Yrittäjän eläköityminen vaatii huolellista valmistautumista
Akatemiatutkija ja professori Monika von Bonsdorff tutkii kollegoineen mikro- ja pienyrittäjien eläkeprosessia. Yrittäjien eläköitymistä hidastavat monenlaiset syyt, ja eläköitymisen taustalla tapahtuvaa psykologista prosessia tunnetaan vielä heikosti. Se tiedetään, että eläköitymistä kannattaisi alkaa suunnitella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Miksi niin monet suomalaiset mikro- ja pienyrittäjät vitkuttelevat eläkkeelle jääntinsä kanssa? Muun muassa tätä kysymystä Monika von Bonsdorff, Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professori, on pohtinut useamman vuoden ajan. Von Bonsdorff vetää tällä hetkellä Suomen Akatemian rahoittamaa Entrepreneur-tutkimushanketta, jossa pyritään selvittämään yrittäjien eläkkeelle siirtymisen prosessia ja yrittäjien sopeutumista eläkkeellä oloon. Aihe on tärkeä, sillä yhteiskunnassamme on tälläkin hetkellä merkittävä joukko 60–70-vuotiaita ikääntyviä yrittäjiä, joille kysymys on erittäin ajankohtainen, muttei suinkaan helppo.
"– Tiedämme, että ikääntyvien pienyrittäjien yritysten liikevaihto alkaa laskea merkittävästi eläköitymistä edeltävien vuosien aikana, ja niinpä niin kutsuttua exit suunnitelmaa tulisi valmistella hyvissä ajoin etukäteen, viimeistään kuusikymppisenä, ettei hiipumista ala tapahtua, von Bonsdorff toteaa.
"
Vaan miksei näin aina käy? Kun palkkatyöläinen jää eläkkeelle, prosessiin kuuluvat Kela-koukerot, kakkukahvit, palautetut kellokortit ja viimeistä kertaa sulkeutuvat toimiston ovet. Pienyrittäjälle matka saattaa olla monimutkaisempi. Taloudelliset syyt estävät, muuttotappioalueella sijaitsevalle yritykselle voi olla vaikea löytää ostajaa, yritys on niin henkilöitynyt, ettei myyminen ole mahdollista tai velvollisuudentunto pitkäaikaisia työntekijöitä kohtaan hidastaa omaa eläkepäätöstä. Ja henkinen prosessi on oma lukunsa.
– Voisiko olla niin, että eläkkeelle jääminen on niin suuri uhka monen yrittäjän identiteetille ja elämän jatkuvuuden tunteelle, että prosessi vaatii erityisen paljon kypsyttelyä, pohtii von Bonsdorff yrittäjien mahdollisia tuntemuksia.
Hän toteaa, ettei eläkkeelle jäävien yrittäjien psykologista prosessia tunneta vielä tarpeeksi hyvin ja kertoo kantavansa yrittäjistä huolta. Vaikka osaa yrittäjistä pitää työssä vahva työmoraali ja into yrittäjyyttä kohtaan, osa on todella väsyneitä ja fyysisen jaksamisensa rajoilla. Jossakin vaiheessa työ ei enää ole terveyttä edistävää, vaan sen terveysvaikutukset kääntyvät negatiivisiksi. Lisäksi tekemisen into saattaa hyytyä. Uusimpiin digi-ilmiöihin ei enää jakseta tutustua, ja toimintaan ei investoida, sillä ainakin jollakin tasolla tiedetään, ettei olla tulevaisuudessa näkemässä työn hedelmää.
Yrityksen myynti on usein fiksu veto niin ostajalle kuin myyjällekin
Käytännössä eläköitymistä harkitsevalla yrittäjällä on kolme vaihtoehtoa: yrityksen myynti, toiminnan alasajo tai sukupolvenvaihdos. On luonnollista, että jotkut yritykset käyvät kaupaksi toisia paremmin, ja maailma muuttuu niin nopeasti, ettei kaikkien alojen tekohengittäminen ole viisasta:
– Toisaalta voidaan pohtia, voisivatko yrittäjät suojautua joitakin muutoksia vastaan vaikkapa pyrkimällä modernisoimaan yrityksen rakenteita nykyistä ketterämmin, von Bonsdorff pohtii.
Monissa tapauksissa yrityksen myynnillä voi olla virkistäviä seurauksia. Seuraavaa sukupolvea edustavalla jatkajalla saattaa olla uudenlaista osaamista ja intoa investoida ja lähteä kehittämään toimintaa eteenpäin. Myös ostajalle jo toiminnassa olevan yrityksen osto on usein fiksu veto, sillä yrityksellä on mitä luultavimmin valmis asiakaskanta sekä hiottuja prosesseja, yritystoiminnassa tarvittavaa välineistöä ja joskus jopa patentteja.
– Yritysten osto- ja myynti-ilmoituksille on olemassa foorumeita, mutta meidän tulisi pystyä lieventämään myyntiin liittyviä tabuja, jotta kaikki yrittäjät uskaltaisivat puhua verkostoilleen tulevasta kauppaamisesta avoimesti ja hyvissä ajoin, lisää von Bonsdorff.
Eläköitymiseen kannattaa valmistautua varhain
Jos edessä on yrityksen myynti, on siihen valmistautuminen pitkähkö tie. Vastuuta tulisi hiljalleen siirtää muille, ja prosesseja ja toimintatapoja tulisi dokumentoida, jotta seuraajan olisi mahdollisimman helppo hypätä yrittäjän saappaisiin. Myös taseen siivoaminen tulee myytävän yrityksen osalta usein kyseeseen. Kuten monet yrityskaupan asiantuntijat ovat todenneet, potentiaalinen ostaja ei luultavasti ole kiinnostunut yritykselle merkityistä veneistä ja perämoottoreista, vaan itse liiketoiminnasta. Niinpä olisi oleellista pysähtyä miettimään, mikä on se ydinosaaminen, jota seuraajalle ollaan itse asiassa tarjoamassa.
Myös onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii pitkän linjan suunnittelua ja usein ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten Finnveran, konsulttien ja veroammattilaisten apua, jotta vaihdos saadaan vietyä maaliin hallitusti. Välillä esteeksi saattaa kaikesta huolimatta tulla raha.
– Sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset saattavat olla jatkajalle niin kovia, ettei vaihdokseen ole tästä syystä taloudellisia mahdollisuuksia, von Bonsdorff kertoo keskusteluistaan yrittäjien kanssa.
Toki onnellisiakin tarinoita löytyy kosolti, samoin kuin yrittäjältä toiselle kantautuvia vinkkejä onnistuneeseen luopumisstrategiaan. Von Bonsdorff mainitsee esimerkkinä erään menestyneen yrittäjän kanssa käymänsä keskustelun. Kyseinen yrittäjä kertoi aloittaneensa exit-strategiansa suunnittelun heti, kun yritys perustettiin. Hänen neuvonsa oli, että suunnitelma tulisi yhdistää normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun, jotta se pysyy jatkuvasti ajan tasalla ja realistisena. Kenties tässä onkin tärkein vinkki yrittäjille: eläkkeelle jäämisen suunnittelun kanssa ei suinkaan tarvitse odottaa aivan kalkkiviivoille saakka. Ehkä sille oikea aika onkin – iästä riippumatta – juuri tässä ja nyt.
