Maat ja markkinat 1/2019: Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus lisääntyy – vientitakuulaitoksia tarvitaan aiempaa enemmän viennin edellytysten turvaamisessa

Viennin rahoituksen kysyntä kasvoi alkuvuonna edellisvuoteen verrattuna. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta Finnveran puolivuosikatsauksesta . Kysynnän kasvu kertoo paitsi suomalaisten vientiyritysten aktiivisuudesta, myös epävarmuuden lisääntymisestä maailmantaloudessa. Vientitakuulaitosten rooli vientikauppojen rahoittamisessa kasvaa tyypillisesti taloudellisten ja poliittisten epävarmuustekijöiden noustessa. Ensimmäisessä Maat ja markkinat -katsauksessa käsitellään ahdinkoon ajautunutta Argentiinaa ja toisaalta viennin kannalta kiinnostavia Brasiliaa sekä Kiinaa, Vietnamia ja Bangladeshia.

Vuoden 2018 lopussa Finnveran voimassa olevista vastuista ja sitovista tarjouksista 11 prosenttia on Etelä- ja Keski-Amerikassa, ja Finnveran kaikista metsäsektorin vastuista yli 70 prosenttia on Latinalaisessa Amerikassa. Alueen suurimmat vastuumaat ovat Brasilia, Chile ja Uruguay.

 Kartta Finnveran vuosikatsauksesta 2018.

Argentiina sai ulkomaiset rahoittajat paniikkiin

Argentiina alkoi nelisen vuotta sitten jälleen avautua ulkomaisille investoinneille ja rahoitukselle. Maa tarjosi kiinnostavan kasvumarkkinan myös suomalaisille viejille, erityisesti energia- ja telealan yrityksille. Lisäksi potentiaalista kysyntää oli syntymässä infrastruktuurin kehittämisessä, kaivos- ja puunjalostusteollisuudessa sekä koulutusviennissä. Finnvera alkoi myöntää vientitakuita ja -luottoja Argentiinaan suuntautuviin vientihankkeisiin yhtenä ensimmäisistä länsimaisista vientitakuulaitoksista .

Argentiinan talousnäkymien heiketessä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF myönsi maalle historiansa suurimman rahoituksen kesällä 2018. Syksyn 2019 presidentinvaaleja odotellessa poliittinen epävarmuus on romahduttanut luottamuksen talouteen. Peronistien paluu valtaan on alkanut näyttää hyvin mahdolliselta.

– Markkinoilla ei ole ollut riittävästi kärsivällisyyttä odottaa tarpeellisten, taloutta tervehdyttävien talousuudistusten läpivientiä. Äskettäin pidetyssä presidentin esivaalissa vasemmistopopulistisen peronistipuolueen ehdokas Alberto Fernandez sai yllättävän selvän voiton hallitsevasta presidentti Mauricio Macrista, jonka suosio on sulanut talouden haasteiden jatkuessa. Markkinat reagoivat tähän voimakkaasti ja peson arvon puoliutui lyhyessä ajassa kiihdyttäen edelleen inflaatiota. Maan pelätään kääntyvän takaisin entiseen, suljetun ja populistisen politiikan suuntaan. Argentiina on aiemminkin aiheuttanut kansainvälisille sijoittajille luottotappioita ja sen velkoja on jouduttu useaan otteeseen uudelleenjärjestelemään, kertoo Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut aluepäällikkö Mika Relander. 

OECD-maiden vientitakuulaitokset luokittelevat maita asteikolla 0–7. Äskettäisellä OECD-kokouksessa Argentiinan luokitus pudotettiin heikoimman maksukyvyn luokkaan 7. Tällä on merkitystä esimerkiksi minimitakuumaksun suuruudessa.

Maan tilanne vaikuttaa myös suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksiin Argentiinassa. Valtion maksukyvyn heikkeneminen heijastuu ennemmin tai myöhemmin myös yrityksiin, kun valuuttapakoa yritetään hillitä kauppaa ja velanmaksua vaikeuttavien valuutansiirtorajoitusten avulla. Finnvera seuraa maan tilannetta tarkasti, eikä tällä hetkellä myönnä uusia pitkiä vientitakuita Argentiinaan suuntautuvaan vientiin. Lyhyen maksuajan remburssien takaaminen on vielä tapauskohtaisesti mahdollista.

– Argentiinan talouden normalisoitumiseen ladattiin paljon uskoa, vaikka tietynlainen poliittinen riski on koko ajan ollut olemassa. Vanhat synnit ovat olleet työläitä korjata ja kansainvälisten rahoittajien muisti pitkä. Nykyhallinto on tehnyt pääosin oikeita asioita, mutta onko uudistustahti kuitenkin ollut liian hidas? Jos hallinnon toteuttama uudistustahti olisi ollut nopeampi, siitä olisi voinut seurata yhtä lailla epävakautta ja ongelmia. Nyt esivaalien tulos laukaisi pelot ja sai ulkopuoliset rahoittajat kenties jopa ylireagoimaan tilanteeseen, jolloin lainahanat herkästi sulkeutuvat, eikä valuutansiirtorajoituksien asettaminen ainakaan paranna markkinoiden luottamusta uutta hallintoa odotellessa, Relander sanoo.

Tilanteeseen ei näy nopeaa ratkaisua. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään lokakuussa, ja jos vaali etenee toiselle kierrokselle, tulos selviää vasta marraskuun lopulla. Ainakin siihen saakka maan taloudessa eletään epävarmuudessa.

Brasiliaa leimaa populismi, mutta talous kääntynee kasvuun

Argentiinaa enemmän Suomenkin uutisotsikoissa on näkynyt viime aikoina Brasilia, jossa valtaa pitää oikeistopopulistinen presidentti Bolsonaron hallinto. Metsäteollisuuden ansiosta Brasilia on pitkään ollut yksi Finnveran suurimmista vastuumaista.

Brasilia on iso markkina. Instituutioita pidetään vahvoina, vaikka poliittiset skandaalit ovat hyydyttäneet talouskasvun. Toisaalta uusi hallinto on saanut markkinamyönteistä kehitystä aikaan, ja näyttää siltä, että talous alkaa vihdoin jälleen kasvaa. Finnveran vastuita on maksettu hyvin takaisin.

Kääntöpuolena on presidentin populistinen tyyli, joka jo sinänsä heiluttaa markkinoita ja oli jo vaarantaa vuosikymmenten väännön jälkeen aikaansaadun EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppasopimuksen. Toki sopimuksen voimaantulo on vielä pitkän ratifiointikierroksen takana, huomauttaa Mika Relander.

Muut maat - kasvu jatkuu Aasiassa

Kiinassa on potentiaalia - kauppasota ja talouskasvun hiipuminen varjostavat

Huolimatta kauppasotaan liittyvästä negatiivissävytteisistä uutisista, Kiinaa on edelleen vahva potentiaalinen markkina. Vaikka Kiinan talous on hienoisessa laskusuhdanteessa,  suomalaiset yritykset pärjäävät kertomansa mukaan Kiinassa verraten hyvin ja näkevät maassa merkittävää kasvupotentiaalia liiketoiminnalleen . Varsinkin cleantech- ja ict-aloilla näkymät ovat hyvät, mutta toki haastavat ja vaativat paikallisten markkinoiden tuntemusta ja pitkäjänteistä työtä asiakassuhteiden rakentamisessa.

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi laki ulkomaisista investoinneista voi avata uusia mahdollisuuksia – joskin myös velvollisuuksia. Kiina on siirtymässä valmistavasta teollisuudesta omiin innovaatioihin ja tuotannon laatuvaatimukset ovat nousseet. Maa tarvitsee länsimaisia koneita ja laitteita, mikä tarjoaa vientimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Koska kyseessä ovat mittavat investoinnit, on todennäköistä, että rahoitustarve pitkäaikaiselle rahoitukselle kasvaa, ja sitä myöten myös mahdollinen kysyntä Finnveran vientitakuille.

Maan vahva oma rahoitussektori ja maan julkinen tuki rahoituksen myöntämiselle on pitänyt ulkomaisen valuuttamääräisen rahoituksen kysynnän varsin maltillisena. Kysyntä kasvanee vähitellen, kun maan rahoitusregulaatio avautuu, mutta kasvu vaatinee myös rahoituksen tarjontapuolen aktiivisuutta. Finnvera voi harkita Kiinaan viennin rahoitusta ja vientitakuita niin yritys-, pankki- kuin julkisellekin sektorille, kunhan ostajariski pystytään analysoimaan. Kiinalaisten yritysten tilipäätöstietojen saatavuus on jonkin verran parantunut aiempaan verrattuna.

– Kiinassa ei automaattisesti ole ulkomaisen rahoituksen kysyntää toisin kuin länsimaissa, missä viennin rahoitustapojen käyttö on arkipäivää ja missä ostajayritykset usein itse kysyvät viejältä rahoitusjärjestelyä. Vientitakuiden tukeman vienninrahoituksen hyötyjä (ECA-rahoitus) täytyy selventää kiinalaisille. Rahoituksen tarjoaminen suomalaisviejän toimesta saattaa hyvinkin antaa viejälle kilpailuetua. Pitkäaikaista, hinnaltaan kilpailukykyistä rahoitusta varsinkaan valuuttaluotoissa ei ole Kiinassa yhtä paljon tarjolla kuin lyhytaikaista rahoitusta. Kiinalaisten yritysten näkökulmasta länsimaiset tilinpäätösvelvollisuudet sekä vientitakuilla taatun rahoituksen vaatima ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi voivat tuntua työläiltä. Arviointiprosessien toteuttaminen voisi kuitenkin olla kiinalaisostajalle hyödyllistä, sillä yrityksen toiminnan läpinäkyvyys lisää sen houkuttelevuutta kansainvälisillä markkinoilla. Kiinassa tällaisia aloja voisivat olla esimerkiksi metallinjalostus, kaivosala ja prosessiteollisuus, sanoo Latinalaisen Amerikan ohella Kiinaa seuraava aluepäällikkö Mika Relander.

Vietnamin talous jatkaa kasvuaan

Vietnamin talouden ennustetaan jatkavan lähivuodet yli 6 prosentin vuosikasvua maailmantalouden ja -kaupan hidastumisesta huolimatta. Talouskasvun taustalla on viennin kasvu, erityisesti vahva valmistusteollisuus, jolle on suuntautunut myös ulkomaisia suoria investointeja, sekä palvelusektorin, erityisesti turismin, positiivinen kehitys.

Viime vuosina kansainvälisten yhtiöt ovat investoineet ja siirtäneet tuotantoaan Kiinasta halvemman kustannustason Vietnamiin, joka voi hyvä sijainnin ohella tarjota hyödyn solmimistaan lähes 20 vapaakauppasopimuksesta. Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan kiihtyessä Vietnam on pyrkinyt edelleen houkuttelemaan kiinalaista ja ulkomaista teollisuustuotantoa.

 EU:n ja Vietnamin allekirjoittama vapaakauppasopimus tullee voimaan alkuvuonna 2020. Sopimus hyödyttää myös suomalaisia yrityksiä, lisätietoja vapaakauppasopimuksesta ulkoministeriön nettisivuilta . Finnveralla on hyvät mahdollisuudet edistää suomalaista vientiä Vietnamiin myöntämällä vientitakuita suomalaisille viejille ja vientikauppoja rahoittaville pankeille sekä osallistumalla pk-yritysten vientikauppoihin liittyvän käyttöpääoman ja takausten järjestämiseen.

Kiinnostus Bangladeshia kohtaan kasvussa

Suomen ja Bangladeshin kauppavaihto on pitkään ollut vahvasti Bangladeshille ylijäämäistä. Viime vuosina suomalaisten vientiyritysten kiinnostus Bangladeshia kohtaan on kasvanut, mikä on näkynyt myös Finnveran palvelujen kysynnässä. Finnveran takuuvastuut ovat pysytelleet lähellä 100 miljoonaa euroa useamman vuoden ajan.

Finnvera on hyväksynyt remburssiriskejä isosta joukosta yksityisiä pankkeja. Myös pitkän maksuajan rahoitusta suomalaisten vientiyritysten bangladeshilaisille ostajille on tuettu vientitakuin. 

167 miljoonan asukkaan Bangladesh on riippuvainen tekstiiliviennistä ja maataloudesta. Maan talouskasvu on pitkään yltänyt vuositasolla yli 6 prosenttiin. Taloudellinen vakaus on kohentunut ja muun muassa inflaatio on pysytellyt alhaisena.

Kansantuotteella mitattuna Bangladesh kuuluu kuitenkin edelleen alemman keskitulon maihin. Energiantuotannon kohentamiseen on satsattu, ja myös myös muun infrastruktuurin parantamista tarvitaan kipeästi talouskasvun ylläpitämiseksi. Bangladeshin ongelmina on köyhän väestönosan iso osuus ja esimerkiksi alttius luonnonkatastrofeille. Poliittinen vastakkainasettelu ja korruptio heikentävät yritysten toimintaympäristöä. Maailmanpankin Doing Business -vertailussa Bangladesh oli yritysten toimintaympäristön vertailussa 190 maan joukossa sijalla 176 vuonna 2019. Maan tekstiiliteollisuuden heikot työolot ovat EU:n erityisseurannassa.

Lisää aiheesta:

Finnveran maa- ja ympäristöriskien hallinta -tiimi seuraa taloudellista ja poliittista tilannetta eri maissa ja maanosissa. Tutustu Finnveran maapolitiikkoihin ja maiden riskiluokkiin maaluokituskartassa.

Anu-Leena Koskelainen, tiiminvetäjä, maa- ja ympäristöriskien hallinta, Finnvera, puh. 029 460 2819

Mika Relander, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2725

Seuraava Maat ja markkinat -katsaus julkaistaan loppuvuonna 2019.