Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2014
Rahoituskysynnän piristymistä varjostivat poliittiset kriisit
Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä rahoitusmarkkinat toimivat Suomessa paremmin kuin julkisuudessa esitetyistä kannanotoista voisi päätellä. Katvealueita syntyy ajoittain, mutta yksityiset rahoittajat pystyvät hyvin vastaamaan uskottavien kasvuinvestointien rahoituskysyntään, osittain Finnveran avulla. Merkittäviä vaikeuksia kohtaavat kuitenkin ne yritykset, joilla on takanaan useita tappiollisia vuosia eikä riittävästi omaa pääomaa.
Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi heijastuu negatiivisesti molempien maiden talouksiin. Venäjä oli katsauskauden lopussa Finnveran kolmanneksi suurin vastuumaa, ja vastuut olivat 879 miljoonaa euroa. Venäjän talouden heikkenemisen ja Suomen viennin vähenemisen myötä myös Finnveran Venäjä-vastuut ovat viime aikoina hieman supistuneet. Finnvera jatkaa suomalaisten viejien Venäjän-kaupan rahoitusta. Tilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin tarkasti, ja myös riskien kasvuun varaudutaan. Finnveran vastuut Ukrainassa olivat 4 miljoonaa euroa, eikä sinne suuntautuviin vientikauppoihin voida tällä hetkellä myöntää uusia takuita.
Liiketoiminta ja tuloskehitys
Tammi-maaliskuussa pk-yrityksille annettujen laina- ja takaustarjousten euromäärä nousi 15 prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Näistä valtaosa liittyi edelleen käyttöpääomatarpeisiin. Osa vientikauppoihin liittyvistä vielä viime vuonna kesken olleista luottosopimusneuvotteluista saatiin päätökseen, minkä vuoksi viennin rahoitukseen annettujen tarjousten määrä kasvoi 81 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Finnvera-konsernin tammi-maaliskuun tulos oli 8 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 22 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (30). Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden kasvu sekä korkokatteen aleneminen. Tulosheikennystä vastaavasti pienensivät edellisvuotta korkeammat palkkiotuotot sekä hallintokulujen lasku.
Emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen ja pk-yritysrahoituksen tulos oli 10 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan jakson tulosta heikompi (31). Viennin rahoituksen tulos eli valtiontakuurahastolain 4 §:n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 5 miljoonaa euroa (21) ja pk-yritysrahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 5 miljoonaa euroa (11).
Konsernin tunnusluvut 31.3.2014 (31.3.2013)
- Omavaraisuus 18,8 % (20,1)
- Vakavaraisuus 17,9 % (16,0)
- Kulu-tuotto-suhde 25,1 % (28,3)
Rahoituksen näkymät
Pk-rahoituskysyntä pysyttelee alkuvuonna edelleen maltillisella tasolla, mikä johtuu sekä epävarmoina pysyttelevistä talousnäkymistä että investointien niukkuudesta. Rahoitustarpeet liittyvät valtaosin käyttöpääomaan ja aiempien luottojen uudelleenjärjestelyihin.
Suomen vienti on alkuvuonna edelleen supistunut eikä selviä merkkejä viennin piristymisestä ole nähtävissä. Lisäksi taloustilanteessa on Ukrainan kriisin takia poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Venäjän talouskehitys oli heikentynyt jo ennen kriisiä ja näyttää kriisin johdosta heikentyvän edelleen. Lisäksi Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmän tila ja talouspakotteet vaikeuttavat yritysten rahoituksen saatavuutta Venäjällä, mikä heijastuu suoraan Suomen Venäjän-vientiin. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntää ylläpitävät pankkisääntelyn muutokset, kohdemaiden riskit, matalahko talouskasvu sekä viennin kiristynyt kilpailu, jossa ostajalle tarjolla olevat rahoitusratkaisut korostuvat.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:
”Useat eri selvitykset osoittavat, että uskottaviin kasvuinvestointeihin saa Suomessa rahoitusta. Tilanne on vaikeampi, kun rahoitusta haetaan heikosti kannattavan toiminnan jatkamiseksi. Silloin rahoittajat edellyttävät, että yrityksellä on riittävän hyvä suunnitelma toimintansa uudistamiseksi. Aloittavan yrityksen kohdalla on ongelmallista, jos hankkeeseen ei löydy riittävästi omaa pääomaa. Talousnäkymien epäselvyyden vuoksi pankit vaativat aiempaa korkeampaa omarahoitusosuutta, jonka täyttämällä yritykset kykenisivät hankkimaan myös vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Kaikkein keskeisintä olisi vahvistaa oman pääoman hakeutumista suomalaisiin yrityksiin.
Valtioneuvoston vuoden 2013 lisätalousarviossa ja kevään kehysriihessä Finnveralle esitettiin merkittäviä lisäyksiä sekä pk-yritysten että vientiyritysten rahoitusvaltuuksiin. Toteutuessaan toimet parantavat entisestään Finnveran mahdollisuuksia täydentää rahoituksen saatavuutta yksityisiltä markkinoilta. On myös tärkeää, että suomalaisilla vientiyrityksillä on mahdollisuus saada kilpailukykyistä viennin rahoitusta, jotta ne voivat olla tarjouskilpailuissa tasavertaisessa asemassa kilpailijamaiden viejien kanssa.”
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458
