Kolmen toimialan yhteenliittymä toimii Kymenlaakson veturina

Satamatoiminnot, metsä- ja energiateollisuus muodostavat Kymenlaaksossa tiiviin yhteenliittymän. Klusterin investoinnit nousevat lähivuosina jopa satoihin miljooniin euroihin. Haminaan valmistuva 100 miljoonan euron LNG-terminaali on Wärtsilän ja kumppaneiden investointi uuteen energiateknologiaan.

Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät seitsemän vuotta sitten. Yhdistäminen on vahvistanut HaminaKotkan asemaa Suomen suurimpana yleissatamana, ja nyt sen kautta kulkee 18 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä.

HaminaKotkasta lähtee ja sinne tulee tavaraa tänä vuonna lähes 17 miljoonaa tonnia. Metsäteollisuuden osuus kokonaisuudesta on noin 40 prosenttia.

Kasvu näkyy pitkän tauon jälkeen myös investoinneissa. Sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan investoinnit lähtivät liikkeelle kaksi vuotta sitten.

- Parhaillaan käynnissä on Pohjoismaiden suurimman sellukeskuksen rakentaminen Kotkan Mussaloon ja jättimoduuli- sekä LNG-hankkeet Haminaan. Mussalossa on käynnissä myös Nord Stream 2 -kaasuputkihanke, jonka keskussatamana on HaminaKotka, Naski luettelee.

Kaikkien investointien yhteenlaskettu arvo nousee lähelle 200 miljoonaa euroa. Myös Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Markus Laakkonen puhuu perinteisen teollisuuden noususta Kymenlaaksossa.

- Vielä kymmenen vuotta sitten tunnelmat olivat täysin toisenlaiset, kun paperitehtaita ajettiin alas. Metsäteollisuudessa on ollut voimakas toimialamurros. UPM suunnittelee parhaillaan uuden biojalostamon rakentamista Kotkaan. Se olisi toteutuessaan miljardihanke, Laakkonen sanoo.

HaminaKotka-sataman ympärille on syntynyt tiivis verkosto metsä- ja kemianteollisuuden sekä energia-alan yrityksiä, pienempää teollisuutta ja alihankintaketjuja unohtamatta.

Pelkästään satama-alueen sisällä toimii noin 170 yritystä, ja klusteri työllistää suoraan ja välillisesti 7 000 henkeä. Kun metsäteollisuus lasketaan mukaan, nousevat työllistämisvaikutukset moninkertaisiksi.

- Alihankintaa tekevissä yrityksissä on paljon investointihankkeita vireillä. Nyt uusitaan kone- ja laitekantaa. Lisäksi omistajanvaihdoksia on entistä enemmän, Laakkonen kertoo.

LNG-infra kuntoon

Kirjainyhdistelmä LNG, eli nesteytetty maakaasu, on noussut viime vuosina yhä vahvemmin esille etenkin laivaliikenteessä. Haminaan valmistuvan LNG-terminaalin pääomistajina ovat Haminan Energia ja virolainen Alexela. Vähemmistöomistajana on terminaalin toimittaja Wärtsilä.

Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski sanoo, että LNG:n suosion taustalla ovat kiristyvät päästörajat. Vuonna 2020 voimaan astuu maailmanlaajuinen rikkiraja laivaliikenteessä.

- LNG linkittyy myös sähköntuotantoon, sillä se on varastoitavaa energiaa. Fossiilisten voimaloiden rooli tulee muuttumaan, Haapakoski arvioi.

Hänen mukaansa terminaaliin kuuluu muun muassa 30 000 kuution varastosäiliö ja teknologiaa, jonka avulla nesteytetty maakaasu otetaan laivasta vastaan ja kaasutetaan maakaasuna verkkoon sekä rekkalastausasemille. Terminaalin kokonaisinvestointi on noin 100 miljoonaa euroa. Haminan terminaali on Wärtsilälle kolmas LNG-terminaalihanke Suomessa. Muut kaksi ovat Torniossa ja Raahessa.

- Kyse on samalla Suomen LNG-perusinfran rakentamisesta, jossa haluamme olla mukana. Terminaalit linkittyvät vahvasti meripuolen tekemiseen. Olemme kehittäneet laivojen monipolttoainemoottorit jo aikoja sitten, mutta polttoaineinfra on pitkälti rakentamatta, Haapakoski perustelee.

Vientitakuulaki muuttui – investointeja kotimaahan

Wärtsilä ja muut omistajat hyödynsivät terminaali-investoinnin rahoituksessa neljä vuotta sitten tehtyä muutosta vientitakuulaissa. Ennen lakimuutosta Finnvera pystyi tukemaan suomalaisia yrityksiä myöntämällä vientitakuita ja -luottoja, joissa kohde oli ulkomailla. Nyt vientitakuun kohde voi olla myös kotimaassa, jos investointi edistää vientiä.

- Se on hyödyllinen monille yrityksille. Ulkomaiset kilpailijat tarjosivat omia rahoitusratkaisuja. Olisimme olleet surkeassa tilanteessa, jos emme olisi voineet käyttää Finnveran vienninrahoitusta, Haapakoski sanoo.

Finnveran ulkomaisiin investointeihin käyttämä rahoitusinstrumentti kulkee nimellä ostajaluottotakuu. Se on vakuus ostajan saamalle rahoitusluotolle, joka turvaa luotonantajaa eli yleensä pankkia takaisinmaksuun liittyviltä riskeiltä. Rahoituksen järjestyminen ostajalle auttaa suomalaista vientiyritystä kauppojen saamisessa.

Vastaavanlainen takuujärjestely kotimaisille investoinneille tunnetaan rahoitustakuuna.

- Haminan terminaali on vientiä edistävä investointi erityisesti LNG:n käytön yleistyessä alusten polttoaineena. HaminaKotka on Suomen suurimpia satamia, ja sillä on paljon vientiyrityksiä asiakkaina, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Riitta Leppäniemi.

Hänen mukaansa vastaavia rahoitushankkeita on ollut neljän vuoden aikana vähän. Tunnetuin niistä on Äänekoskelle rakennettu biotuotetehdas, joka oli miljardi-investointi.

FAKTA: Kymenlaakso neljänneksi suurin

• Kymenlaakso on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan jälkeen.
• Tullin viime vuoden tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 350 vientiyritystä.
• Metsäteollisuus on edelleen elintärkeä maakunnalle ja Kaakkois-Suomi muodostaa Euroopan suurimman metsäteollisuusklusterin. Kymenlaaksossa on useita massa-, paperi- ja kartonkitehtaita sekä sahoja. Metsäteollisuuden osuus Kymenlaakson arvonlisäyksestä on 10 prosenttia.
• Logistiikan valtimon muodostavat E18-moottoritie, Suomen suurin yleissatama HaminaKotka ja rataverkosto.
• Laivat kuljettivat viime vuonna HaminaKotkan satamasta tavaraa lähes 11 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuoteen oli 12 prosenttia. HaminaKotkaan tuotiin tavaraa 3,8 miljoonaa tonnia.
• Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä .
• Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä .
• Lue lisää ostajaluotoista täältä .

Teksti: Kimmo Koivikko

Kuvateksti: Kuvan LNG-tankkeri edustaa modernia meriliikennettä. Haminan terminaali on Wärtsilälle kolmas LNG-terminaalihanke Suomessa. Muut kaksi ovat Torniossa ja Raahessa. -Kyse on samalla Suomen LNG-perusinfran rakentamisesta, jossa haluamme olla mukana, sanoo Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.