Mammuttimaiset markkinat odottavat Kaakkois-Aasiassa - vienti Indonesiaan kasvussa

Suomalaisyritysten vienti Indonesiaan on kasvussa, vaikka huippuvuosiin on vielä matkaa. Kaakkois-Aasian maat panostavat nyt miljardeja infran parantamiseen.

Suomalaisyritykset veivät vuonna 2017 tavaraa Indonesiaan yli 250 miljoonalla eurolla. Tavaravienti kasvoi edellisvuoteen verrattuna hulppeat 63 prosenttia. Handelsbankenin rahoitusjohtaja Vesa Kalenius on kuitenkin sitä mieltä, että osa suomalaisyrityksistä on unohtanut Indonesian. Parhaimmillaan vienti saarivaltioon on ollut yli puoli miljardia euroa.

- Siellä on kaikki edellytykset hyvään liiketoimintaan. Infrainvestointeihin panostetaan pakon edessä ihan hirveästi. Rautateihin, satamiin ja teihin, Kalenius listaa.

Hänen mukaansa sama pakko ajaa lähes kaikkia Kaakkois-Aasian maita parantamaan infraansa. Kyse ei ole pelkästään logistiikasta, vaan esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa on herätty kehittämään jätehuoltoa. Se on tuonut tilauksia Suomeenkin.

Vienti Indonesiaan lepää suurten yritysten harteilla. Investointitavarat ovat pääosin erilaisia koneita ja laitteita. Viime vuonna Indonesiaan tehty viennin edistämismatka houkutteli mukaan energia-, biotalous- ja cleantech-alan yrityksiä. Äskettäin tehdyn ministerivetoisen Team Finland -vienninedistämismatkan teemoja olivat puolestaan energia, jätehuolto, logistiikka, infrastruktuuri ja teollisuuden digitaalinen transitio.

- Kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset yritykset hääräävät ympäri Kaakkois-Aasiaa. Ne yritykset ovat todella isoja ja antavat myös lainoja, joten projekteja on vaikea saada ulkopuolelta. Suomalaiset voivat olla mukana osatoimittajina, erilaisten laitosten suunnittelijoina ja rakennuttajina sekä projektien hallinnoinnissa, Kalenius näkee.

Iso rypäs maita

Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous ja yksi G20-maista. Alueen kasvuyritys- ja rahoituskeskittymään eli Singaporeen verrattuna Indonesian bruttokansantuote on yli kolminkertainen. Se näkyy myös vientitilastoissa.

- Finnveralla on vastuita ennen kaikkea Indonesiassa. Singaporessa ja Malesiassa rahoitus hoidetaan yleensä paikanpäällä. Kysyntä muihin Kaakkois-Aasian maihin ei ole kasvanut ainakaan meillä. Volyymit tulevat isoista kaupoista, sanoo Finnveran aluepäällikkö Liisa Tolvanen.

Hän uskoo vientipotentiaaliin myös muissa Kaakkois-Aasian maissa. Talouskasvu on kovaa, parhaimmillaan viiden prosentin vuosivauhtia.

Kaleniuksen mukaan Kaakkois-Aasian maissa on paljon samaa, mutta jokainen vaatii oman ymmärryksensä. Paikanpäällä pitää käydä usein ja rakentaa luottamusta. Sähköpostikauppa edellyttää todella hyviä suhteita.

- Singapore on vaurain ja kehittynein. Sinne on muuttanut pieniä it- ja pelialan yrityksiä. Malesia puolestaan yrittää matkia Singaporea ja maassa on paljon yrityksiä Pohjoismaista. Indonesialla ja Filippiineillä on samanlaiset ongelmat liikenteen kanssa. Jos joku näistä pitäisi valita tukikohdaksi, niin Singapore on paras. Singaporen kentältä lennetään aktiivisesti lähimaihin ja yrityksen perustaminen on helppoa, Kalenius kertoo.

Niin Kalenius kuin Tolvanen toivovat pk-yritysten innostuvan viennistä Kaakkois-Aasiaan, vaikka se vaatii resursseja. Ict-alan palveluille ja kuluttajatuotteille riittää kysyntää.

Tolvasen mukaan käytössä on paljon myyntisaatavien suojausmekanismeja riskien pienentämiseksi.

- Luottovakuutus on yleensä hyvä pienille hankkeille. Myös vekseleiden käyttöä kannattaa selvittää, jos on kyse pienemmistä summista. Remburssi puolestaan toimii isoissakin kaupoissa, Tolvanen sanoo.

Lue myös:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen Team Finland -matkalle Indonesiaan (5.10.2018)

Ulkomaiset ostajat yhä useammin kiinnostuneita ostajarahoituksesta