Finnveran rahoituksen kysyntä oli ennätysvilkasta
Ennakkotiedot Finnveran vuoden 2004 toiminnasta Finnvera ylitti vuonna 2004 rahoitustavoitteensa. Erityisesti pk-yrityksille myönnettiin riskirahoitusta ennätysmäärä. Finnveran osarahoituksella syntyi noin 11 500 uutta työpaikkaa ja 3 000 aloittavaa yritystä. Ulkomaista riskinottoa koskevien vientitakuuhakemusten arvo nousi 6,5 miljardiin euroon, mikä on Finnveran historian suurin. Suurimmat takuutarjoukset kohdistuivat tietoliikenteeseen ja alusrahoitukseen. Takuukysyntä Venäjälle viisinkertaistui.
Talouden suotuisa kehitys kotimarkkinoilla näkyi selvästi Finnveran rahoituksen kysynnässä. Vuonna 2004 Finnvera myönsi kotimaassa toimiville yrityksille rahoitusta ennätysmäärän, 891,5 miljoonaa euroa (770,8). Pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille annettujen takausten osuus myönnetystä rahoituksesta oli 54 prosenttia.
Finnvera sai vuonna 2004 vireillä oleviin vientikauppoihin liittyviä ulkomaista riskinottoa koskevia takuuhakemuksia 304 (314) kappaletta ja takuutarjouksia annettiin vuonna 2004 yhteensä 2 209,4 miljoonaa euroa (2 311,0). Lisäksi saatiin kotimaista riskiä kattavia vientitoimituksiin liittyviä rahoitus- ja vastatakuuhakemuksia sekä alus- ja ympäristötakaushakemuksia 2 017,3 miljoonaa euroa (1 117,3) ja niitä myönnettiin 517,5 miljoonaa euroa (461,6).
Asiakkaita oli kaikkiaan vuoden 2004 lopussa noin 26 300.
Kotimaan rahoitus
Aloittavien yritysten ja työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaasti
Finnvera myönsi riskirahoitusta Suomessa toimiville yrityksille vuonna 2004 yhteensä 891,5 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pk-yritysten investointihalukkuus kasvoi edellisvuodesta ja rahoitettujen investointien määrä kasvoi merkittävästi. Finnveran osarahoittamien hankkeiden arvo oli yhteensä 2,4 miljardia euroa, mistä 54 prosenttia kohdistui investointeihin. Niissä syntyi uusia työpaikkoja 18 prosenttia edellisvuotta enemmän eli noin 11 500. Noin 3 000 uutta yritystä aloitti toimintansa Finnveran rahoituksen turvin, mikä oli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuonna 2004 rahoituksen myöntäminen kasvoi voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Sekä teollisuuden että palvelualan pk-yritysten investoinnit vilkastuivat, mikä osaltaan kasvatti Finnveran rahoituksen kysyntää. Myös aineettomat investoinnit kasvoivat merkittävästi. Vilkkainta rahoituksen kysyntä oli metalliteollisuuden ja kaupan aloilla. Lainojen määrä kasvoi 13 prosenttia ja oli 411,8 miljoonaa euroa (363,7) ja takausten määrä 22 prosenttia 426,6 miljoonaan euroon (349,6). Myönnetystä rahoituksesta 54 prosenttia oli takauksia tai takuita (53).
Vuoden 2004 lopussa Finnveralla oli kotimaan rahoitustoiminnassa 26 111 asiakasta (25 401). Asiakasmäärä kasvoi mikroyritysten ryhmässä 2,4 prosenttia ja muissa pk-yrityksisssä 5,5 prosenttia.
EU-rahoituksella uusia yrityksiä ja työpaikkoja kehitysalueille
Finnvera myönsi kansallisille tukialueille vuonna 2004 rahoitusta ennätysmäärän 433,9 miljoonaa euroa (372,1), josta aluepoliittisia korkotukilainoja oli 132,1 miljoonaa euroa (118,4).
Finnvera välittää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea osana investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä yrittäjä-, pien- ja naisyrittäjälainoja Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1, Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2 sekä siirtymäkauden alueilla. Suomen valtion ja EAKR:n korkotuki alentavat tavoitealueilla pk-yritysten rahoituskustannuksia.
Näitä korkotuettuja lainoja myönnettiin vuonna 2004 pk-yrityksille 94,8 miljoonaa euroa (94,6), joista Itä- ja Pohjois-Suomeen 58,7 miljoonaa euroa (54,9). Finnveran EAKR -rahoituksella vaikutettiin 597 (683) uuden yrityksen käynnistämiseen ja noin 3 500 (3 100) uuden työpaikan syntymiseen tai säilyttämiseen tavoitealueilla.
Osalle Finnveran pk-rahoituksesta on mahdollista saada Euroopan investointirahaston (EIR) vastatakaus. Tällöin takausprovisio on normaalia alhaisempi. Vuonna 2004 kasvutakauksia myönnettiin 80,3 miljoonaa euroa (66,6).
Rahoitusta kasvuun ja yritysjärjestelyihin
Kasvuyritykset tarvitsevat usein rahoitusta investointeihin ja niiden vaatimaan käyttöpääomaan. Nykyään kasvuyritykset investoivat hyvin voimakkaasti myös aineettomiin tuotannontekijöihin. Usein kasvuyrityksellä rahoituksen saamisen suurena esteenä on vakuuksien puute. Tällöin Finnveraa tarvitaan jakamaan riskiä yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on parhaillaan tehostamassa kasvuyritysten rahoitusta. Vuonna 2005 on tavoitteena tunnistaa ja rahoittaa noin 1 000 kasvuyritystä.
Osa pk-yrityksistä kasvaa kansainvälistymällä. Finnvera on myöntänyt rahoitusta pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.
Yrittäjälainojen kysyntä erilaisiin yritysjärjestelyihin jatkui edellisvuoden tapaan vilkkaana. Yrittäjälainoja myönnettiin vuoden 2004 aikana ennätysmäärä 28,5 miljoonaa euroa (24,2).
Viennin rahoitus
Ulkomaisen riskinoton takuuhakemuksia ennätysmäärä
Finnvera sai vireillä oleviin vientikauppoihin liittyviä ulkomaista riskinottoa koskevia takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2004 aikana yhteensä 6,5 miljardin arvosta. Hakemusten arvo oli Finnveran tähänastisen toiminnan suurin. Vuonna 2004 hakemuksia saatiin 304 kappaletta (314).
Vientikauppoihin liittyviä ulkomaista riskinottoa koskevia takuutarjouksia annettiin yhteensä 2 209,4 miljoonaa euroa (2 311,0). Teollisuusmaiden osuus myönnetyistä takuista oli 30 prosenttia eli 660,0 miljoonaa euroa. Latinalaisen Amerikan vastaava osuus oli 23 prosenttia eli 510,2 miljoonaa euroa. Suurimmat takuutarjoukset Finnvera antoi tietoliikenteeseen ja alusrahoitukseen. Kappalemääräisesti takuita myönnettiin edellisvuoden tapaan eniten Venäjälle.
Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 18,6 miljoonaa euroa (18,4) ja niitä tuli voimaan 16,8 miljoonaa euroa (19,3).
Takuiden kysyntä edelleen suurta
Takuiden kysyntä painottui vuoden 2003 tapaan tietoliikenteen sekä telakoiden ja varustamoiden rahoitukseen, joiden yhteenlaskettu osuus myönnetyistä takuista oli 81 prosenttia.
Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2004 aikana lähes saman verran kuin edellisenä vuonna eli 987,1 miljoonaa euroa (995,1). Vuonna 2004 myönnetyistä takuista osa tulee voimaan vuonna 2005.
Voimaan tulleista takuista Brasilian osuus oli 17 prosenttia, Venäjän 16 prosenttia ja Puolan 13 prosenttia. Kaikkiaan takuilla katetaan 43 maahan (42) liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä.
Voimaantulleista takuista tietoliikenteen osuus oli 61 prosenttia, voimantuotannon 18 prosenttia ja puunjalostusteollisuuden 9 prosenttia.
Takuukysyntä Venäjälle kasvoi reippaasti
Takuutarjoukset ja -vastuut Venäjälle kasvoivat viisinkertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Volyymiltaan suurimmat takuut myönnettiin suomalaisyritysten vientiä rahoittaville pankeille. Takuita myönnettiin muun muassa telesektorille, paperi- ja metsäteollisuuteen sekä perusmetalliteollisuuteen.
Vuonna 2004 tehtiin huomattavasti enemmän takuupäätöksiä 5–35 miljoonan euron suuruisista kaupoista kuin aikaisemmin, vaikka takuukantaa varsinaisesti kasvattivatkin muutamat suuret kaupat.
Kappalemääräisesti eniten myönnettiin lyhyen maksuajan luottoriskitakuita, joihin liittyen Finnveralla oli venäläisiä ostajavastapuolia 79 kappaletta.
Venäjän osuus takuunalaisesta viennistä oli 16 prosenttia, mikä oli toiseksi suurin Brasilian jälkeen.
Tulevaisuuden näkymät
Tänä vuonna Finnveran toiminnassa korostuvat yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvurahoituksen tehostaminen. Finnveran toiminnan painopisteenä on erityisesti aloittavien ja kasvuhakuisten sekä innovatiivisten pk-yritysten rahoituksen turvaaminen. Uusilla innovatiivisilla liikeideoilla ja pk-yritysten kasvulla turvataan osaltaan globaalissa kilpailussa työpaikkojen säilymistä Suomessa.
Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy eniten kaupan ja palvelujen aloille. Teollisuuden investoinneilla taas turvataan yritysten kilpailukykyä ja luodaan myös uusia työpaikkoja. Finnveran aluepoliittisella rahoituksella edistetään alueellisen kehityksen tasapainoa ja yritystoiminnan kasvuedellytyksiä kehitysalueilla.
Vuoden 2005 alusta valtioneuvosto muutti Finnveran korkotuki- ja tappiokorvaussitoumusta siten, että Finnvera voi ottaa entistä enemmän riskiä aloittavien ja kasvuhakuisten yritysten rahoittamisessa. Näin Finnvera haluaa osaltaan edistää niiden kasvua.
Pääomatavaravienti piristyi jo hieman viime vuonna, mikä on lisännyt vientitakuiden kysyntää. Sen arvioidaan olevan vilkkainta Venäjälle ja Latinalaisen Amerikan maihin. Takuiden kappalemäärillä mitaten Venäjä on ollut aktiivisin markkina jo usean vuoden ajan ja suuntauksen odotetaan jatkuvan.
Alusrahoituksessa riskinotto suuntautunee edelleen teollisuusmaihin. Televerkkojen ja metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä voimaloiden vientitakuilla katettu vienti suuntautuu poliittisen riskin maihin. Yksittäisten hankkeiden suuri koko johtaa väistämättä moniin merkittäviin riskikeskittymiin.
Viennin tämän hetkisestä piristymisestä huolimatta on syytä kantaa huolta Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Tuotantoa siirtyy jatkuvasti Suomen ulkopuolelle. Suurten pääomatavaraviejien joukko osoittaa merkkejä harvenemisesta.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
Varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
Varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
