Yhä useampi suomalaisyritys haluaa Norjan-markkinoille
Norjassa toimii arviolta 200-300 suomalaisyritystä, mutta niiden määrä voi kasvaa nopeasti. Kyselyjen perusteella Norja sijoittuu jatkuvasti 3-4 kiinnostavimman vientikohteen joukkoon. Myös kokkolalainen Mesmec hakee kasvua naapurimaista. Mesmecin Anders Asplund (vas.) ja Mats Strandvall uskovat, että luottamuksen rakentaminen lähialueilla on paljon helpompaa kuin kaukomaissa.
Kiinnostusta on etenkin ict-alan, terveysteknologian, uusiutuvan energian, sekä metalli- ja rakennusteollisuuden yrityksissä.
– Olen itse saanut puolen vuoden aikana eri lähteistä yli 100 kontaktia yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan Norjassa tai ovat jo hiljattain toiminnan siellä aloittaneet, iloitsee Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.
Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Norjaan kasvoi viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan vienti Ruotsiin kasvoi 10, Venäjälle 15 ja Viroon 20 prosenttia.
Perinteiset öljy-, kaasu ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä vuonomaahan. Kysyntää on myös merenkulussa, kalastuksessa ja rakennusteollisuudessa. Valtio investoi pelkästään infrastruktuuriin vuosittain 6–8 miljardia euroa. Rakentamisessa eletään muutenkin huippukautta.
– Metallipuolella on ollut haasteita muutaman viime vuoden aikana. Uskoisin, että öljyteollisuuden alkaneet uusinvestoinnit lisäävät mahdollisuuksia, Laakkonen sanoo.
Hän haluaa kumota mielikuvia Norjasta protektionismin mallimaana. Vain maatalous ja oma elintarviketuotanto on vahvasti suojattu tullein. Muilta osin maa noudattaa vapaakauppaa.
– Kanssakäymisen vähyys on ollut suurin este kaupankäynnin lisääntymiselle. Lähtökohtaisesti suomalaisiin suhtaudutaan varsin positiivisesti.
Tunnettuus vie aikaa
Kova kysyntä houkutteli myös Mesmecin Norjaan. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa elintarvike- ja prosessiteollisuudelle raaka-aineiden käsittelyjärjestelmiä.
Kokkolalaisyrityksen omistajat ja johto päättivät viime vuonna panostaa tosissaan vientiin, kun yhtiössä tehtiin omistusjärjestelyjä. Kasvu tulee ainakin alussa naapurimaista, sillä Ruotsissa ja Norjassa luottamuksen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin kaukomaissa.
Mesmecin yhdeksän miljoonan euron liikevaihdosta 6–10 prosenttia tulee ulkomailta. Tavoitteena on nostaa viennin osuus 20 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.
– Meillä on myyntiedustajat Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Näissä maissa meillä on myös hyvät referenssit. Myynti on pitkäjänteistä työtä, sillä ydinosaamisestamme kertominen vaatii aikaa ja kokemusta, sanoo varatoimitusjohtaja Anders Asplund.
Yhtiön asiakkaina ulkomailla ovat pääasiassa elintarvikealan yritykset, kuten lihanjalostamot, lemmikkieläinruokaan erikoistuneet yritykset ja teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelylaitokset.
– Norjalaiset elintarvikeyritykset hankkivat prosessilaitteitaan pääasiassa ulkomailta, joten suomalaisena yrityksenä meidät otettiin hyvin avoimesti vastaan. Vastaanottoa helpotti vahva ruotsin ja norjan kielen taito, Asplund kertoo.
Hän neuvoo muita suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomiota referensseihin ja siihen, että yritys sitoutuu palvelemaan asiakasta koko tuotteen elinkaaren ajan.
Asplundin mukaan Mesmecin haasteet ovat liittyneet tunnettuuden rakentamiseen. Norjalaiset haluavat tutustua ensin kunnolla ulkomaisten yritysten osaamiseen.
– He arvostavat suomalaisten luotettavuutta ja tapaa toimia. Tätä kannattaa hyödyntää. Kokonaisuuksien hallintakyky ja vahva kokemus alalta ovat auttaneet meitä eteenpäin.
Teksti: Kimmo Koivikko
