Kaikki mahdollinen irti puusta – Äänekosken biotuotetehdas on Keski-Suomen kasvun moottori
Mielipiteet muuttuvat nopeasti. Metsäteollisuutta oltiin jo kovaa vauhtia kuoppaamassa Suomessa menneisyyden toimialana, vaikka metsäyhtiöt tekivät investointeja finanssikriisin synkimpinäkin aikoina yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Molli vaihtui duuriin viimeistään siinä vaiheessa, kun Metsä Fibre ilmoitti uuden, yli miljardi euroa maksavan biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle Keski-Suomeen. Viime elokuussa käynnistetyn tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, eli laitoksen tuotanto on yli kaksinkertainen aiempaan tehtaaseen verrattuna.
Suomessa on myös iloittu laitehankintojen korkeasta kotimaisuusasteesta, joka nousi lopulta 70 prosenttiin. Tähän antoi mahdollisuuden niin sanottu Lex Jordan.
– Vientitakuulakiin tehtiin muutos kolme vuotta sitten. Aikaisemmin pystyimme tukemaan suuryrityksiä ainoastaan myöntämällä vientiluottoja, joissa kohde oli ulkomailla. Nyt voimme olla mukana suuryritysten investoinneissa myös Suomessa, kertoo Finnveran asiakas- ja hankevastaavana Äänekosken investoinnissa ollut Satu Savelainen.
Finnvera on taannut 400 miljoonan euron lainan Äänekosken investointiin. Savelaisen mukaan investoinnin täytyy edistää vientiä, joko suoraan tai välillisesti. Metsä Fibre on itse arvioinut, että hanke lisää Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuodessa.
– Suomalaiset laitetoimittajat voivat jättää tarjouksia nyt samoin rahoitusehdoin kuin ulkomaiset kilpailijansa. Pahimmassa tapauksessa Metsä Fibre olisi maksimoinut laitehankinnat ulkomailta, jolloin yhtiö olisi voinut hyödyntää paikallisten vientitakuulaitosten palveluja. Tämän kokoluokan hankkeissa rahoitus tyypillisesti koostuu useista eri lähteistä. Tässäkin hankkeessa teimme yhteistyötä Ruotsin takuulaitoksen EKN:n kanssa, Savelainen sanoo.
Finnveran ulkomaisiin investointeihin käyttämä instrumentti kulkee nimellä ostajaluottotakuu . Se on viennin rahoittajalle, eli yleensä pankille, myönnettävä vakuus luoton takaisinmaksuun liittyvien riskien varalle. Rahoituksen järjestyminen ostajalle auttaa suomalaista vientiyritystä kauppojen saamisessa.
Vastaavanlainen takuujärjestely on nyt myös kotimaisille investoinneille nimellä rahoitustakuu .
Savelainen kertoo, että Äänekosken kaltaisia kotimaisia investointihankkeita on hänen pöydällään useita.
– Toimialat vaihtelevat, samoin kokoluokka. Joka tapauksessa hankkeet ovat jo pidemmällä kuin pelkässä tunnusteluvaiheessa.
Videolla Metsä Fibren pääjohtaja Ilkka Hämälän ja EcoEnergy SF Oy:n toimitusjohtaja Tero Mäen haastattelu Äänekosken hankkeesta. Haastattelu on tehty englanniksi.
Maakunnan moottoriksi
Biotuotetehtaan tavoitteena on ottaa puusta irti sivuvirtoina kaikki mahdollinen. Tällöin kaatopaikkajätettä ei synny lainkaan.
Valikoiman ytimen muodostavat sellun lisäksi mäntyöljy, tärpätti, biosähkö ja kaukolämpö. Tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on Metsä Fibren ilmoituksen mukaan 240 prosenttia.
– Tehdas on merkittävä Keski-Suomen kasvun moottori. Sen ympärillä on nyt puolenkymmentä muuta yritystä ja sivuvirtojen hyödyntämiseen syntyy lisää yrityksiä 1–1,5 vuoden aikana, kun tehdas pääsee kunnolla käyntiin, sanoo Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Hänen mukaansa veturin rooli näkyy muutenkin, erityisesti raaka-aineen liikkumisessa.
– Tehdas käyttää kuitupuuta, ja tukkipuu siirtyy sahateollisuudelle. Positiivinen vire on näkynyt jo pitkään sahoilla, kun korvausinvestointeja on tehty. Lisäksi tehtaalla on todella iso merkitys logistiikkaan ja kuljetuksiin, Vänttinen jatkaa.
Finnvera pystyy rahoittamaan pk-yritysten investointeja joko suoraan tai myöntämällä takauksia.
Aluejohtaja puhuu myös innovaatioiden merkityksestä koko metsäklusterissa. Metsäteollisuus käytti Suomessa viime vuonna tuotekehitykseen yli 100 miljoonaa euroa.
– Toimialat menettävät merkityksensä perinteisessä mielessä. Yritysten kannattaa nyt katsoa tuotekehityksessä eri toimialojen rajojen yli, Vänttinen sanoo.
FAKTA: Viennin veturit, metsäklusteri
- Metsäteollisuus vei tavaraa ulkomaille viime vuonna 11,5 miljardilla eurolla. Metsän osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 21,6 prosenttia.
- Suomi on yksi suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti jopa 150 000 suomalaista.
- Metsäteollisuuden suurin keskittymä on välillä Etelä-Karjala ja Keski-Suomi. Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden bruttoarvosta on Etelä-Karjalassa peräti 69 prosenttia, Keski-Suomessa puolestaan 35 prosenttia (neljänneksi suurin).
- Metsä Fibren jätti-investointi Äänekoskelle nostaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden painoarvoa Keski-Suomessa. Biotuotetehtaan kustannus oli 1,2 miljardia euroa. Tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
- Tehdas käyttää havupuuta 4,5 miljoonaa kuutiota ja koivua 2 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Teksti: Kimmo Koivikko
