Finnvera-konsernin Q4 ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2013
Kysyntä painottui pk-yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja vientiin
Pk-yritysten investoinnit pysyivät alhaisella tasolla vuonna 2013. Rahoitusta tarvittiin lähinnä käyttöpääomaan ja olemassa olevien luottojen uudelleenjärjestelyihin. Viennin rahoituksen kysyntä painottui muutamiin toimialoihin. Uuden vientiluottojärjestelmän avulla Finnvera pystyi vastaamaan vientiyritysten rahoitustarpeisiin.
Liiketoiminta ja tuloskehitys
Finnvera myönsi lainoja ja takauksia pk-yrityksille yhteensä 756 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Tarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten määrä laski 36 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 3 398 miljoonaan euroon. Suorien pääomasijoitusten määrä oli 16 miljoonaa euroa, ja niitä tarjottiin yhteensä 85 yritykselle.
Finnvera-konsernin vuoden 2013 tulos oli 75 miljoonaa euroa voitollinen (53) eli edellisen vuoden tulosta 21 miljoonaa euroa parempi. Tuloksen paranemiseen vaikutti merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen. Tulosparannusta vastaavasti heikensi korkotason ja pk-yritysrahoituksen luottokannan laskusta johtunut korkokatteen aleneminen. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2013 tulos oli 69 miljoonaa euroa (56).
Konsernin liikevoitto 75 miljoonaa euroa (54) muodostui liiketoiminnoittain seuraavasti: pk-yritysrahoituksen liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa (-4) ja viennin rahoituksen 74 miljoonaa euroa (62). Pääomasijoitustoiminnan liikevoitto oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen (-3).
Finnvera-konsernin vuoden 2013 viimeisen neljänneksen tulos oli 3 miljoonaa euroa. Tulos oli merkittävästi eli 24 miljoonaa heikompi kuin kolmannen neljänneksen tulos. Viimeisen neljänneksen heikompaan tulokseen vaikuttivat erityisesti edellistä neljännestä suuremmat 35 miljoonan euron saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot.
Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, ja riskitasot nousivat edelleen vuonna 2013. Riskitason kasvu näkyy muun muassa pk-yritysrahoituksessa asiakasyritysten riskiluokitusten heikentymisenä sekä järjestämättömien saamisten ja rästien suhteellisen osuuden nousuna. Riskitason kasvua todentaa myös se, että viime vuosina pk-yritysrahoituksen toteutuneet saamisten arvonalentumiset ja takaus- ja takuutappiot ovat olleet aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla, vaikka vuonna 2013 arvonalentumiset ja tappiot laskivatkin edellisvuoteen verrattuna. Viennin rahoituksessa ei ole viime vuosina eikä vuonna 2013 jouduttu kirjaamaan suuria tappioita, eikä myöskään lisäämään tappiovarauksia merkittävästi vastuukantaan suhteutettuna.
Konsernin tunnusluvut 31.12.2013 (31.12.2012)
- Vakavaraisuus 17,6 % (16,3)
- Kulu-tuotto-suhde 27,0 % (27,6)
- Omavaraisuus 18,4 % (20,3)
Tulevaisuuden näkymät
Epäselvät talousnäkymät ja alhainen investointihalukkuus pitävät pk-rahoituskysyntää matalalla ainakin vielä alkuvuonna. Uudet projektit lähtevät liikkeelle hitaasti, koska riskipitoisten hankkeiden investointi- ja rahoituspäätökset ovat etenkin matalasuhdanteessa vaikeita. Heikkoja signaaleja elpymisestä on aiempaa enemmän, mutta Suomen viennin vahva piristyminen on edelleen epävarmalla pohjalla. Tämän vuoksi Finnveran vienninrahoitusratkaisut ovat tärkeitä suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvylle. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntää ylläpitävät kohdemaiden riskit, matalahko talouskasvu sekä viennin kiristynyt kilpailu, jossa ostajalle tarjolla olevat rahoitusratkaisut korostuvat.
Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2014 tulos toteutunee vuoden 2013 tulosta heikompana. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikeuttavat tuloskehityksen arviointia, ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:
”Suomessa taloustilanne oli vuonna 2013 vielä alavireinen. Tähän vaikuttivat investointien vähyys sekä Suomen teollinen rakenne ja kilpailukyvyn heikkeneminen, jotka molemmat heijastuivat Suomen vientiin. Maailmanmarkkinoilla oli nähtävissä alkavaa piristymistä, ja siinä imussa osa asiakasyrityksistämme pärjäsi ilahduttavan erinomaisesti.
Rahoitusmarkkinat ovat osaltaan sopeutuneet sääntelyn tuomiin muutoksiin, ja pankkirahoitus toimii Suomessa edelleen kohtuullisen hyvin. Toisaalta pankit ovat muuttaneet strategioitaan, mikä näkyi muun muassa kasvaneina vakuus- ja omarahoitusvaatimuksina. Myös riskien hinnoittelua on tarkistettu. Tämän seurauksena uusien pankkiluottojen marginaalit ovat levenneet. Tehtyjen selvitysten mukaan pienimmät pk-yritykset kokevat rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen eniten, mutta pääasialliset syyt rahoitusvaikeuksiin ovat kuitenkin olleet laskeva liikevaihto ja heikko kannattavuus.
Finnveralla on hallitusohjelman mukaisten toimien myötä parantuneet edellytykset rahoittaa pk-yrityksiä ja arvioida yritystutkimuksen avulla realistisesti niiden mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan. Valtioneuvosto päättänee kevään 2014 kuluessa Finnveran viennin rahoituksen valtuusmääristä, joiden turvaaminen olisi pääomatavaraviejien kannalta keskeistä, samoin kuin mahdollisesti Finnveralle annettavasta tehtävästä merkitä pk-yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja.”
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (PDF)
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458
JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki Oy
Oslo Børs ASA
Keskeiset tiedotusvälineet
www.finnvera.fi
Finnvera julkaisee 2013 vuosikertomuksen verkkojulkaisuna internet-sivuillaan viikolla 11. Myös yritysvastuuraportti on yhdistetty osaksi vuosikertomusta.
