Nuoret entistä yrittäjähenkisempiä

Vastaajana järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä

Erityisesti korkeakouluopiskelijat ovat ottaneet yrittäjyyden omakseen, todetaan Suomen Yrittäjien selvityksessä. Opiskelijoista viidennes pitää yrittäjyyttä todennäköisenä urasuuntana.

Miten kiinnostus yrittäjyyteen on kehittynyt nuorten keskuudessa?

JOONAS MIKKILÄ: Käynnissä on merkittävä asenteiden sukupolvimurros, jonka tuloksena työmarkkinoille on tulossa entistä yrittäjähenkisempiä nuoria. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan vuonna 2015 peräti 20 prosenttia 18–24-vuotiaista arvioi perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa näin ajatteli vain muutama prosentti ikäryhmästä.

Kuinka aktiivisesti suomalaiset nuoret perustavat yrityksiä muiden maiden nuoriin verrattuna?

JM: Melko aktiivisesti. Noin viisi prosenttia alle 30-vuotiaista työssäkäyvistä toimii yrittäjänä Suomessa. Muissa Pohjoismaissa nuorten yrittäjyysaste on 2–4 prosenttia. EU:n keskiarvo on noin seitsemän prosenttia.

Miten Suomessa innostetaan nuoria yrittäjyyteen ja millaista mentorointia on tarjolla?

JM: Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on panostettu 90-luvulta lähtien yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen perusopetuksessa ja toisella asteella. Tulokset alkavat selvästi näkyä. Korkeakoulutkin ovat vähitellen havahtuneet yrittäjyysopetuksen tärkeyteen nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana. Korkea-asteen opiskelijat ovat myös itse perustaneet kampuksille kasvuyrittäjyyskulttuuria edistäviä yhteisöjä.

Mentorointia nuorille yrittäjille tarjoaa Suomen Yrityskummit ry. Uusyrityskeskukset taas antavat laadukasta yritysneuvontaa liiketoiminnan käynnistämistä suunnitteleville. Korkeakoulujen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteydessä toimii yrityskiihdyttämöitä nopeampaa kasvua tavoitteleville. Nuorten Yrittäjien toimintamme pyrkii tarjoamaan aloittaville yrittäjille vertaistukea ja valmiit verkostot.  

Mitkä ovat nuoren yrittäjän suurimmat haasteet?

JM: Rahoituksen lisäksi työllistämisen riskit arveluttavat monia nuoria yrittäjiä, jotka pyrkivät kasvattamaan toimintaansa. Yksinyrittäjien määrän merkittävä kasvu 2000-luvulla kielii osaltaan työllistämisen korkeasta kynnyksestä ja työmarkkinoidemme jäykkyydestä. Tietyillä toimialoilla myös sääntelyn ja hallintokommervenkkien määrä aiheuttaa harmaita hiuksia. 

Miten rahoitus järjestyy?

JM: Pankkirahoituksen saaminen on tällä hetkellä aloittavalle, vähän omaa pääomaa omaavalle yrittäjälle haastavaa. Finnveran ja Tekesin täydentävä rahoitus on kuitenkin tuonut tilanteeseen helpotusta. Myös uusien joukkorahoitusmuotojen suosio on selvästi kasvamassa.

Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan jo olemassa olevien yritysten ostamisesta?

JM: Yrittäjyyskasvatusta ja -neuvontaa tekevien on viestittävä nuorille, että olemassa olevien yritysten jatkaminen on erinomainen väylä yrittäjyyteen. Yrittäjien ikääntyessä näitä mahdollisuuksia on lähivuosina tarjolla entistä enemmän.

Lisätietoja:
www.yrityssuomi.fi
www.uusyrityskeskukset.fi
www.yrittajat.fi
www.nuoretyrittajat.fi
www.yrityskummit.fi
www.nuoriyrittajyys.fi
www.yes-keskus.fi

Kuva: Jaakko Översti