vaakalaudalla korealaisomistuksessa.
- Pääsimme Saksan telakoille ja Japaniin. Hetken aikaa olimme myös Ranskassa, mutta Japanissa oli suurin tarve. Niiden avulla nousimme, Suominen muistelee.
NIT:n yli 77 miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön kasvuluvut ovat huimat, sillä vielä muutama vuosi sitten liikevaihto oli kymmenesosa nykyisestä.
Suomisen mukaan NIT kuuluu harvaan kokonaistoimittajien yritysryhmään. Tärkeintä onnistumisen kannalta on yhteistyö telakan, varustamon ja arkkitehtien kanssa.
Laivaprojekteissa yhtiön omat työntekijät ovat projektinjohtajina, tekevät suunnittelun ja ostot, johtavat logistiikkaa ja toimivat työmaavalvojina. Materiaalit ja asennustyöt tulevat pääosin alihankkijoilta.
- Kaikki ratkaisut joudutaan miettimään alusta. Avain onnistuneeseen projektiin on osaava tiimimme. Tehokkaiden tiimien rakentaminen on todella haastavaa, Suominen vahvistaa.
Toimitusjohtaja pitää Finnveran roolia merkittävänä koko klusterin kannalta.
- Emme olisi itse päässeet ulkomaille ilman Finnveran rahoitusta. Joudumme hommaamaan telakoille aina vakuuden. Lisäksi tarvitsemme käyttöpääomaa suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.
Finnveran saamien uusien vientitakuuhakemusten euromäärä nousi viime vuonna ennätystasolle 14,6 miljardiin euroon. Vahva kysyntä johtuu erityisesti telakkateollisuuden tilauskannan kasvusta.
Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo, että meriklusterin menestys heijastuu koko Suomeen ja satoihin yrityksiin. Ensimmäisellä kehällä ovat kokonaistoimittajat, kuten NIT. Ne tarvitsevat toimitusvakuuksia ja muuta projektirahoitusta.
Rahoitustarpeet valuvat verkostossa alaspäin myös kokonaistoimittajien alihankkijoille.
- Yrityksillä on nyt matala kynnys kansainvälistyä, kun Saksassa on toinen Meyerin telakka. Osaamista pölytetään ristiin. Suomalaisia alihankkijoita myös lähestytään, sillä heillä on hyvä maine. Meille tulee jatkuvasti kyselyitä rahoituksen saamisesta, Pelkonen sanoo.
FAKTA: Viennin veturit, meriklusteri
- Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että Suomen meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Näistä puolet ovat osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla.
- Meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,0 miljardia euroa vuonna 2015, ja yritykset työllistivät noin 49 000 henkilöä.
- Meriklusterin yritykset keskittyvät Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Brahea-keskuksen tutkimuksesta selviää, että vajaat kolmannes meriklusterin yrityksistä sijaitsee Turun ympäristössä.
- Turun klusterin ydin on telakka. Telakan tilauskirja ulottuu vuoteen 2024 asti. Tilauskirjassa on kahdeksan matkustajalaivaa.
- Varsinais-Suomessa on myös kasvava autoteollisuuden ja kaivosteollisuuden klusteri.
Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta euroissa mitattuna ja kolmanneksi suurin vientiyritysten lukumäärän perusteella.
Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä
Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista
Lue lisää ostajaluotoista
Teksti: Kimmo Koivikko
Lue myös:
Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla
