Moni asia puhuu vetytalouden puolesta – vety voi muuttaa pelin niin ilmastotoimissa kuin viennissä
Maailman kevyin aine, vety, kantaa harteillaan koko maailman odotuksia. Päästötoimien kiristyessä kysyntä vetyteknologian kaupallisille sovelluksille kasvaa VTT:n arvion mukaan lähivuosina merkittävästi. Suomen kannattaisi nyt keskittyä käyttöpilotteihin, jotka toimivat ponnahduslautana globaaleille markkinoille, sanoo VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.
Vedyn vallankumouksesta on puhuttu pitkään, mutta nyt maailma on kallistunut asentoon, jossa mahdollisuudet näiden odotusten lunastamiseen ovat paremmat kuin koskaan.
– Nykyisessä maailmantilanteessa moni asia puhuu vetytalouden läpilyömisen puolesta. Edullisen uusiutuvan sähkön myötä vihreän vedyn tuotantokustannukset ovat laskeneet. Vedyn tuottamiseen tarvittavien komponenttien hinta on sekin sarjatuotannon kautta kilpailukykyisempi. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä on kriittisemmässä pisteessä kuin koskaan, mikä tarkoittaa nopeiden ratkaisujen tarvetta ja toimenpiteitä kaikkialla. Vety mahdollistaa monella sektorilla toimenpiteiden aloittamisen ilman, että koko infraa pitää vaihtaa, Antti Arasto summaa.
EU:n kunnianhimoinen vetystrategia avaa tietä
EU on halunnut nostaa Euroopan roolia globaalissa energiapelissä jo ennen Ukrainan sotaa. Näissä tavoitteissa vedyllä on merkittävä rooli. Kasvihuonekaasu päästöjen vähentämiseen tähtäävä Fit for 55 -lakipaketti avaisi toteutuessaan eurooppalaisille yrityksille satojen miljardien vetymarkkinat.
EU:n uusi vetystrategia puolestaan tavoittelee 180–450 miljardin euron investointeja uusiutuvaan vetyyn Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Strategian tavoitteena on, että 14 prosenttia energiasta liikkuisi vetynä vuonna 2050, nykyhetken alle kahden pro sentin sijaan.
Vedyn hyödyt ovatkin kiistattomia. Uusiutuvalla energialla tuotetulla vihreällä vedyllä voidaan saada ilmastoa lämmittäviä päästöjä alas aloilla, joiden tuotanto on riippuvainen vedystä – ja joiden olisi muutoin liki mahdotonta saada tuotannostaan hiilineutraalia. Vedyn avulla valmistetulla hiilineutraalilla sähköpolttoaineella voidaan puolestaan korvata fossiiliset polttoaineet raskaassa liikenteessä, joka olisi muutoin vaikea sähköistää. Vihreän vedyn avulla voitaisiin tulevaisuudessa siirtää ja varastoida energiaa päästöttömästi.
Vedystä uusi tukijalka Suomen vientiteollisuudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle
Arasto haluaa ohjata keskustelua vedyn päästövähennys mahdollisuuksista toiseen tärkeään potentiaaliin: vientiin. Siinä missä suomalaiset lähtevät usein siitä, että vety on keino vähentää ilmastovaikutuksia, Arasto ajattelee vetyä mahdollistajana. Ja tämä näkökulma avaa oven globaaleille markkinoille.
– Kotimaiset yritykset ovat tähän mennessä mieltäneet vedyn ennen kaikkea keinoksi päästövähennyksiin. Mutta totuus on, että emme edes tiedä, mitä kaikkea vety Suomessa mahdollistaisi. Potentiaali lisäarvoa omaaviin tuotteisiin, kuten ilmastoneutraaliin teräkseen on valtava. Vedyllä on lisäksi mieletön globaali markkina. Meidän pitää pystyä näyttämään todeksi vetyteknologioiden mahdollisuudet kotimaassa ja korjata sitten hedelmät ulkomailta, Arasto rohkaisee.
Araston mielestä Suomen näkökulma vetyyn pitäisi rakentaa nimenomaan viennin pohjalta. Suomalaista osaamista voi viedä ulkomaille aina järjestelmistä ja suunnittelusta konsultointiin ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Meillä on kykyä toteuttaa uuden teknologian projekteja. Sellaista toimijaa ei arvoketjussa olekaan, jolle tämä ei sopisi vientituotteeksi, Arasto heittää.
Vetyteknologian kaupallistaminen vaatii suuryritysten ja pk-yritysten yhteistyötä
Arasto mainitsee suomalaisen konepajateollisuuden kyvyn skaalata vetyteknologiaa. Tähän mennessä tämä ei ole ollut yhdenkään suuren firman ytimessä, mutta ne ovat onnistuneesti yhdistäneet voimansa pk-yritysten kanssa. Tämän vuoksi syvää ja monipuolista vety teknologiaosaamista on pienissäkin firmoissa. Avainasemassa on pienten ja suurten yhteistyö.
– Lähitulevaisuudessa toivon, että heräisimme kansallisesti vetyteknologian vientimahdollisuuteen ja koti-maisten näyttöjen merkitykseen. Käynnissä on erilaisia aloitteita, mutta ei vielä juurikaan investointipäätöksiä. Tutkimuksen ja innovaatioiden merkitys Suomen kaltaiselle koulutetulle maalle on valtava, Arasto muistuttaa.
Antti Arasto johtaa VTT:n energia- ja vetytutkimusaluetta ja toimii Ilmastopaneelin jäsenenä kaudella 2020–2023. Hän on tutkinut biotaloutta ja uusiutuvaa energiaa sekä työskennellyt hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden parissa.
Teksti Salla Matilainen
Kuva Susanna Kekkonen
