Yritykset yrittävät pitää kauppasuhteet elossa Venäjällä

Teemavuosi voi tuoda uusia mahdollisuuksia cleantech-alalle. Talous on kääntymässä plusmerkkiseksi.

Suomalaisyritykset odottavat kuumeisesti positiivisia signaaleja Venäjältä synkän viime vuoden jälkeen.

Syksyn aikana yksittäisiltä yrityksiltä on kuulunutkin parempia uutisia, mutta matka huippuvuosiin on vielä pitkä.

Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti saavutti viime vuonna jonkinlaisen pohjakosketuksen, kun vienti romahti edellisvuodesta lähes kolmanneksen 3,2 miljardiin euroon. Parhaimmillaan tavaraa on liikkunut tällä vuosituhannella itärajan yli 7,5 miljardilla.

Finnveran asiantuntijoiden mukaan positiivisinta Venäjän taloudessa on se, että pohja on saavutettu. Ennustelaitokset arvioivat talouden kasvavan ensi vuonna noin prosentin. Kasvua ruokkii öljyn maailmanmarkkinahinta, joka vaikuttaa myös ruplaan.

– Inflaatio on laskussa ja teollisuustuotanto on kääntynyt nousuun. Lisäksi Venäjällä on varsinainen turistibuumi Aasiasta, listaa aluepäällikkö Outi Homanen.

Samaan hengenvetoon Homanen lisää, että poliittinen tilanne lisää epävarmuutta ennusteisiin.

Finnveran Venäjän edustuston päällikkö Timo Pietiläinen on ollut yllättynyt, kuinka valmiita venäläiset ovat olleet tinkimään omasta elintasostaan.

Hänen mukaansa oikea muutos vaatisi yli kolmen prosentin talouskasvua vuodessa.

– Investoinnit ovat käytännössä jäissä. Talouden uudistuksiakaan ei ole tehty. Ne ovat isoja ongelmia pitkällä tähtäimellä, Pietiläinen kertoo.

Pietiläisen asemapaikka on Pietari, joten hän on hyvin perillä venäläisten investointitarpeista.

Suomalaisyritykset pystyvät myymään koneita ja laitteita esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen. Lisäksi meriteollisuuteen Venäjä tarvitsee alihankkijoita.

– Ensi vuosi on Venäjällä niin sanottu ympäristövuosi. Se avaa ovia cleantech-alan yrityksille. Muuten kysyntä koskee aika perinteisiä aloja. Täältä pystyy kuitenkin viemään tuotteita kannattavasti länsimarkkinoille, jos työvoima ja kulut ovat paikallisessa valuutassa, mutta tulot saa ulkomaan valuutassa, Pietiläinen uskoo.

Hän nostaa hyviksi esimerkeiksi ne puunjalostukseen ja rakennustuoteteollisuuteen erikoistuneet yritykset, jotka ovat etabloituneet Venäjälle.

Vaikeina aikoina läsnä

Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti lokakuun 20. päivä Moskovassa Finnish Business –tapahtuman. Paikalla oli 67 suomalaista yritystä ja elinkeinoelämän organisaatiota. Yhteensä tilaisuuteen osallistui noin 400 vierasta.

Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan yksi tilaisuuden viesteistä oli se, että suomalaisyritykset pyrkivät pitämään kauppasuhteet elossa vaikeinakin aikoina.

– Venäläiset ovat todella varovaisia investoimaan. Vastuukantamme on laskenut ja meillä on hyviä mahdollisuuksia auttaa suomalaisyrityksiä. Isoimmat toimialat Finnveran näkökulmasta ovat ict ja metsäteollisuus, Haarasilta kertoo.

Homanen jakaa Haarasillan näkemyksen. Venäjän-kauppaa käyvät yritykset tuntevat hyvin kohdemaan tavat ja kauppakumppanit. Uusia tulijoita on vähän.

– Kyselyjä tulee, mutta hankkeet etenevät hyvin hitaasti, Outi Homanen sanoo.

Hän suosittelee lyhyen maksuajan kaupankäyntiin luottovakuutusta.

– Takuita myönnetään hyville ostajille, vaikka maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Pyrimme olemaan tarkkana ostajan luottokelpoisuuden suhteen.

Timo Pietiläinen muistuttaa myös Venäjä-osaajan tärkeydestä, jos suomalaisyritys haluaa tehdä kauppaa venäläisten kanssa.

– Kannattaa olla tarkkana, että asiantuntijalla on ajantasaiset tiedot. Osaaminen vanhenee nopeasti, Pietiläinen sanoo.

FAKTA: Venäjä

• Finnvera on luokitellut Venäjän maariskitasolle 4/7 eli maksukyky on kohtalainen. Venäjälle voidaan myöntää luottovakuutusta sekä keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuita ottaen huomioon EU:n asettaman sanktiot.
• Bruttokansantuote: Noin 1078 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa.
• Bruttokansantuote per capita: 7 501 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa.
• Talouskasvu: -3,7 % (2015). Ennuste tälle vuodelle on -0,9-1,8 %. Ensi vuodelle konsensusennuste +1,0 %.
• Inflaatio: 12,9 %.
• Vienti: 472 miljardia euroa. Suomen tuonti Venäjältä oli 6,0 miljardia euroa. Näistä 73 prosenttia oli energiatuotteita.
• Tuonti: 292 miljardia euroa. Suomen vienti Venäjälle oli 3,2 miljardia euroa, joista suurimpana ryhmänä kemialliset aineet ja tuotteet (24,4 %).
• Päätoimialat: Maatalous (noin viisi prosenttia bkt:sta), teollisuus (noin 40 prosenttia bkt:sta, sisältää hiili-, öljy-, kaasu-, kaivos-, kemikaali- ja metalliteollisuuden) ja palvelut (noin 55 prosenttia bkt:sta, sisältää kaupan alan, korjauspalvelut, kiinteistönvälitys- ja vuokrauspalvelut).
• Valuutta Rupla: 1 eurolla saa 68,6 ruplaa.
• Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä .

Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.

Teksti: Kimmo Koivikko