Ennakkotiedot Finnveran vuoden 2003 toiminnasta

Finnveran rahoituksen kysyntä jatkui vilkkaana Finnvera saavutti vuonna 2003 toiminnalliset tavoitteensa sekä kotimaan rahoitustoiminnassa että vientitakuutoiminnassa. Kotimaan rahoituksen kysyntä painottui käyttöpääoman ja erilaisten yritysjärjestelyjen kuten sukupolvenvaihdosten rahoitukseen. Eniten uusia asiakkaita Finnvera sai pk-sektorilta. Asiakkaita oli kaikkiaan lähes 25 700. Finnveran rahoituksen myötävaikutuksella syntyi kaikkiaan noin 9 700 uutta työpaikkaa ja noin 2 600 uutta yritystä, mikä on edellisvuotista enemmän. Ulkomaisen riskinoton takuutarjouksia annettiin kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoden 2003 aikana Finnveran kotimaan rahoituksen myöntämismäärät pysyivät talouden kasvun hidastumisesta huolimatta vuoden 2002 tasolla. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille annettujen takausten tai vientitakausten osuus oli hiukan yli puolet vuonna 2003 myönnetystä 770,8 miljoonan euron rahoituksesta. Vuonna 2002 rahoitusta myönnettiin 770,2 miljoonaa euroa.

Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuutarjouksia annettiin vuonna 2003 yhteensä 2 311,0 miljoonaa euroa (1 708,8).

Kotimaan rahoitustoiminta

Alkavien yritysten ja työpaikkojen määrä kasvoi

Finnvera myönsi riskirahoitusta Suomessa toimiville yrityksille vuonna 2003 yhteensä 770,8 (770,2) miljoonaa euroa ja osallistui kaikkiaan noin 8 500 hankkeen rahoitukseen. Näiden hankkeiden arvo oli yhteensä 1,8 miljardia euroa. Rahoituksen avulla syntyi noin 9 700 uutta työpaikkaa sekä noin 2 600 uutta yritystä.

Riskirahoituksen myöntäminen Suomessa toimiville yrityksille pysyi vuoden 2002 tasolla. Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi. Tämä johtui suurelta osin kasvaneesta käyttöpääomatarpeesta, koska teollisuuden investointien taso oli edelleen alhainen. Rahoituskysyntä kasvoi myös matkailussa, kauppa- ja kuluttajapalveluissa. Näillä toimialoilla toteutettiin edelleen myös huomattavia investointeja.

Lainojen osuus myönnetystä rahoituksesta kasvoi 3,3 prosenttia ja oli 363,7 miljoonaa euroa (352,1), kun taas takausten osuus väheni 3,3 prosenttia 349,6 miljoonaan euroon (361,7). Vientitakauksia myönnettiin 57,5 miljoonaa euroa (56,4), mikä oli 1,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myönnetystä rahoituksesta 52,8 prosenttia oli takauksia tai takuita (54,3).

Alueellisesti rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain yritysten rahoitus- ja investointitarpeiden mukaan. Muutamat hankkeet tai yritykset voivat muuttaa vuosittain myöntämismääriä merkittävästi. Vuonna 2003 rahoituksen myöntäminen kasvoi eniten Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Vuoden 2003 lopussa Finnveralla oli kotimaan rahoitustoiminnassa 25 401 asiakasta (25 676). Asiakasmäärä väheni lievästi pienyritysten ryhmässä, koska 90-luvun puolivälin jälkeen myönnettyjä pien- ja naisyrittäjälainoja maksettiin runsaasti loppuun vuoden 2003 aikana. Asiakasmäärä kasvoi aiempaa enemmän Uudenmaan, Kajaanin sekä Porin aluekonttoreissa.

Kehitysalueille myönnettiin merkittävästi EU:n aluepoliittista rahoitusta

Finnvera myönsi kansallisille tukialueille vuonna 2003 rahoitusta yhteensä 372,1 miljoonaa euroa (383,4). Rahoituksesta alueellisia korkotukilainoja oli 118,4 miljoonaa euroa (104,3). Korkotuki alentaa kansallisilla tukialueilla yritysten investointi- ja käyttöpääomarahoituksen kustannuksia.

Finnvera välittää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea osana investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä yrittäjä-, pien- ja naisyrittäjälainoja Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1, Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2 sekä siirtymäkauden alueilla.

Näitä, muun muassa yritystoiminnan perustamiseen, kasvun edellytysten parantamiseen, työpaikkojen lisääntymiseen ja yritystoiminnan kansainvälistymiseen tarkoitettuja, korkotuettuja lainoja myönnettiin vuonna 2003 pk-yrityksille 94,6 miljoonaa euroa (95,6), joista Itä- ja Pohjois-Suomeen 54,9 miljoonaa euroa (57,2). Finnveran EAKR -rahoituksella vaikutettiin 683 (867) uuden yrityksen ja noin 3 100 (4 300) uuden työpaikan syntymiseen tavoitealueilla.

Osalle Finnveran pk-yrityksille myönnettävään rahoitukseen on mahdollista saada Euroopan investointirahaston (EIR) vastatakaus. Vastatakauksen ansiosta takausprovisio on hieman normaalia alhaisempi tai Finnvera voi taata luotosta aiempaa suuremman osuuden. Vuonna 2003 kasvutakauksia myönnettiin alle 100 henkeä työllistäville yrityksille 66,6 miljoonaa euroa (54).

Yrittäjälainojen kysyntä runsasta ja nuorten yrittäjyys kasvussa

Yrittäjälainaa voidaan käyttää yrityksen perustamisvaiheessa, sukupolvenvaihdoksessa ja muissa yritysjärjestelyissä.

Yrittäjälainoja myönnettiin vuoden 2003 aikana ennätysmäärä 24,2 miljoonaa euroa (18) eli 34,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lainoja käytettiin osakkeiden ja yhtiömiesosuuksien merkitsemiseen ja ostoon sekä osakepääoman korotuksiin. Alkavien, uutta liiketoimintaa harjoittavien yritysten osuus myönnetyistä yrittäjälainoista oli reilu neljännes. Loput käytettiin erilaisiin yritysjärjestelyihin muun muassa sukupolvenvaihdoksiin ja oman pääoman vahvistamiseen.

Yrittäjälainojen kysynnän kasvu kertoo selvästä tarpeesta. Yrittäjälainalla on onnistuttu toteuttamaan useita yritysjärjestelyjä ja sukupolvenvaihdoksia sekä perustettu useita uusia yrityksiä, joiden aloittaminen ilman yrittäjälainaa olisi ollut monessa tapauksessa mahdotonta.

Nuorten, alle 30-vuotiaiden omistamille yrityksille rahoitusta myönnettiin vuoden 2003 aikana yhteensä 21,7 miljoonaa euroa (18,9). Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 14,8 prosenttia. Myönnetyistä lainoista pienlainojen ja naisyrittäjälainojen osuus oli merkittävä. Uusia työpaikkoja nuorten omistamissa yrityksissä syntyi 1 065 (883).

Ulkomainen riskinotto

Ulkomaisen riskinoton takuutarjouksia ennätysmäärä

Finnvera sai vireillä olevia vientikauppoja koskevia ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2003 aikana 314 kappaletta (291), yhteensä 3,7 miljardia euroa (5,2).

Vientikauppoihin liittyviä takuutarjouksia annettiin yhteensä 2 311,0 miljoonaa euroa eli kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna (1 708,8). Teollisuusmaiden osuus myönnetyistä takuista oli poikkeuksellisen korkea, 50 prosenttia eli 1 163,0 miljoonaa euroa. Latinalaisen Amerikan vastaava osuus oli 30 prosenttia eli 702,5 miljoonaa euroa. Suurimmat takuutarjoukset Finnvera antoi alusrahoitukseen ja tietoliikennetoimialalle.

Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 18,4 miljoonaa euroa (29,1). Vähennys johtui sekä myönnettyjen takuiden lukumäärän vähenemisestä kolmanneksella että remburssitakuiden vähäisestä kysynnästä. Kappalemääräisesti takuita myönnettiin eniten Venäjälle sekä Baltiaan ja muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin suunniteltuihin vientikauppoihin. Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita tuli voimaan 19,3 miljoonaa euroa (18,5).

Telakkateollisuudelle suurimmat takuut

Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2003 aikana 995,1 miljoonaa euroa (745,5). Kolmanneksen lisäys johtui risteilyalustilauksesta. Vuonna 2003 myönnetyistä takuista osa tulee voimaan vuonna 2004.

Voimaan tulleista takuista Norjan osuus oli 40 prosenttia, Brasilian 15 prosenttia ja Meksikon 10 prosenttia. Kaikkiaan takuilla katetaan 42 maahan (41) liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä.

Voimaantulleista takuista telakkateollisuuden osuus oli 40 prosenttia, tietoliikennetoimialan 28 prosenttia ja voimantuotannon 12 prosenttia.

Lisäksi telakkateollisuuden vientihankkeisiin liittyviä rahoitus- ja vastatakuita tuli vuoden 2003 aikana voimaan 329,6 miljoonaa euroa (56,3). Alustakauksia tuli voimaan 23,3 miljoonaa euroa ja ympäristönsuojelutakauksia 133,3 miljoonaa euroa.

Vientitakuutoiminnan riskeistä jälleenvakuutus- ja vastaavin järjestelyin oli suojattu vuoden 2003 lopussa yhteensä 201 miljoonaa euroa. Näistä 14 miljoonaa euroa sovittiin vuoden 2003 aikana. Pääomatavarakauppojen keskimääräinen hankekoko on jatkuvasti suurentunut, mikä asettaa suuria haasteita takuutoiminnassa syntyvien riskikeskittymien hallinnalle Finnveran kannettavaksi tulevien riskien jälleenvakuutusmahdollisuuksien ollessa rajallisia niiden markkinakelvottoman luonteen vuoksi.

Tulevaisuuden näkymät

Toimitusjohtaja Markku Mäkisen mukaan yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvurahoituksen turvaaminen sekä vientitakuujärjestelmän kilpailukykyisyys korostuvat Finnveran kuluvan vuoden tavoitteissa. Kansantalouden suotuisan kehityksen kannalta on tarpeen saada vienti vetämään ja pk-yritykset investoimaan.

Erityisesti palveluyritysten kasvulla pystytään merkittävästi lisäämään sekä yritysten että uusien työpaikkojen määrää. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla Finnvera-lain muutoksella laajennetaan yhtiön rahoitusmahdollisuudet kaikkiin palveluelinkeinoihin. Myös alueellisen kehityksen tasapainoisuus on Finnveralle merkittävä haaste ja aluepoliittisen rahoituksen lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Vuoden 2003 viimeisen neljänneksen vientiluvut eivät vielä olleet kovin rohkaisevia. Euron vahvuus Yhdysvaltain dollariin nähden heikentää suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Vientikysyntää luova investointihalukkuus ja sen jatkuvuus riippuvat etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan talouskasvusta, jonka voimistumiseen ja jatkuvuuteen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Vientikysynnässä on kuitenkin jo nähtävissä kasvun merkkejä useimmilla viennin päätoimialoilla.

Finnveran vientitakuukysyntää pitää yllä poliittisen riskin maiden muita nopeampi kasvu. Näissä maissa investoidaan teollisuuslaitoksiin, voimantuotantoon, kaivannaissektorille ja televerkkoihin, mikä luo suomalaisille pääomatavaroita vieville yrityksille vientikysyntää.

Takuukysyntää on runsaasti etenkin Latinalaisen Amerikan maihin. Aasiaan ei tällä hetkellä ole juurikaan takuukysyntää voimakkaimmin kasvavan Kiinan viennin rahoitusjärjestelyjen toteutuessa pääosin paikallisista rahoituslähteistä. Venäjän takuukysyntä on kasvussa. Hankkeet kohdistuvat entistä useammalle sektorille ja myös hankekoko on kasvamassa.

Finnveran vientitakuukysynnän ennakoidaan kohdistuvan etenkin telesektorin hankkeisiin, voimantuotantoon, metsäteollisuuteen, kaivannaissektorille ja alusrahoitushankkeisiin, joita on muista toimialoista poiketen ennen kaikkea OECD:n teollisuusmaissa.

EU:n laajentuessa Finnveran mahdollisuudet myöntää lyhyen maksuajan vientitakuita supistuvat EU:n uusien jäsenmaiden tullessa EU:n lyhyen maksuajan vientitakuita koskevan säännöstön piiriin. EU-säännöstön johdosta Finnvera ei voi myöntää vientitakuita alle kahden vuoden riskillä OECD:n teollisuusmaihin. Tämä rajoitus heikentää Finnveran mahdollisuuksia antaa ulkomaisen riskinoton vientitakuupalveluita pk-yrityksille. Suuryritysten Finnvera arvioi voivan helpommin löytää korvaavat palvelut.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
Kenttäjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitustoiminta)
Liiketoimintajohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (ulkomainen riskinotto)