Pohjois-Ruotsin satumaisen kokoiset investoinnit avaavat kasvuväyliä suomalaisille yrityksille
Suomalaisyritysten olisi syytä kääntää katseensa pohjoiseen, jossa on käynnissä kymmenien miljardien eurojen investointiaalto. Investointien veturina toimii Pohjois-Ruotsi, joka aikoo olla vihreän siirtymän edelläkävijä teollisuudessa ja kaivostoiminnassa.
Pohjois-Ruotsin kehitys- ja rakennushankkeet ovat mittavia. Länsinaapuriin valmistuu lähivuosina muun muassa Euroopan suurin maalle rakennettava 179 turbiinin tuulipuisto, niin ikään Euroopan suurin akkutehdas, vetylaitos, isoja satamalaajennuksia ja fossiilivapaa terästehdas. Koko teräsklusteri pyrkii tuottamaan terästä fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä.
Pelkästään Ruotsissa käynnissä olevien investointien arvo on noin 65 miljardia euroa. Lapin kauppakamarin tekemän selvityksen perusteella investointipotentiaali koko Pohjois-Kalotin alueella on 160 miljardia euroa. Suomen osuus summasta on alle kolmannes. Mukaan on laskettu Pyhäjoen ydinvoimala, jonka kohtalosta ei ole tietoa.
Finnveran Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Koskiniemi ihmettelee, miksi naapurimaan jättimäiset rakennushankkeet eivät ole vielä herättäneet suomalaisyrityksiä.
Yksi selittävä tekijä voi olla se, että viime vuosina myös Suomen puolella on riittänyt töitä. Pohjois-Suomeen on rakennettu tuulivoimaa, investoitu liikennehankkeisiin ja Kemiin nousee uusi biotuotetehdas.
– Meille on tullut orastavia tunnusteluja. Tietoisuus varmasti leviää ja yrityksissä ymmärretään Ruotsin markkinapotentiaali. Me ainakin autamme mielellämme viennissä, Koskiniemi vahvistaa.
Oma organisaatio Ruotsiin
Yksi Pohjois-Ruotsin rakennushankkeisiin aktiivisesti mukaan pyrkivä suomalaisyritys on Arctic Infra Oy. Yhtiö perustettiin reilut kolme vuotta sitten, kun insinööritaustaiset yrittäjät ostivat Maanrakennus Kantmarkin liiketoiminnan. Tämän vuoden tavoitteena on saavuttaa yli seitsemän miljoonan euron liikevaihto.
Vaativiin maanrakennustöihin erikoistuneen Arctic Infran asiakkaita ovat kaivosteollisuuden ja muun teollisuuden toimijat. Parhaillaan yritys on rekrytoimassa tytäryhtiöönsä ruotsalaista työmaapäällikköä ja muita työntekijöitä.
– Kantmarkilla oli pitkään toimintaa ja vanhoja asiakkuuksia Ruotsin puolella. Mekin lähdimme heti ensimmäisenä kesänä tekemään viiden kuukauden mittaista projektia, joka meni hyvin. Sitten tuli korona ja tilauskanta Ruotsin puolelta on ollut siitä lähtien nollissa. Rekisteröimme Ruotsiin kuitenkin tytäryhtiön Norrdamm Ab:n vuonna 2021. Tulevaisuudessa on tarkoitus hakea myös sieltä kasvua ja tukijalkaa, sanoo toimitusjohtaja Petri Alatalo.
Hänen mukaansa asiakkaiden saaminen länsinaapurista ei ole automaatio, vaikka investoinnit ovat jättimäisiä. Paikalliset arvostavat kielitaitoa ja kokemusta.
– Pelkästään Suomesta käsin toimintaa ei pysty oman kokemukseni mukaan vetämään. Sinne täytyy rakentaa oma organisaatio ja verkostoitua. Lisäksi pitää olla hyvät referenssit työn laadusta, toimitusjohtaja listaa.
Työvoimapula kasvun pullonkaulana
Torniolaisen PJ-Metallin toimitusjohtaja Harri Mujunen on Alatalon kanssa samoilla linjoilla. Hän pitää niin ikään kielitaitoa, referenssejä ja verkostoitumista tilausten saamisen kannalta tärkeänä. Samalla läsnäolo paikan päällä vaatii rahaa.
– Koko ajan pitää olla itse aktiivinen ja etsiä asiakkaiden avainhenkilöitä. Oikean henkilön löytäminen on se juttu, jos haluaa päästä edes toimittajarekisteriin, yrittäjä sanoo.
PJ-Metalli valmistaa ja asentaa teräsrakenteita, teollisuusputkistoja sekä säiliöitä. Yhtiön liikevaihto on yli kahdeksan miljoonaa euroa. Liikevaihdosta neljä viidesosaa kertyy suurilta teräs-, kaivos- ja metsäteollisuuden yrityksiltä.
Mujunen on ollut toimitusjohtajana yli kymmenen vuotta. Sukupolvenvaihdos PJ-Metallissa toteutettiin 2010.
– Teimme ensimmäiset asennukset Ruotsissa 2000-luvun alussa. Hallinnon takia oli järkevää perustaa sinne myös tytäryhtiö, vaikka tällä hetkellä meille ei sieltä liikevaihtoa tulekaan, hän kertoo.
Yrittäjät näkevät Pohjois-Ruotsin investointibuumin isona mahdollisuutena, mutta siihen liittyy riskejä. Osaavasta työvoimasta on huutava pula. Esimerkiksi avainministerit molemmin puolin rajaa ovat liputtaneet yhteisen teollisen strategian luomiseksi työvoimapulan ratkaisemiseksi.
Teksti: Kimmo Koivikko
