Finnveran rahoituksen kysyntä ennätysvilkasta

Ennakkotiedot Finnveran vuoden 2005 toiminnasta Finnveran vuonna 2005 myöntämä rahoitus kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Valtaosa kasvusta tuli vientitakuutarjouksista, joissa kysyntä painottui edellisvuoden tapaan telakoiden, varustamoiden ja tietoliikenteen rahoitukseen. Finnveran rahoittamissa kotimaisissa hankkeissa vuonna 2005 syntyi noin 3 600 uutta yritystä ja noin 10 700 uutta työpaikkaa.

Finnvera myönsi riskirahoitusta kotimaassa yhteensä 895 miljoonaa euroa eli hiukan edellisvuotta enemmän (892). Pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille annettujen takausten osuus myönnetystä rahoituksesta oli 55 prosenttia.

Kotimaista ja ulkomaista riskiä kattavia vientitakuutarjouksia annettiin ennätykselliset 3 916 miljoonaa euroa (2 727). Tarjoukset kohdistuivat yksittäisiin suurhankkeisiin muun muassa laiva- ja tietoliikennekauppoihin.

Asiakkaita oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan noin 27 600. Asiakasmäärä kasvoi noin 5 prosenttia, erityisesti aloittavien pienten yritysten ryhmässä.

Aloittavien yritysten määrä kasvoi
Pk-yritysten investointihalukkuus säilyi vuonna 2005 hyvänä. Finnveran osarahoittamien hankkeiden arvo oli yhteensä 2,3 miljardia euroa. Hankkeista investointeihin kohdistui 53 prosenttia ja käyttöpääomaan 36 prosenttia. Finnveran rahoitusosuus hankkeissa oli keskimäärin 40 prosenttia.

Rahoitusta lisättiin aloittaville yrityksille ja kasvuyrityksille. Vuonna 2005 Finnveran rahoitusta sai 3 638 aloittavaa yritystä. Pääasiassa rahoitustuotteina olivat tällöin pien- ja naisyrittäjälainat.

Osana uutta Finnveran kasvurahoitusohjelmaa rahoitusta myönnettiin 976 kasvuyritykseksi määritellylle yritykselle. Tavoitteena oli rahoittaa 3 000 aloittavaa yritystä ja noin 1 000 kasvuyritystä.

Rahoituksen kysyntä kasvoi eniten kaupan ja kuluttajapalvelujen sekä matkailun toimialoilla kun taas teollisuudessa kysyntä laski hieman. Koko myönnetyn rahoituksen määrästä teollisuuden osuus oli 60 ja kaupan ja kuluttajapalvelujen 16 prosenttia.

Finnvera oli muiden rahoittajien kanssa mukana vuoden 2005 aikana noin 1 100:ssa yritysjärjestelyssä. Sukupolvenvaihdoksiin ja muihin yritysjärjestelyihin myönnettiin rahoitusta yhteensä 133 miljoonaa euroa.

Alueellisesti vuonna 2005 rahoitusta myönnettiin eniten suhteessa alueen yrityskantaan Kainuussa ja Satakunnassa.

Finnveralla merkittävä rooli kehitysalueilla
Finnvera myönsi kansallisille tukialueille vuonna 2005 rahoitusta edellisvuotta enemmän eli 460 miljoonaa euroa (434), mikä on 51 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta ja selvästi niiden väestöosuutta enemmän. Tukialueille myönnetystä rahoituksesta alueellisten korkotukilainojen osuus oli 119 miljoonaa euroa (132).

Finnvera välittää Euroopan unionin alue- ja pk-poliittista rahoitusta Suomessa. Vuonna 2005 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemia lainoja myönnettiin 90 miljoonaa euroa (95). Vuonna 2005 Finnvera aloitti Euroopan aluekehitysrahaston tukemien takausten myöntämisen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näitä takauksia myönnettiin 8,8 miljoonaa euroa. Finnveran EAKR-rahoituksella vaikutettiin 1 069 (597) uuden yrityksen käynnistämiseen ja noin 2 355 (3 500) uuden työpaikan syntymiseen tai säilyttämiseen tavoitealueilla. Euroopan investointirahaston (EIR) tukemia kasvutakauksia myönnettiin pk-yrityksille koko maassa 69 miljoonaa euroa (80).

Venäjän vientitakuut kasvussa
Ulkomaista riskinottoa koskevia takuutarjouksia annettiin vuonna 2005 ennätysmäärä yhteensä 2 974 miljoonaa euroa (2 208). Kysyntä painottui edellisvuoden tapaan telakoiden ja varustamoiden sekä tietoliikenteen rahoitukseen. Mainittujen toimialojen osuus takuutarjouksista oli 74 prosenttia. Puunjalostuksen osuus takuutarjouksista oli viidennes.

Takuita myönnettiin arvoltaan eniten Yhdysvaltoihin ja Norjaan suuntautuviin alustarjouksiin, tietoliikennehankkeisiin Venäjälle sekä puunjalostushankkeisiin Latinalaiseen Amerikkaan.

Takuutarjoukset Venäjälle kasvoivat edellisvuodesta 16 prosenttia 474 miljoonaan euroon ja voimaan tulleiden takuiden määrä kolminkertaistui 482 miljoonaan euroon. Takuita myönnettiin muun muassa tietoliikennesektorille, puunjalostusteollisuuteen sekä perusmetalliteollisuuteen. Venäjän osuus toteutuneesta takuunalaisesta viennistä oli yli puolet ja se oli vuonna 2005 selkeästi suurin vientitakuumaa Filippiinien ja Puolan jäädessä vajaaseen 9 prosenttiin.

Vientitakuita tuli voimaan yli 40 prosenttia edellisvuotta enemmän eli 1 407 miljoonaa euroa (987). Määrää kasvattivat toteutuneet tietoliikenne- ja aluskaupat ja se on Finnveran tähänastisen historian suurin. Takuilla katetaan kaikkiaan 37 maahan liittyviä poliittisia tai kaupallisia riskejä.

Finnvera täsmentää strategiaansa
Suomen kansantalouden kehittymisen kannalta yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi on nähty suomalaisten yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Finnvera vastaa tähän haasteeseen uudella strategiallaan, jossa keskeisenä tavoitteena on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen yhdessä muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Tavoite konkretisoituu uuden kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus -yksikön aloittaessa toimintansa tämän kevään aikana.

Aloittavien yritysten ja alueellisten pk-yritysten palvelua parannetaan tiivistämällä yhteistyötä seudullisten yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Vientitakuujärjestelmäämme kehitämme entistäkin kilpailukykyisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

Tulevaisuuden näkymät
Viime vuoden kokonaistuotannon jäädessä metsäteollisuuden häiriöiden takia vaatimattomaksi ovat mahdollisuudet tuotanto- ja vientimäärien kasvuun tänä vuonna hyvät. Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat säilyneet verrattain positiivisina monilla teollisuuden aloilla ja erityisesti palveluissa on kasvuodotuksia.

Viennin rahoituksessa takuukysyntä säilyy vilkkaana huolimatta siitä, että myös yksityiset pankkirahoittajat ovat merkittävästi aktivoituneet viennin rahoittajina. Finnveralta haetaan takuita riskipitoisimpiin ja suurimpiin hankkeisiin. Viennin rahoituksen kysyntä kohdistuu entistä riskipitoisempiin maihin suuntautuviin vientihankkeisiin.

Riskikeskittymä telakka- ja alusrahoituksessa säilyy ja uusia merkittäviä vastuita syntynee telesektorille sekä metsäteollisuuteen. Maakohtaisesti tarkasteltuna etenkin Venäjälle on muodostumassa uusi merkittävä vastuukeskittymä. Venäjän uudet vastuut ovat yksityisellä sektorilla monilla eri toimialoilla, telesektorin ollessa suurin toimiala.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231
Varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotimaan rahoitus)
Varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002 (viennin rahoitus)