Pk-yritysten kasvun rahoitukseen löytyy vaihtoehtoja lainasta listautumiseen
Yrityksen kasvu vaatii rahoitusta ja mahdollisesti myös uudenlaista osaamista. Pörssilistautuminen voi olla varteenotettava keino molempien hankkimiseen. Suomen Yrittäjät ja Finnvera käynnistivät vuoden alussa pk-yrityksille suunnatun listautumiseen valmistavan 365 päivässä pörssiin -valmennusohjelman. Muitakin vaihtoehtoja kasvuharppausten rahoittamiseen on.
365 päivässä pörssiin -valmennusohjelma tarjoaa yrityksille hyvät valmiudet listautua sitten, kun aika on oikea – ohjelmaan osallistuminen ei siis vielä tarkoita, että yritys tulisi varmuudella listautumaan. Vuoden mittaisessa valmennusohjelmassa tarkastellaan esimerkiksi yrityksen hallitustyöskentelyä, rahoitusta, sijoittajaviestintää sekä pörssiyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan rooleja.
–Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen tärkeitä Suomen kansantalouden kannalta, sillä ne luovat suurimman osan uusista työpaikoista. Finnveran tärkeä tehtävä on kannustaa pk-yrityksiä kasvuun, joka voi siis hyvin tapahtua pörssilistautumisen kautta, toteaa rahoitusjohtaja Titta Mantila Finnverasta.
Listautumisessa yrityksen omistajakunta laajenee. Jotta nämä uudet, yhtiöön varoja sijoittavat omistajat, saadaan vakuuttuneiksi, täytyy yrityksen johtamisen olla kunnossa ja suunta selvä.
Listatutuminen siis tarjoaa mahdollisuuden kerätä yritykseen varoja kasvuun tarvittavien investointien ja kehitystyön rahoittamiseen. Pörssiyhtiön potentiaalinen sijoittajakunta on selvästi laajempi kuin listaamattoman yrityksen, joten pääoman kerääminen on listatulle yhtiölle helpompaa myös jatkossa.
Omistajan kannalta merkittävää on myös se, että osakkeelle syntyy kauppapaikka ja yritykselle markkina-arvo. Listautuminen lisää yrityksen tunnettuutta, mikä osaltaan myös helpottaa sijoittajien löytämistä. Lisäksi kun yhtiön omavaraisuusaste kasvaa, myös vieraan pääoman kustannus pienenee.
Suomessa saattaa olla satoja ellei tuhansia listauskelpoisia yrityksiä, arvioi Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja Petri Roininen yrittäjäjärjestön jäsenkuntaa.
Jos listautuminen ei kuitenkaan ole yrityksen omistajien mielestä sopivin vaihtoehto, voidaan kasvuun tarvittavaa rahoitusta hankkia myös vieraan pääoman ehtoisena, joka Suomessa tyypillisimmin tarkoittaa perinteistä pankkilainaa. Muitakin vaihtoehtoja on.
Joukkovelkakirjalaina monipuolistaa rahoituspohjaa
Kun rahoitustarve on listautumiseen verrattavassa suuruusluokassa, voi yritys harkita myös joukkovelkakirjarahoitusta.
Siinä joukko lainanantajia tai sijoittajia merkitsee lainaa tarvitsevan yrityksen liikkeeseen laskemaa velkakirjalainaa. Joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskun järjestäjänä toimii tyypillisesti pankki, joka perii yritykseltä liikkeeseenlaskunjärjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
–Joukkovelkakirjarahoitus monipuolistaa yritysten rahoitusta, mikä on hyvä asia. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jossa joukkovelkakirjarahoitus on tavanomaisempaa myös pk-yrityksillä, toteaa rahoituspäällikkö Kalle Åström Finnverasta.
Finnveran joukkovelkakirjarahoitus soveltuu yritysten yleisiin rahoitustarpeisiin kuten investointeihin, toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen tai rahoitusrakenteen järjestelyyn.
Finnvera voi myös merkitä joukkovelkakirjalainaa, ja osuus toteutuneista merkinnöistä voi olla enintään 50 prosenttia. Joukkovelkakirjan liikkeeseen laskevalta yritykseltä ei vaadita hankkeeseen omarahoitusosuutta. Finnvera on rahoitusmarkkinoita täydentävä rahoittaja. Jos sijoittajia löytyy riittävästi, Finnvera pienentää osuuttaan tai voi väistyä kokonaan rahoitushankkeesta.
Useimmiten sijoittajat ovat institutionaalisia sijoittajia kuten eläke- tai vakuutusyhtiöitä. Pienimmillään sijoitettava summa on noin miljoona euroa sijoittajaa kohden.
Finnveran kasvulaina sopii räätälöityyn rahoitustarpeeseen
Välirahoitus voi olla hyvä ratkaisu, jos yhtiölle tarvitaan ehdoiltaan räätälöidympää rahoitusta. Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus nimensä mukaisesti sijoittuu oman ja vieraan pääoman väliin.
Finnveran kasvulaina on yksi keino täyttää voimakkaasti kasvavien yritysten rahoitustarvetta. Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineiden pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- tai kansainvälistymishankkeiden ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen.
Välirahoituksen hinta yritykselle on yleisesti korkeampi kuin tavallisissa pankkilainoissa, mutta matalampi kuin puhtaasti oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa. Kasvulaina on vakuudeton ja lisäksi alisteinen pankkilainoille pääomalainojen tapaan.
–Kasvulainan ehtojen ansiosta pankkien on helpompi lähteä hankkeisiin mukaan. Koska kasvulaina on välirahoitusta, voidaan se katsoa oman pääoman kaltaiseksi eräksi. Suurempi oman pääoman määrä nostaa yrityksen omavaraisuusastetta ja siten tekee yrityksestä vakavaraisemman, selvittää Åström.
Hankkeissa, joihin Finnvera myöntää kasvulainaa, yrityksen omarahoitusosuuden on oltava noin 20 prosenttia, ja Finnveran lisäksi rahoituskokonaisuuteen osallistuvien muiden rahoittajien osuuden noin 50 prosenttia. Hankkeiden kannattavuus ja rahoituskelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti yhdessä muiden rahoittajien kanssa.
Lue lisää Finnveran joukkovelkakirjarahoituksesta.
Näin kasvulainaa on käytetty osana rahoitushankkeita:
Omistaja löytyi yrityksen sisältä – Enemmistöosuus vaati uutta rahoitusmallia
