Uusi rahoitusmalli sinetöi yritysten liiton – Paloff Group sai vauhtia kasvulainasta ja yrityskaupasta

Kasvua hakevat pk-yritykset törmäävät säännöllisesti lasikattoihin, joiden läpäiseminen on vaikeaa. Ensimmäinen lasikatto tulee tutkitusti vastaan 1–1,5 miljoonan euron liikevaihdon kohdalla ja toinen lasikatto 4–5 miljoonassa. Finnveran kasvulaina pönkitti äskettäin perustetun Paloff Groupin omaa pääomaa. Yrityskauppa kasvatti yrityksen uudelle tasolle.

Sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin erikoistuneen Aronian toimitusjohtaja Sammy Lindholm (kuvassa oik.) sanoo huomanneensa lasikatot myös omassa työssään. Aronia on tehnyt noin tuhat erilaista yritysjärjestelyä.

–Selkänahasta repimällä yritys pääsee liikevaihdossa miljoonaan, mutta sen jälkeen pitäisi osata palkata työnjohtoa ja delegoida. Neljän miljoonan jälkeen täytyy rakentaa oikeasti toimiva hallinto ja ohjata tekemistä lukujen valossa.

Lindholmin mukaan lasikattojen ylittäminen vaatii yritysten omistajilta aiempaa suurempaa riskinottoa ja näkemystä tulevasta.

Paloturvallisuuteen erikoistuneessa Paloff Groupissa tunnistetaan lasikattojen olemassaolo. Koko konserni on itse asiassa syntynyt sen ansiosta, että yrittäjät halusivat viedä yrityksensä seuraavalle tasolle.

Paloff Groupin muodostavat sprinklerisuunnitteluun erikoistuneet Novecom ja sen tytäryhtiö Hewal sekä JH-Sprinkleriurakointi ja sen tytäryhtiö JH-Sprinklerihuolto. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 7,1 miljoonaa euroa, ja sillä on 50 työntekijää.

–Huomasimme ja tunnistimme itse, että paukut loppuivat. Kun yrittäjät pelaavat omilla rahoillaan, niin kynnys ottaa riskiä on suuri. Nyt meillä on isompi kokonaisuus, sanoo Paloff Groupin toimitusjohtaja Jarkko Tuuri (kuvassa toinen vas.).

Hän perusti Novecomin yhtiökumppaninsa kanssa viisi vuotta sitten. Novecom törmäsi ensimmäiseen lasikattoon, JH-Sprinkleriurakoinnin vetäjä Jani Hämäläinen (kuvassa toinen oik.) kumppaneineen toiseen.

–Tiesimme, että kapasiteetti tulee vastaan tietyllä liikevaihdon tasolla. Iso kysymys oli se, miten pystymme jatkamaan kasvua, Hämäläinen kertoo.

Motivaatio tallella

Kummankaan yrityksen vetäjiä ei innostanut malli, jossa päätäntävalta olisi siirtynyt ulkopuolisille. Hämäläisen mukaan vieras omistus olisi heikentänyt motivaatiota.

Konsernin osakkeenomistajina jatkavat kaikki yhtiöiden aiemmat omistajat. Yritysjärjestelijä Aronia on mukana vähemmistöomistajana.

Aronian Lindholm allekirjoittaa yrittäjien näkemyksen motivaatiosta. Yhtiö on kehittänyt omaa Kimppa-nimistä konseptia, jonka tavoitteena on luoda yrittäjävetoisia yhteenliittymiä.

–Yritysten pitää saada yhteenliittymästä sellaista arvoa, mitä ne eivät yksin pysty saavuttamaan eli lisää kasvua. Paloffin mukana syntyi paloturvallisuutta parantava kokonaisuus. Tällaisen mallin pitää olla kaikin puolin avoin, Lindholm sanoo.

Haltuunotto vie aikaa

Neuvottelut yhteenliittymästä kestivät 5–6 kuukautta. Niissä sovittiin muun muassa arvonmäärityksestä, konsernin omistusosuuksista, omistajien uusista rooleista ja haltuunotosta.

–Aronia oli neutraalina tahona ratkaisevassa roolissa. Yrittäjien voimin yhteenliittymää ei olisi saatu aikaiseksi. Työskentelytapa on nyt muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Meillä on budjetoidut myyntitasot seuraavalle viidelle vuodelle ja kansainvälistymisen selvittäminen on kirjattu mukaan, Tuuri kertoo.

Aronian osakas Kaisa Arovaara vastaa kokonaisuuden haltuunotosta. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on toimitusjohtajan työn tukeminen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen.

To do -lista on aika pitkä, ja haltuunotto vie aikaa. Esimerkiksi henkilökunnan me-henki ei synny hetkessä. Yhteisiä tapaamisia tarvitaan paljon, Arovaara sanoo.

Rahoitus elintärkeä

Osapuolet myöntävät, että rahoituksen järjestyminen oli elinehto yhteenliittymän toteutumiseksi. Rahoitukselle oli tarvetta, sillä yritykset myytiin perustetulle konsernille. Ensin piti vahvistaa konsernin omaa pääomaa.

–Finnveralla oli ratkaiseva rooli. Se myönsi meille kasvulainan, joka vaikutti muun rahoituksen saatavuuteen, ehtoihin ja hintaan, Tuuri kuvaa.

Finnveran ohjelmapäällikön Kalle Åströmin mukaan kasvulainalla tuetaan nimenomaan yrityksen omaa pääomaa. Kasvulaina on juniorilaina eli alisteinen muille normaaleille pankkilainoille.

Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.

–Kasvulaina on hyvä tuote. Se ei koske pelkästään yritysostoja, vaan sitä voidaan myöntää kasvuloikkiin ja kansainvälistymiseen. Meidän toiveissamme on, että kaikki pankit hyödyntäisivät tuotteen ominaisuudet, Åström sanoo.

Kuvateksti:

Aronian Sammy Lindholm ja Kaisa Arovaara sekä yrittäjät Jarkko Tuuri ja Jani Hämäläinen ovat avainasemassa, kun Paloff Groupille rakennetaan uutta yrityskulttuuria. Muut osakkaat konsernissa ovat Tomi Parkkinen, Jouni Tuuri, Jarmo Kemppainen, Petteri Tikkunen ja Marko Suolahti.

FAKTA: Mikä kasvulaina?

• Kasvulaina on vakuudeton laina, jonka tavoitteena on pönkittää yrityksen omaa pääomaa. Laina on niin sanottu vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote.
• Kasvulaina on juniorilaina eli se on alisteinen seniorilainoille. Käytännössä yrityksen pitää hoitaa ensin kaikki seniorilainavelvoitteet.
• Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineille pk- ja midcap-yrityksille. Se on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishankkeisiin tai yritysjärjestelyihin.
• Yrityksen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 20 prosenttia. Lisäksi muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.
• Lue lisää kasvulainasta lisää.

Teksti: Kimmo Koivikko