Finnvera laajentaa riskinottoa Venäjällä

Finnvera on päättänyt laajentaa riskinottoa Venäjällä. Vientitakuilla katettavien ostajaluottojen takaisinmaksuaikaa nostettiin kolmesta viiteen vuoteen ja pankkilistalle hyväksyttiin kolme uutta pankkia. Takuiden saanti suomalaisten yritysten Venäjälle suuntautuviin vientihankkeisiin helpottuu, sillä suomalaiset ja muut länsimaiset rahoittajat suosivat luottojärjestelyjä pankkien kanssa. Vain suurimmilla venäläisyrityksillä katsotaan olevan edellytyksiä luottosopimusten solmimiseen ilman välittävää pankkia.

Hyväksyttyjä venäläisiä pankkiosapuolia on nyt seitsemän. Luottojen takaisinmaksuajat vaihtelevat 2-5 vuoteen.

Takuupolitiikkansa mukaisesti Finnvera on voinut taata yritysriskejä Venäjällä. Nyt luottojen takaisinmaksuajat yritysriskeissä voivat ulottua viiteen vuoteen. Yrityksestä on kuitenkin saatava kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaiset tilinpäätöstiedot, jotta yritysriski voitaisiin hyväksyä. Luotettavien tietojen saaminen on vaikeaa, mikä käytännössä rajoittaa yritysriskinottoa.

Lyhyen maksuajan luottoriskitakuita myönnetään 50/50-riskinjaolla entiseen tapaan. Näitä takuita on käytetty pääasiassa tililuottotyyppisesti jatkuvan viennin vakuuttamisessa. Luottoriskitakuita voidaan myöntää myös yksittäiskaupoille, mikäli viejällä on ollut pitkäaikainen asiakassuhde venäläisen yrityksen kanssa.

Hyväksyttyjen pankkien lisääminen helpottaa takuiden saantia. Suomalaiset ja muut länsimaiset rahoittajat suosivat luottojärjestelyjä pankkien kanssa. Käytännössä vain suurimmilla venäläisyrityksillä katsotaan olevan edellytyksiä luottosopimusten solmimiseen ilman välittävää pankkia.

Pankkisektori vielä kehittymätön

Venäjän pankkisektori on länsimaisittain pieni ja kehittymätön. Valtaosa yli 1 300 pankista on pieniä rahoituslaitoksia, joilla ei ole edellytyksiä monipuoliseen pankkitoimintaan. Vaikka pankkien luotonanto yrityksille on kasvanut viime vuosina, luottojen 14 prosentin osuus kansantuotteesta on kansainvälisessä vertailussa edelleen erittäin alhainen. Pankkisektorin tase jää alle 40 prosenttiin kansantuotteesta, kun se tyypillisesti muissa nousevien talouksien tai siirtymätalousmaissa on yli 60 prosenttia ja länsimaisissa talouksissa ylittää reilusti vuotuisen kansantuotteen.

Finnveran kannalta pankkien luottosalkkujen suuret keskittymät ja luotonanto ns. lähipiireille on huolestuttavaa. Talouskasvun hidastuessa taseen laatu voi äkillisesti heiketä. Pankit ovat erityisen riippuvaisia vientisektorin kehityksestä.

Myös talletuspohjan laajentaminen on venäläisille pankeille suuri haaste, sillä yleisön luottamus pankkisektoriin on heikko. Keskuspankin ja hallituksen ohjelma pankkisektorin uudistukseksi on oikean suuntainen ja sen nnistumismahdollisuuksia pidetään kohtuullisina. Suunnitelman läpivienti tulee kuitenkin Finnveran arvion mukaan viemään vuosia.

Maan hallitus on useissa yhteyksissä korostanut kotimaisen investointitoiminnan vauhdittumisen merkitystä talouden uudistusprosessissa. Investointitoiminnan vilkastuminen edellyttää, että hallitus ja duuma jatkavat lainsäädäntötyötä ja keskuspankki tarttuu pankkisektorin reformiin tiukoin ottein. Luottamuksen palauttaminen pankkijärjestelmään on edellytys rahoituksen monipuolistumiseksi. Tällä hetkellä Venäjän pankkisektori ei vielä kykene riittävässä määrin turvaamaan yritysten rahoitustarpeita.

Takuupolitiikan laajentamisen perustana Venäjän talouskasvu

Finnveran takuupolitiikan laajentaminen perustuu Venäjän talouden viime vuosien suotuisaan kehitykseen. Venäjän talouskasvu on ollut ripeää. Se ylitti maailmantalouden hidastuessakin selkeästi teollisuusmaiden kasvuvauhdin.

Energian viejänä Venäjä on luonnollisesti hyötynyt öljyn korkeasta hinnasta. Vaihtotaseen ylijäämän lisäksi budjetti on ollut ylijäämäinen vuodesta 2000 lähtien. Valuuttavarannot ovat vahvistuneet jo yli 55 miljardin US-dollarin tasolle, joka kattaa lähes koko tuontilaskun. Ruplan arvo on reaalisesti vahvistunut useana vuonna peräkkäin. Kansalaisten tulotaso on noussut ja ostovoima parantunut. Talouden ainoa kauneusvirhe näyttäisi olevan nopeana jatkuva inflaatio, joka osittain selittyy hallituksen päätöksillä nostaa julkisten sektorin palvelujen hintoja niiden kustannuksia vastaavalle tasolle.

Makrotalouden vakauttaminen on tärkeä etappi talouden siirtymisessä keskusjohtoisesta järjestelmästä markkinatalouteen. Venäjän pitkän aikavälin kestävä kasvu edellyttää hallitukselta kuitenkin myös toimia talouden monipuolistamiseksi raaka-ainepainotteisesta tuotannosta jalostettujen tuotteiden valmistukseen.

Lisätietoja:
Liiketoimintajohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238
Asiantuntija Raija Rissanen, puh. 020 460 7248
Pankkianalyytikko Jari Mehto, puh. 020 460 7248