Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015
Rahoituksen kysyntä piristyi epävarmuudesta huolimatta
Vuoden 2015 ensimmäinen neljännes oli taloudelliselta kannalta monisävytteinen. Epävakaista ja negatiivisista suhdannenäkymistä huolimatta euron heikkeneminen toi pientä valoa vientiyrityksille.
Pk-rahoitusta haettiin aktiivisesti, ja Finnvera pyrki vastaamaan yritysten odotuksiin laajentuneilla rahoitusmahdollisuuksillaan. Valtaosa yrityksistä saa rahoitusta kannattaviin hankkeisiin hyvin, vaikka pankit ovat tiukentaneet lainojen reunaehtoja ja vakuusvaateita. Suurten yksittäisten hankkeiden myötä vientitakuiden euromääräinen kysyntä moninkertaistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.
Finnveran Venäjä-riskit ovat kasvaneet. Yhtiö myöntää edelleen vientitakuita suomalaisviejien Venäjälle suuntautuviin hankkeisiin, mutta venäläisen vastapuolen luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin. Vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan.
Liiketoiminta ja tuloskehitys
Tammi-maaliskuussa Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä tarjouksia euromääräisesti yli kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lainoja ja takauksia myönnettiin pk-yrityksille ja vuoden 2015 alusta Finnveran saaman valtuuden mukaisesti EU:n pk-määritelmää suuremmille yrityksille yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli 26 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi (8). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellisvuotta pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot sekä käypään arvoon arvostettavien erien arvonmuutokset.
Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 26 miljoonaa euroa (10). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli miljoona euroa (-3). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -0,5 miljoonaa euroa (-3,3) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 1,1 miljoonaa euroa (0,7).
Sekä emoyhtiön viennin rahoituksen että pk-rahoituksen tulokset olivat positiiviset: vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 24 miljoonaa euroa (5) ja pk-rahoituksen luotto- ja takaustoiminnan tulos 0,3 miljoonaa euroa (5). Emoyhtiön tulos sisälsi vientiluottojen rahoituksen ylijäämää 2 miljoonaa euroa (0,2).
Konsernin tunnusluvut 31.3.2015 (31.12.2014)
• Omavaraisuus 13,9 % (14,4 %)
• Vakavaraisuus, Tier 2 18,1 % (18,6 %)
• Kulu-tuotto-suhde 24,1 % (25,7 %)
Rahoituskysynnän näkymät
Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vilkkaampaa kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Rahoitushakemusten euromäärä kasvoi lähes 50 prosenttia. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen hankevirta jatkunee hyvänä, ja myös isojen yritysten alihankintaketjuissa on nähtävissä elpymisen merkkejä. Suurin osa pk-rahoituksen kysynnästä painottuu kuitenkin edelleen käyttöpääomaan, mikä enteilee myös investointitason pysymistä alhaisena.
Viennin rahoituksen kysyntä on kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Alusrahoituksen kysyntä kasvaa telakkateollisuuden omistusratkaisujen myötä. Vientitakuukysynnän kasvuun vaikuttaa myös Finnveran mahdollisuus rahoittaa suuryritysten kotimaisia vientiin suuntautuvia hankkeita. Takuiden kysyntä Venäjälle suuntautuvien kauppojen rahoittamiseksi on ollut alkuvuonna erittäin vilkasta huolimatta Suomen Venäjän-viennin supistumisesta. Finnveran arvion mukaan Venäjän osuus kokonaisvastuista ei tule jatkossa kasvamaan.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:
”Kansainvälisillä markkinoilla on vetoa, vaikka Suomessa taloustilanteen näkymät ovat epäselvät. Finnveran rahoitusmahdollisuuksia on laajennettu mahdollistamalla muun muassa joukkovelkakirjalainojen merkitseminen sekä vientiä hyödyttävien kotimaisten investointien ja aiempaa suurempien yritysten rahoitus. Tämä osaltaan näkyi siinä, että alkuvuoden rahoituskysyntä kasvoi euromääräisesti selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavasti näkyvissä on pitkästä aikaa myös suurehkoja investointeja, vaikka pääosin yritysten rahoituskysyntä painottuu edelleen käyttöpääomatarpeisiin.
Haastavassa taloustilanteessa pankit vaativat aiempaa enemmän yrityksiltä omarahoitusosuuksia, mikä voi johtaa yrityksen rahoituksen saannin vaikeutumiseen. Tärkeää olisikin vahvistaa suomalaisten yritysten oman pääoman määrää.”
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458
