Finnveran vastuukanta kasvoi edelleen
Finnvera Oyj:n tilinpäätös 1.1.–31.12.2004 Finnvera Oyj ylitti vuonna 2004 keskeiset toiminnan volyymiä, kannattavuutta sekä omistaja- ja elinkeinopolitiikkaa koskevat tavoitteensa. Finnvera Oyj:n tilikauden 1.1.–31.12.2004 tulos oli 39,3 miljoonaa euroa, kun edellisen tilikauden tulos oli 29,8 euroa. Finnvera Oyj:n vastuukanta oli tilikauden päättyessä 5 862,1 miljoonaa euroa (5 619,9). Asiakkaita yhtiöllä oli tilikauden päättyessä noin 26 300 (25 700). Yhtiö myötävaikutti rahoitustoiminnallaan noin 11 500 uuden työpaikan syntymiseen (9 700).
Finnvera Oyj myönsi katsauskaudella riskirahoitusta Suomessa toimiville yrityksille ennätysmäärän, yhteensä 891,5 miljoonaa euroa (770,8) ja ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuutarjouksia annettiin yhteensä 2 209,4 miljoonan euron arvosta (2 311,0).
Kotimaan rahoitustoiminta kasvoi katsauskaudella voimakkaasti. Takausten osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli 54 prosenttia (53).
Finnvera sai suunnitteilla olevia vientikauppoja koskevia, ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2004 aikana kaikkiaan 6,5 miljardia euroa (3,7). Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2004 aikana 987,1 miljoonaa euroa (995,1). Vuonna 2004 myönnetyistä takuista osa tulee voi-maan vuonna 2005.
Tilikauden lopussa emoyhtiön palveluksessa oli 404 henkilöä (403).
Taloudellinen kehitys jatkui myönteisenä
Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2004 oli 38,4 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden tulos oli 25,5 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli - 1,0 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n ja Veraventure Oy:n välisten pää-omasijoitusyhtiöiden vaikutus oli - 2,3 miljoonaa euroa ja osakkuusyhtiöiden vaikutus + 0,9 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön tulos oli 39,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2003 oli 29,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 konsernin tulos parani edelleen. Tulosta paransivat vientitakuutoiminnan erinomainen tulos ja kotimaan rahoituksessa luottotappioiden säilyminen edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla.
Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 21,7 miljoonaa euroa (22,2), josta suoraan asiakkaille ohjattu korkotuki oli 18,9 miljoonaa euroa.
Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 44,5 miljoonaa euroa. Muita takausprovisioita oli 14,4 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,8 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita antolai-nauksesta 1,5 miljoonaa euroa. Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 67 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 0,2 miljoonaa euroa.
Konsernin hallintokulut olivat 37,9 miljoonaa euroa (34,5), josta henkilöstökulut olivat 67,9 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 35,8 miljoonaa euroa (33,7), josta henkilöstökulujen osuus oli 69,1 prosenttia. Liiketoiminnan muut kulut ovat kiinteistöihin liittyviä kuluja.
Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 320,8 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 72,9 miljoonaa euroa vuonna 2004. Takauskanta kasvoi luottokantaa voimak-kaammin eli lisäystä oli 101,6 miljoonaa euroa. Takauskanta oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 793,1 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 2 886,2 miljoonaa euroa (2 728,1). Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 3 748,2 miljoonaa euroa (3 680,5).
Luotto- ja takaustappioissa ei kasvua
Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen varsin kohtuulliset. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 30,0 miljoonaa euroa (30,4). Valtion ja EAKR:n korvausosuus oli 13,5 miljoonaa euroa.
Vientitakuukorvausten määrä oli edelleen erittäin alhaisella tasolla ja takaisinperintä ylitti korvaukset.
Vakavaraisuus ja varainhankinta
Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde 31.12.2004 oli 16,4 prosenttia (15,83). Konsernin omat varat olivat 380,5 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 320 miljoonaa euroa.
Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2004 lopussa 16,9 prosenttia (15,65). Emoyhtiön omat varat olivat 403,3 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 386,4 miljoonaa euroa.
Toteutunut pitkäaikainen varainhankinta oli 50 miljoonan euron laina Euroopan investointipankilta.
Keskeiset omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ylitettiin
Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli Finnveralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit, joilla arvioidaan, miten yhtiö on onnistunut tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet asetetaan vuosittain.
Elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista mitataan Finnveran kotimaan rahoitustoiminnan ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan itsekannattavuudella, onnistumisella rahoitusmarkkinoilla esiintyvien puutteiden korjaajana sekä vaikutuksella pienten- ja keskisuurten yritysten kehitykseen, yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin. Lisäksi seurataan valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista yhtiön toiminnassa. Itsekannattavuustavoitteen toteutumista arvioidaan kotimaan rahoitustoiminnassa tarkastelujaksolla 1999–2004. Oletuksena on, että ajanjakso muodostaa yhden suhdannekierron. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnassa itsekannattavuustavoitteen toteutumista arvioidaan 10–20 vuoden ajanjaksolla, jonka aikana kumulatiivisen erillistuloksen tulisi olla nolla. Sekä kotimaan rahoitustoiminnan että vientitakuutoiminnan kumulatiivinen tulos on vuosina 1999–2004 ollut ylijäämäinen.
Toiminnan vaikutuksia pk-yritysten toimintaan mitataan työllisyysvaikutuksilla ja yritysten henkiinjäämisasteella. Vuonna 2004 Finnveran osarahoituksen myötävaikutuksella syntyi noin 11 500 (9 700) työpaikkaa. Finnveran vuonna 1999 rahoittamista uusista yrityksistä 79,1 prosenttia jatkoi toimintaansa viiden ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen.
Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumisen tavoitteena oli, että Finnveran rahoituksesta aluepoliittisille tukialueille (1, 2, 3) kohdistuu vuonna 2004 ainakin samansuuruinen euromäärä kuin vuonna 2003. Tukialueille myönnettiin rahoitusta vuonna 2004 yhteensä 433,9 miljoonaa euroa (372,1), mikä johtui osittain Finnveran myöntämisvaltuuksien korottamisesta vuonna 2004.
Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaamista arvioidaan seuraamalla yhtiön kotimaan toiminnan rahoituskannan jakautumista riskiluokkiin. Tavoitteen mukaan uusien A-riskiluokan yritysten uudet vastuut eivät saa ylittää 25 prosenttia. Toteuma oli 12,7 prosenttia (18,07). Vuonna 2004 A-riskiluokan yritysten osuus yhtiön koko vastuukannasta oli 12,9 prosenttia (17,4).
Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli 2,4 prosenttia (1,4). Vientitakuilla katetun poliittisen riskin maihin suuntautuvan viennin osuus Suomen vastaavasta viennistä oli 5,7 prosenttia (4,2).
Konsernirakenteessa muutoksia
Alueellisen pääomarahastotoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Finnvera myi huhtikuussa 2004 kaikki osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot ja kesäkuussa kolme kommandiittiyhtiömuotoista rahastoa sataprosenttisesti omistamalleen Veraventure Oy:lle. Kauppojen yhteydessä korotettiin vastaavasti Veraventure Oy:n osakepääomaa, jonka Finnvera merkitsi kokonaan.
Valtioneuvosto päätti 29.4.2004 omistusjärjestelystä, jossa Suomen Vientiluotto siirrettiin valtion suorasta omistuksesta Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi. Siirto toteutettiin toukokuussa 2004. Korontasausyhtiö Fide Oy sulautui Suomen Vientiluotto Oy:öön 31.12.2004.
Tulevaisuuden näkymät
Kuluvana vuonna Finnveran toiminnassa korostuvat yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvurahoituksen tehostaminen. Finnveran toiminnan painopisteenä on erityisesti aloittavien ja kasvuhakuisten sekä innovatiivisten pk-yritysten rahoituksen turvaaminen. Uusilla innovatiivisilla liikeideoilla ja pk-yritysten kasvulla turvataan osaltaan globaalissa kilpailussa työpaikkojen säilymistä Suomessa.
Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy eniten kaupan ja palvelujen aloille. Teollisuuden investoinneilla taas turvataan yritysten kilpailukykyä ja luodaan myös uusia työpaikkoja. Finnveran aluepoliittisella rahoituksella edistetään alueellisen kehityksen tasapainoa ja yritystoiminnan kasvuedellytyksiä kehitysalueilla.
Vuoden 2005 alusta valtioneuvosto muutti Finnveran korkotuki- ja tappiokorvaussitoumusta siten, että Finnvera voi ottaa entistä enemmän riskiä aloittavien ja kasvuhakuisten yritysten rahoittamisessa. Näin Finnvera haluaa osaltaan edistää niiden kasvua.
Pääomatavaravienti piristyi jo hieman viime vuonna. Tämä on lisännyt vientitakuiden kysyntää, jonka arvioidaan olevan vilkkainta Venäjälle ja Latinalaisen Amerikan maihin. Takuiden kappalemäärillä mitaten Venäjä on ollut aktiivisin markkina jo usean vuoden ajan ja suuntauksen odotetaan jatkuvan. Alusrahoituksessa riskinotto suuntautunee edelleen pääosin teollisuusmaihin. Televerkkojen ja metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä voimaloiden vientitakuilla katettu vienti suuntautuu poliittisen riskin maihin. Yksittäisten hankkeiden suuri koko johtaa väistämättä moniin merkittäviin riskikeskittymiin.
Viennin tämän hetkisestä piristymisestä huolimatta on syytä kantaa huolta Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Tuotantoa siirtyy jatkuvasti Suomen ulkopuolelle. Suurten pääomatavaraviejien joukko osoittaa merkkejä harvenemisesta.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
talousjohtaja Aarno Järvinen, puh. 020 460 7224
