Finnvera saavutti keskeiset tavoitteensa

Finnvera Oyj:n tilinpäätös 1.1. -31.12.2003 Finnvera Oyj saavutti vuonna 2003 pääosin keskeiset toiminnan volyymiä, kannattavuutta sekä omistaja- ja elinkeinopolitiikkaa koskevat tavoitteensa. Finnvera Oyj:n tilikauden 1.1. - 31.12.2003 tulos oli 29,8 miljoonaa euroa (22,0), josta 9,4 miljoonaa euroa oli seurausta satunnaisesta ennenaikaisesta luottojen takaisinmaksusta. Finnvera Oyj:n vastuukanta oli tilikauden päättyessä 5 619,9 miljoonaa euroa (4 633,5). Asiakkaita yhtiöllä oli tilikauden päättyessä lähes 25 700 (26 000). Yhtiö myötävaikutti rahoitustoiminnallaan noin 9 700 uuden työpaikan syntymiseen (9 500).

Finnvera Oyj myönsi katsauskaudella riskirahoitusta Suomessa toimiville yrityksille yhteensä 770,8 miljoonaa euroa (770,2) ja ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuutarjouk-sia annettiin yhteensä 2 311,0 miljoonan euron arvosta (1 708,8).

Kotimaan rahoitustoiminta painottui takauksiin ja vientitakauksiin. Niiden osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli 53 prosenttia (54). Finnvera sai suunnitteilla olevia vientikauppoja koskevia, ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2003 aikana kaikkiaan 3,7 miljardia euroa (5,2). Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2003 aikana 995,1 miljoonaa euroa (745,5). Kolmanneksen lisäys voimaan tulleiden takuiden määrässä edellisvuoteen nähden johtui telakkateollisuuden saamasta risteilyalustilauksesta.

Tilikauden aikana emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 403 henkilöä (402).

Taloudellinen kehitys jatkui myönteisenä

Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2003 oli 25,5 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden tulos oli 16,2 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli - 4,3 miljoonaa euroa. Merkittävimmin konsernin tulosta paransi osakkuusyrityksistä Teollisen yhteistyön rahasto Oy 1,2 miljoonalla eurolla sekä tytäryhtiö Fide Oy 0,2 miljoonalla eurolla. Start Fund of Kera Oy:n myynti ja poistuminen konser-nista heikensi konsernin tulosta 4,2 miljoonalla eurolla.

Emoyhtiön tulos oli 29,8 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2002 oli 22,0 miljoonaa euroa. Tulosta paransivat erityisesti vientitakuutoiminnasta poikkeuksellisesti saadut maksutulot, jotka johtuivat ennenaikaisesta luottojen takaisinmaksusta.

Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 22,2 miljoonaa euroa (22,8), josta suoraan asiakkaille ohjattu korkotuki oli 18,0 miljoonaa euroa.

Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoi-minnasta 46,9 miljoonaa euroa. Siitä 11,7 miljoonaa euroa oli seurausta poikkeuksellisesta ennenaikaisesta luottojen takaisinmaksuista. Muita takausprovisioita oli 12,5 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,1 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita antolainauksesta 1,4 miljoonaa euroa. Edellä mainitut ennenaikaiset luottojen takaisinmaksut aiheuttivat palkkiokuluihin 2,3 miljoonan euron lisäyksen, joten nettovaikutus Finnveran tulokseen oli 9,4 miljoonaa euroa. Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 66,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 12,5 miljoonaa euroa.

Konsernin hallintokulut olivat 34,5 miljoonaa euroa (31,9), josta henkilöstökulut olivat 67,1 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 33,7 miljoonaa euroa (31,4), josta henkilöstökulujen osuus oli 67,1 prosenttia. Henkilöstökuluihin sisältyy ensimmäisen kerran varaus vuodelta 2003 maksettavia tulospalkkioita varten. Liiketoiminnan muut kulut ovat kiinteistöihin liittyviä kuluja.

Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 247,9 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 30,7 miljoonaa euroa vuonna 2003. Takauskanta kasvoi luottokantaa voimakkaammin eli lisäystä oli 68,2 miljoonaa euroa. Takauskanta oli vuoden 2003 lopussa kaikkiaan 691,5 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 2 738,1 miljoonaa euroa (2 192,9). Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 3 680,5 miljoonaa euroa (2 793,0).

Luotto- ja takaustappioissa ei merkittävää kasvua

Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen varsin kohtuulliset. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 29,4 miljoonaa euroa (28,1). Valtion korvausosuus oli 14,4 miljoonaa euroa.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat 4,7 miljoonaa euroa (3,2).

Vakavaraisuus ja varainhankinta

Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde 31.12.2003 oli 15,83 prosenttia (14,62). Konsernin omat varat olivat 332,6 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 101,2 miljoonaa euroa.

Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2003 lopussa 15,65 prosenttia (14,46). Emoyhtiön omat varat olivat 329,4 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 104,7 miljoonaa euroa.

Toteutunut pitkäaikainen varainhankinta oli kaikkiaan 87,8 miljoonaa euroa. Finnvera nosti vuoden aikana lainaa 50 miljoonaa euroa Euroopan investointipankilta ja 37,8 miljoonaa euroa japanilaiselta Zenkyorenilta (National Mutual Insurance Federation of Agri-cultural Cooperative).

Keskeiset omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet saavutettiin

Kauppa- ja teollisuusministeriö on vahvistanut Finnveralle omistaja- ja elinkeinopoliitti-set tavoitteet ja mittarit, joilla arvioidaan, miten yhtiö on onnistunut tavoitteiden saavuttamisessa.

Elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista mitataan Finnveran kotimaan rahoitus-toiminnan ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan itsekannattavuudella, onnistumisella rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaamisessa ja toiminnan vaiku-tuksilla pienten- ja keskisuurten yritysten toimintaan sekä yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin. Lisäksi seurataan valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista yhtiön toiminnassa.

Itsekannattavuustavoitteen toteutumista arvioidaan kotimaan rahoitustoiminnassa tarkastelujaksolla 1999–2004. Oletuksena on, että ajanjakso muodostaa yhden suhdannekier-ron. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnassa itsekannattavuustavoitteen toteutumista ar-vioidaan 10–20 vuoden ajanjaksolla, jonka aikana kumulatiivisen tuloksen tulisi olla nolla. Sekä kotimaan rahoitustoiminnan että vientitakuutoiminnan kumulatiivinen tulos on vuosina 1999 - 2003 ollut ylijäämäinen.

Toiminnan vaikutuksia pk-yritysten toimintaan mitataan työllisyysvaikutuksilla ja yritysten henkiinjäämisasteella. Vuonna 2003 Finnveran osarahoituksen myötävaikutuksella syntyi noin 9 700 (9 500) työpaikkaa. Finnveran vuosina 1998 - 2002 rahoittamista uusista yrityksistä jatkoi toimintaansa 79,3 prosenttia. Vastaava luku yritysten viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana koko maassa on yleensä on noin 50 prosenttia.

Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen tavoitteena oli, että Finnveran rahoituksesta aluepoliittisille tukialueille (1, 2, 3) kohdistuu vuonna 2003 ainakin samansuuruinen euromäärä kuin vuonna 2002. Tukialueille myönnettiin rahoitusta vuonna 2003 yhteensä 372,1 miljoonaa euroa (383,4).

Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaamista arvioidaan seuraamalla yhtiön kotimaan toiminnan rahoituskannan jakautumista riskiluokkiin. Tavoitteen mukaan uusien A-riskiluokan yritysten vastuut eivät saa ylittää 25 prosenttia. Vuonna 2003 A-riskiluokan yritysten osuus myönnetystä uudesta rahoituksesta oli 16,4 prosenttia.

Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli 1,4 prosenttia (1,7). Vientitakuilla katetun poliittisen riskin maihin suuntautuvan viennin osuus Suomen vastaavasta viennistä oli 4,2 prosenttia (5,6).

Tulevaisuuden näkymät

Lähivuosina korostuvat yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvurahoituksen turvaaminen sekä vientitakuujärjestelmän kilpailukykyisyys. Kansantalouden suotuisan kehityksen kannalta on tarpeen saada vienti vetämään ja pk-yritykset investoimaan.

Erityisesti palveluyritysten kasvulla pystytään merkittävästi lisäämään sekä yritysten että uusien työpaikkojen määrää. Alueellisen kehityksen tasapaino on merkittävä haaste Finnveralle. Aluepoliittisen rahoituksen lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Suomen vuoden 2003 viimeisen neljänneksen vientiluvut eivät vielä olleet kovin rohkaisevia. Euron vahvuus Yhdysvaltain dollariin nähden heikentää suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Vientikysyntää luova investointihalukkuus ja sen jatkuminen riippuvat etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan talouskasvusta, jonka voimistumiseen ja jatkumiseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Vientikysynnässä on kuitenkin jo nähtävissä kasvun merkkejä useimmilla viennin päätoimialoilla.

Poliittisen riskin maissa investoidaan teollisuuslaitoksiin, voimantuotantoon, kaivannaissektorille ja televerkkoihin, mikä luo kysyntää suomalaisten yritysten pääomatavaroille ja siten myös Finnveran vientitakuille.

Takuukysyntää on runsaasti etenkin Latinalaisen Amerikan maihin. Aasiaan ei alkuvuonna 2004 ole juurikaan ollut takuukysyntää, sillä voimakkaimmin kasvavan Kiinan viennin rahoitusjärjestelyt toteutuvat pääosin paikallisista rahoituslähteistä. Venäjän takuukysyntä on kasvussa. Hankkeet kohdistuvat entistä useammalle sektorille ja myös hankkeiden koko on kasvamassa.

Finnveran vientitakuiden kysynnän ennakoidaan kohdistuvan etenkin telesektorille, voimantuotantoon, metsäteollisuuteen, kaivannaissektorille ja alusrahoitushankkeisiin, joita on muista toimialoista poiketen ennen kaikkea OECD:n teollisuusmaissa.

Lisätiedot
toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
talousjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224