Vaihtamalla paranee
Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander näkee taloustilanteen parantamiseen useita ratkaisuja. Keskeisiä tekijöitä ovat kasvun hakeminen kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten kautta.
Suomessa on viime vuosina koettu työelämän ja yrittäjyysrakenteen murros. Etulinjassa rakennemuutosta on ollut seuraamassa Marju Silander, jolla on itselläänkin yrittäjätausta. Ennen siirtymistään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi Silander haki kannuksiaan muun muassa Helsingin Yrittäjissä.
– Olemme siirtyneet suuryritysten Suomesta mikroyritysten Suomeen.
Silanderin mukaan lainsäädännössä eletään kuitenkin vielä suuryritysten aikaa, vaikka nykyinen hallitus pyrkiikin työelämän rakenteiden uudistamiseen ja turhan sääntelyn purkamiseen.
– Pienet ja mikroyritykset synnyttävät suurimman osan työpaikoista. Noudattamalla EU:n pienet ensin -periaatetta, Suomi Oy voitaisiin viedä nykypäivään, Silander pohtii.
Pienyritykset uuden äärellä
Silanderia huolestuttaa kansainvälisen kasvun puuttuminen. Eurooppaan kohdistuva talouskasvu ei näytä valuvan Suomeen asti.
– Pienten yritysten haaste on miten tavoittaa kansainväliset kasvun markkinat. Vahva kotimaan markkina ei riitä valtion velkakierteen katkaisuun – käytännössä pyöritellään saman pöydän äärellä rahoja kukkarosta toiseen, Silander summaa.
Hänen mukaansa kasvupotentiaalia löytyy etenkin teknologiavetoisilta aloilta. Kestävä kehitys ja kiertotalous, väestön ikääntyminen sekä terveys- ja hyvinvointibuumi tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen kansainvälisille markkinoille.
Nuoremmilta yrittäjäsukupolvilta löytyy myös intoa lähteä maailmalle.
– Ei tarvitse enää miettiä, että ensin perustetaan yritys ja sitten lähdetään kansainvälistymään, vaan ajatellaan alusta asti isommin, Silander sanoo.
Yrittäjyydestä on tullut houkuttelevaa: nuoret yrittäjät tarttuvat yhä hanakammin mahdollisuuteen rakentaa itselleen juuri sellainen elämä, josta on haaveillut.
– Kulttuurinmuutoksen lisäksi vuosikausien yrittäjyyskasvatustyö oppilaitoksissa ja yrittäjäjärjestöissä alkaa vihdoin näkyä, Silander iloitsee.
Kotimaan työelämään vauhtia omistajanvaihdoksista
Kaikille yrittäjille kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Tiettyjä paikallispalvelutoimintoja ei voi globalisoida tai digitalisoida, ja nostetta liiketoimintaan täytyy etsiä muilla keinoilla.
Silanderin mukaan omistajanvaihdokset ovat Suomen taloudelle aivan keskeinen kasvun väline.
– Meillä on tällä hetkellä yli 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista lähes kolmannes on ilmoittanut yrityksensä liiketoiminnan loppuvan eläköitymisen yhteydessä. Tiedetään myös, että yleensä yksi omistajavaihdos koskettaa keskimäärin noin neljää ihmistä, eli moni työpaikka on vaarassa, Silander pohtii.
Tiedon puute on yksi syy omistajanvaihdosten vähäisyyteen.
– Erityisesti yksinyrittäjää vaivaa usein liika vaatimattomuus oman yrityksen arvosta. Suomen Yrittäjien toimialajärjestönä me käymme yhdessä myös Finnveran kanssa vahvaa vuoropuhelua siitä, millä tavalla saisimme yrittäjät oivaltamaan yrityksensä realisoitavan arvon, ja jatkossakin mahdollisuuden tarjota työpaikkoja, Silander kertoo.
Hän kertoo tapauksesta, jossa naisyrittäjä oli luopumassa yrityksensä toiminnasta kokonaan, mutta päätti lopulta kysyä neuvoa myymisen mahdollisuuksista. Lopputuloksena yrittäjä sai eläketulojensa kylkeen lähes 10 000 euron voiton pilkkomalla yrityksen varastot ja toiminnat ostettaviksi paketeiksi.
– Me tavallaan haaskaamme omaisuuttamme, jos kauppoja ei tapahdu. Pitäisi luoda ylpeyttä ja hyvää virettä siitä, että yrittäjä on pystynyt luomaan jotakin, mistä on muillekin hyötyä, Silander sanoo.
Oikean kumppanin löytyminen palkitsee
Aloittavalle yrittäjälle olemassa olevan yrityksen ostaminen on mainio keino päästä nopeasti vauhtiin. Yrittäjän ei tarvitse lähteä nollasta, vaan verkostot, toimitilat ja prosessit ovat jo valmiina. Yritysoston kautta yrittäjiksi päätyneet ovatkin keskimäärin tyytyväisempiä yrittäjyyteen ja kokevat onnistuneensa siinä.
Silanderin mukaan myös ostajien tietoisuus yrityskaupoista on heikkoa.
– Uusyrityskeskuksissa käy paljon henkilöitä omien ideoidensa kanssa. Jos idea ei kanna, voitaisiin ehdottaa, että haettaisiinkin kehittäjäkumppania olemassa olevasta yrityksestä, Silander miettii.
Yhdistämällä oman idean valmiin yrityksen toimintaan, voi syntyä jotakin täysin uutta. Oman idean rahaksi tekemiseen ei mene niin paljon aikaa, ja toisaalta ideakin saattaa jalostua prosessissa.
Omistajanvaihdokset ovat myös erinomainen tapa kasvattaa olemassa olevaa liiketoimintaa.
– Laittamalla kaksi yritystä yhteen, voi lopputulos joskus olla enemmän kuin kaksi. Olisi todella arvokasta saattaa ihmiset yhteen jo varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa siihen asti, että yritys on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Silander summaa.
Silander vertaa yrityksen myymistä asuntokauppoihin: yleensä jokainen asuntoaan myyvä huolehtii siitä, että myyntihetkellä siitä saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Tämän filosofian hän soisi olevan yrittäjän mielessä yrityksen jokaisessa kehitysvaiheessa.
Sanottua
”Suomi on niin pieni maa, että yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Emme voi haaskata aikaa siihen, että kinaamme toisiamme vastaan, vaan meidän pitää olla yhtenä Suomena Kiinaa, Saksaa tai Ruotsia vastaan.”
”Jos kylän ainoa putkiliike lopettaa, myös kaupunkien ja kuntien intressissä pitäisi olla uuden yrittäjän etsiminen paikkakunnalta ennemminkin kuin toiminnan loppuminen ja kuntalaisten peruspalveluiden heikentyminen.”
” Yrityksen kehittämiskartoitus, joka on maksuton julkinen palvelu, on erinomainen keino pysyä kärryillä yrityksen kehittämispotentiaalista ja arvosta. Olisi hyvä, että jokaiselle yritykselle tulisi tavallaan ”vuosikatsastus” yrityksen tietyissä elinkaaren vaiheissa.”
Teksti: Noora Puro Kuva: Heidi Strengell
Kirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 2/2016
