Silkkitie on hyvä syy kääntää katse Kazakstaniin
Kazakstanissa järjestetään ensi vuonna myös Maailmannäyttely. Myyntisaatavien suojaaminen on tärkeää.
Jos Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pitkä, niin keskiaasialaisella Kazakstanilla sitä vasta riittää.
Venäjän kanssa yhteistä rajaa on peräti 6 500 kilometriä ja Kiinankin kanssa 1 500 kilometriä. Entinen neuvostotasavalta on maailman suurin sisämaavaltio, jonka tunnetuin ”asukas” lienee koomikko Sacha Baron Cohenin luoma törttöilevä tv-toimittaja Borat.
Naurut on kuitenkin nopeasti naurettu, kun puhe kääntyy Silkkitiehen. Tuo muinainen kauppareitti elää Kiinan johdolla uutta kukoistusvaihetta ja Kazakstanin sijainti on keskeinen kauttakulkumaana.
Kiina on pistänyt peliin paljon arvovaltaa ja kymmeniä miljardeja euroja rahaa Silkkitien toteutumisen puolesta. One Belt, One Road -nimeä kantavan hankkeen massiivisuudesta kertoo jotain se, että Silkkitie yhdistää 64 maata ja alueella asuu 4,4 miljardia ihmistä.
Tavoitteena on luoda tiiviit juna- ja lentoyhteydet sekä tieverkosto Euroopan ja Aasian välillä.
– Kiina toimii moottorina. Hankkeet ovat todella isoja, joten suomalaisyritysten voi olla hankala päästä niihin mukaan. Alihankkijana toimiminen saattaisi olla sopivampi rooli, arvioi Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.
Ulkomaisia yrityksiä tarvitaan ainakin infrastruktuurin, liikenteen, logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian suunnittelussa sekä toteuttamisessa.
Homanen jatkaa vielä listaa Kazakstanin osalta.
– Kazakstan on asettanut kestävän kehityksen tavoitteekseen ja valtio tukee esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita. Lisäksi cleantech, koulutus ja kaivososaaminen kiinnostaa, hän kertoo.
Ensi vuonna valokeilassa
Suomalaisyritysten kannattaa muutenkin kääntää enemmän katsetta Kazakstanin suuntaan. Syynä on ensi vuonna järjestettävä Maailmannäyttely.
Suomi osallistuu Astana Expoon omalla paviljongilla.
– Osallistuminen tuo Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla, Homanen uskoo.
Maailmannäyttelystä ja Silkkitien tuomista mahdollisuuksista huolimatta Finnvera luokittelee Kazakstanin korkean riskin maaksi.
Öljyn hinnan lasku on lähes puolittanut vientitulot, inflaatio laukkaa yli kymmenessä prosentissa ja valuutan arvo romahti viime vuonna. Nyt valuutan arvo on vakaampi. Myös valtion omistamien yhtiöiden rooli on korostunut vaikeassa taloustilanteessa.
Osittain näistä syistä suomalaisyritykset eivät ole tuttu näky Kazakstanissa.
– Liiketoimintaympäristö on haastava ja siksi yritysten käyttäytymistä voi olla vaikea ennakoida. Yleensä asiat venyvät. Toisaalta joissakin kiireellisissä tilanteissa käteistäkin saattaa löytyä. Saatavien suojaaminen on erittäin tärkeää ja remburssien käyttö on suositeltavaa, Homanen kuvailee tilannetta.
Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.
Homanen lisää vielä yhtenä kysymysmerkkinä poliittisen tilanteen. Kazakstanilla on ollut vain yksi presidentti, Nursultan Nazarbayev.
– On hyvin epävarmaa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu. Suuriin muutoksiin pitää varautua, Homanen pohtii.
FAKTA: Kazakstan lukuina
Finnvera on luokitellut Kazakstanin maariskitasolle 6/7. Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä ja maassa on runsaasti muitakin luonnonvaroja. Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla, kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.
Kazakstanin poliittinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut maassa ovat noin 10 miljoonaa euroa. Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa.
Kazakstan on nykyään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.
Bruttokansantuote: 110 miljardia euroa (2015). Toissa vuonna BKT oli 185 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).
Bruttokansantuote per capita: 6 230 euroa (2015). Toissa vuonna bruttokansantuote per capita oli 10 600 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).
Talouskasvu: Ennuste 0,1-0,7 % (2016). Viime vuonna kasvu oli 1 % ja toissa vuonna 4,3 %.
Inflaatio: 13,6 % (2015).
Vienti: Noin 46 miljardia dollaria (2015).
Tuonti: Noin 30 miljardia dollaria (2015).
Päätoimialat: Öljy- ja kaasu- sekä malmi- ja metalliteollisuus. Kazakstan on Top 20 –öljyntuottajamaa. Keskimäärin öljyntuotanto on noin 1,5-1,6 miljoonaa barrelia päivässä eli samaa tasoa kuin Norjassa. Maailmassa tuotetaan keskimäärin 80 miljoonaa barrelia päivässä.
Valuutta Tenge: 1 eurolla saa 376 tengeä.
Suomen kansalaisilla on mahdollista matkustaa Kazakstaniin ilman viisumia ja oleskella maassa maksimissaan 15 päivää. Viisumivapaus on määräaikainen ja päättyy ensi vuoden lopussa.
Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä .
Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, IMF, Asian Dev Bank, Focus Economics.
Teksti: Kimmo Koivikko
