Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 - Rahoituskysyntä painottui edelleen vientikauppoihin ja käyttöpääomaan
Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä vahvistui tammi-kesäkuussa selvästi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Pk-yritysrahoituksen kysyntä oli edellisvuoden vertailujaksoa heikompaa.
Vientikauppoihin liittyviä tarjouksia annettiin katsauskaudella 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, ja myös pk-yritysrahoituksessa annettujen rahoitustarjousten määrä oli noin viidenneksen pienempi.
Pk-yritysrahoituksen tappiot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta jaksosta merkittävästi luottoriskien kasvun johdosta tehtyjen arvonalennusten ja tappiovarausten vaikutuksesta. Viennin rahoituksen tappiot olivat edelleen matalalla tasolla. Viennin rahoituksen tulos oli katsauskaudella positiivinen, mutta pk-yritysrahoituksen tulos tappiollinen.
Keskeisiä lukuja 1.1.–30.6.2012
- Myönnetyt lainat, takaukset ja vientitakaukset (pk-yritysrahoitus): 492 miljoonaa euroa (H1/2011: 572 milj. e)
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 2 037 miljoonaa euroa (H1/2011: 2 332 milj. e)
- Pk-yritysrahoituksen vastuukanta: 3 150 miljoonaa euroa (12/2011: 3 149 milj. e)
- Viennin rahoituksen vastuukanta: 11 040 miljoonaa euroa (12/2011: 10 256 milj. e)
- Finnvera-konsernin tulos: 19 miljoonaa euroa (H1/2011: 28 milj. e)
- Finnvera Oyj:n tulos: 24 miljoonaa euroa (H1/2011: 23 milj. e)
- Finnvera konsernin tappiot, arvonalentumiset ja varaukset: 58 miljoonaa euroa (H1/2011: 42 milj. e)
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:
Alkuvuosi 2012 oli kaksijakoinen. Monien asiakasyritystemme tilanne on ollut edellisvuotta parempi, mutta toisaalta esimerkiksi eurokriisin jatkuminen on aiheuttanut epävarmuutta tulevaisuudesta. Yritykset olivat varovaisia erityisesti investointien käynnistämisessä. Finnveran pk-rahoituksen kysyntä painottui käyttöpääomarahoitukseen ja oli jonkin verran edellisvuotta alemmalla tasolla. Sen sijaan viennin rahoituksessa kansainväliset rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat lisäsivät selvästi hakemusten määrää. Vientitakuiden lisäksi vientiluottojen kysyntä oli korkea. Pääomasijoitustoiminnassa yksityiset sijoitukset Finnveran sijoituskohteisiin kasvoivat. Myös bisnesenkeliverkostoon liittyneiden yksityisten sijoittajien määrä lisääntyi.
Taloudellinen kehitys
Finnvera-konsernin tulos heikkeni vuoden takaiseen verrattuna selkeästi. Finnvera-konsernin tammi-kesäkuun tulos oli 19 miljoonaa euroa eli 9 miljoonaa euroa heikompi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan (28). Tulokseen vaikutti merkittävimmin tytäryhtiöiden pääomasijoitustoiminnan tappiollisuus. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli yhteensä -4 miljoonaa euroa (5).
Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tammi-kesäkuun tulos 24 miljoonaa euroa oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin (23). Saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot kasvoivat katsauskaudella merkittävästi eli noin 11 miljoonaa euroa, mutta kasvua kompensoi palkkiotuottojen lähes samansuuruinen kasvu.
Loppuvuoden näkymät
Epävarmat talousnäkymät ovat lisänneet jonkin verran niiden pk-yritysten määrää, joilla on vaikeuksia saavuttaa liiketoiminnassa velkojen hoidon edellyttämät liikevaihto- ja kannattavuustavoitteet. Rahoitusmarkkinatilanteen kiristyminen ja pankkien uusiutuva, kiristyvä sääntely saattavat myös heikentää eräiden pk-yritysten rahoitusasemaa.
Viennin elpyminen jatkunee ennakoitua hitaampana. Toteutuneiden vientikauppojen kotimaisuusasteet ovat alentuneet. Viennin rahoituksen kysyntään vaikuttavat merkittävästi Suomelle tärkeiden vientimaiden talouskehitykset.
Epävarma talouskehitys vaikeuttaa Finnveran tuloskehityksen arviointia. Tämän hetken arvion mukaan emoyhtiön tuloksen odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla, mutta konsernin tuloksen toteutuvan edellisvuotta heikompana. Merkittäviä epävarmuustekijöitä liittyy pääomasijoitustoiminnan tulokseen. Viennin rahoituksen ja pk-yritysrahoituksen yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458
viestintäpäällikkö Kaisa Sailas, puh. 029 460 2422
