Finnveran viennin rahoitustoiminnasta miljardihyödyt yrityksille ja yhteiskunnalle

Tuore tutkimus osoittaa Finnvera Oyj:n vientitakuilla vuosina 1999–2004 rahoitetuissa vientikaupoissa on syntynyt noin 15 miljardin euron tuotanto- ja yli 100 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset Suomessa. Vaikutukset ovat kohdistuneet vientiyritysten lisäksi välillisesti alihankkijoiden ja muiden verkostojen kautta laajasti koko kansantalouteen. Finnverasta on ollut lisäksi hyötyä vientiyrityksille muun muassa kansainvälistymisessä ja riskienhallinnassa. Hyviin tuloksiin yltäminen myös jatkossa edellyttää julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukyvyn vahvistamista.

Tulokset käyvät ilmi Finnveran tilaamasta ja Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, joka päättää 2000-luvun alussa käynnistyneen Finnveran arviointitrilogian. Sen ensimmäisessä vaiheessa syntyi kansainvälinen arviointi koko Finnvera Oyj:n toiminnasta. Tämän jälkeen arvioitiin erikseen kotimaan rahoitustoiminnan vaikuttavuutta.

Nyt julkistettavassa arvioinnissa selvitettiin Finnvera Oyj:n vientitakuiden ja sen tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoiman korontasauksen vaikutuksia viennin edistämiseen vientiyritysten, näiden kotimaisten toimittajaverkostojen, keskeisten viennin rahoittajien sekä laajemmin koko kansantalouden näkökulmasta.

Vientitakuita myönnetty lähes 4 000:lle vientikaupalle
Finnvera myönsi vuosina 1999–2004 vientitakuita yhteensä noin 3 750 kaupalle, joista pienimmät olivat arvoltaan joitakin tuhansia ja suurimmat useita satoja miljoonia euroja. Finnveran vientitakuita on käyttänyt yli 400 yritystä, joista enemmistö on pieniä ja keskisuuria. Vientitakuiden kokonaisarvosta suurin osa on kuitenkin kohdistunut suurten yritysten suuriin kauppoihin. Korontasaus on vielä vientitakuitakin enemmän liittynyt suurviejien merkittäviin vientikauppoihin.

Turun kauppakorkeakoulun tutkija Tommi Pukkisen mukaan viennin rahoitusta käytetään pääasiassa teollisuuden eri aloilla, erityisesti puu- ja paperiteollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä tietoliikennealoilla ja telakkateollisuudessa. Vientitakuilla on katettu vientikauppoja yhteensä 93 maahan. - Eniten vientiä on ollut Itä-Eurooppaan, mutta suurimmat kaupat ovat suuntautuneet Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan, Tommi Pukkinen arvioi.

Vientirahoituksesta hyötyä viejille, alihankkijoille ja yhteiskunnalle
Finnveran mukanaolo on edistänyt yritysten vientiä mahdollistamalla tarjouskilpailuihin osallistumisen ja nopeuttamalla kauppojen syntyä. Yritykset ovat hyötyneet myös sen kontaktiverkostosta sekä asiantuntemuksesta riskien hallinnassa. Pukkisen mukaan vaikutukset kertautuvat pidemmällä aikavälillä: yksittäisen vientikaupan toteutuminen on ollut usein tärkeänä alkuna pitkiin asiakassuhteisiin ja referenssi muihin kauppoihin. - Finnveran viennin rahoitustoiminnan merkitys korostuu korkean poliittisen riskin kohdemaissa ja uusissa asiakassuhteissa sekä arvoltaan suurissa, pitkäkestoisissa hankkeissa, Pukkinen jatkaa.

Toteutuneilla vientikaupoilla ja sen myötä Finnveran toiminnalla on ollut myös välillisiä vaikutuksia suomalaisviejien kotimaisiin yhteistyöverkostoihin. - Vientikauppojen arvosta jopa puolet syntyy alihankintana, muistuttaa dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulusta. - Suuret vientikaupat myös tasaavat alihankkijoiden kausivaihteluita ja pienemmät yritykset kansainvälistyvät itsekin yhdessä päämiehen kanssa, Heinonen listaa.

Myös yhteiskunta saa osansa hyödyistä. Finnveran mukanaolo vientikauppojen rahoituksessa on lisännyt suomalaisyritysten vientiä ja mahdollistanut uusien työpaikkojen syntymisen sekä tukenut tuotannon ja työpaikkojen säilymistä Suomessa.

Erikoistutkija Pekka Stenholmin mukaan vientiyritykset kokisivat joutuvansa selvästi heikompaan kilpailuasemaan vientimarkkinoilla ilman Finnveran mukanaoloa. Jos Finnveran palveluja ei olisi käytettävissä, viejät arvioivat häviävänsä tarjouskilpailuja ulkomaisille kilpailijoilleen ja jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä menettäisi kauppoja tai kaupat toteutuisivat arvoltaan pienempinä. - Pahimmillaan vientiyritykset joutuisivat turvautumaan jopa tuotannonsiirtoihin tai vastaaviin radikaaleihin muutoksiin, Pekka Stenholm toteaa.

Vientitakuutoiminnan kilpailukyvyssä edelleen parannettavaa
Arvioinnin tulokset osoittavat, että Finnveran kansainvälisessä kilpailukyvyssä on edelleen tehostamisen varaa. Suomessa viennin rahoitustoiminnalle annetaan pienempi kauppa- ja teollisuuspoliittinen paino kuin osassa muita maita. Arvioinnin mukaan tämä on johtanut Finnverassa kansainvälisten säännösten tiukkaan tulkintaan ja varovaiseen riskinottoon. Finnveralla on tärkeä rooli suomalaisyritysten viennin edistämisessä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että toiminnan kilpailukyvyn ylläpitoon kiinnitetään kaiken aikaa huomiota.

- Meillä on paljon ylläpidettäviä vahvuuksia, mutta myös tarvetta jatkuvaan parantamiseen. Verovelvollisuuden poistaminen ja tappioihin varautuminen mahdollistaisivat osaltaan kilpailukykyisemmät ehdot ja suuremman riskinoton, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri Finnverasta toteaa.

Viennin rahoituksen vaikuttavuuden mittaaminen auttaa ymmärtämään, että riskinotolla on vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon Suomessa. - Korvattu miljoonan euron takuu ei ole kansantaloudelliselta kannalta miljoonan euron menetys toiminnan "vipuvaikutuksen" ansiosta, Vesteri muistuttaa.

Lisätiedot:
Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti
Dosentti Jarna Heinonen, puh. 050 5631 713 (jarna.heinonen tukkk.fi)
Erikoistutkija Pekka Stenholm, puh. 02-4814 513 ([email protected])
Tutkija Tommi Pukkinen, puh. 02-4814 474 ([email protected])
Finnvera Oyj
Varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 ([email protected])
Apulaisjohtaja Juhani Naarvala, puh. 020 460 7293 ([email protected])
Viennin rahoitustoiminnan vaikuttavuusraportti