Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2009 - Rahoituksen kysyntä korkealla tasolla
Finnveran kotimaan rahoituksen euromääräinen kysyntä oli alkuvuonna 61 % yli edellisen vuoden vastaavan ajanjakson. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kappalemäärissä nousi 133 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kotimaan rahoituksen luotto- ja takaustappiot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mistä johtuen kotimaan toiminnan ja Finnvera-konsernin katsauskauden tulokset olivat tappiollisia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos katsauskaudelta oli positiivinen.
– Yritykset ovat hakeneet erityisesti käyttöpääomaa kiristyneen talous- ja rahoitustilanteen vuoksi. Edelleen haetaan jonkin verran rahoitusta investointeihin, mutta selvästi vähemmän kuin viime vuosina, toteaa kotimaan alueellisesta rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Veijo Ojala.
Yhtiö myönsi lainoja ja takauksia 698,6 miljoonaa euroa (513,6) eli 36 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Myönnetystä rahoituksesta 60 % kohdistui teollisuuden toimialoihin, joista eniten rahoitettiin konepajateollisuutta.
Finnvera otti maaliskuussa 2009 käyttöön suhdannerahoitustuotteet, joiden kysyntä on ollut erityisen vilkasta. Suhdannelainoja ja -takauksia voi saada enintään 1 000 henkeä työllistävä yritys, jonka rahoitustilanne on vaikeutunut taantuman vuoksi.
Suhdannelainojen ja -takausten osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli 137,1 miljoonaa euroa ja niitä myönnettiin katsauskaudella kaikkiaan 327 yritykselle. – Finnveran on mahdollista ottaa suhdannerahoituksessa normaalia suurempaa riskiä, Ojala toteaa.
Hakemusten määrä kasvoi viennin rahoituksessa
Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyi edelleen vuoden ensimmäisellä puoliskolla Finnveran viennin rahoituksen kysynnässä. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä oli tammi-kesäkuussa yhteensä 3 600,6 miljoonaa euroa. Kappalemääräinen kysyntä nousi 133 prosenttia, mutta euromääräinen kysyntä laski 51 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna yksittäisten viime vuonna käsittelyssä olleiden suurten hankkeiden vuoksi.
Vientitakuita ja -takauksia yhtiö tarjosi 3 820,8 miljoonan euron arvosta (4 000,4). Suurimmat takuutarjoukset annettiin telekommunikaatio- ja telakkatoimialoille. Takuita tuli voimaan yhteensä 2 258,7 miljoonaa euroa (1 047,8). Kappalemääräisesti voimaan tulleiden takuiden määrä oli 49 % korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla.
– Finnveraa tarvitaan edelleen poliittisten ja kaupallisten riskien takaajaksi sekä riskinjakajaksi. Voimme nyt osallistua myös alle kahden vuoden maksuajan vientikauppojen takaamiseen EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa, mikä osaltaan lisää vientitakuukysyntäämme, sanoo viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.
Viennin rahoituksessa otettiin katsauskaudella käyttöön väliaikainen jälleenrahoitusmalli, jossa ulkomaista ostajaa rahoittava pankki voi siirtää osan rahoituksesta Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton taseeseen. Katsauskauden loppuun mennessä annettujen jälleenrahoitustarjousten määrä oli 500 miljoonaa euroa.
Taloudellinen kehitys
Taloustilanne ja asiakasyritysten riskiluokitusten heikentyminen vaikuttivat merkittävästi Finnveran luottoriskeihin. Valtio korvaa osittain kotimaan luotoista ja takauksista syntyviä tappioita. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksen muutoksen johdosta valtion korvausosuus on pienentynyt 4,0 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli -2,7 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavan kauden tulos oli 29,7 miljoonaa euroa eli laskua edellisen vuoden vastaavan kauden tulokseen oli 32,4 miljoonaa euroa.
Selvimmin Finnvera-konsernin tulosta heikensivät saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden kasvu 31,9 miljoonaa euroa, josta Finnvera Oyj:n osuutta oli 31,3 miljoonaa euroa.
Katsauskaudella lopullisiksi todetut Finnvera Oyj:n tappiot kotimaan rahoituksen luotoista ja takauksista olivat 25,5 miljoonaa euroa (19,1). Aiemmin kirjattuihin tappioihin tulleet peruutukset, lainojen saamis- ja ryhmäkohtaiset arvonalentumiset sekä takaustappiovaraukset mukaan lukien tappiot luotoista ja takauksista olivat 45,2 miljoonaa euroa. Valtion korvausosuus tappioista oli 8,7 miljoonaa euroa.
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat 6,6 miljoonaa euroa koostuen pääosin takuutappiovarauksen muutoksesta. Erillistulos vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta katsauskaudelta oli positiivinen.
Tytäryhtiöiden luottotappiot olivat 0,6 miljoonaa euroa.
Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen vuosittaisten tulosten ollessa voitollisia, voitot siirretään yhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti vuosittaisten tulosten ollessa tappiollisia, kotimaan rahastosta katetaan kotimaan toiminnan tappiot ja viennin rahastosta vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot. Rahastot eivät subventoi toisiaan. Rahastojen varat olivat katsauskauden lopussa yhteensä 288 miljoonaa euroa. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, jos Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä kattamaan tappioita.
– Taloudellinen tilanne jatkuu haasteellisena lähitulevaisuudessa. Kotimaan toiminnan luottoriskit tulevat pysymään korkealla tasolla ja riskejä myös realisoituu luottotappioina aiempaa enemmän. Vaikeuksiin joutuneiden yritysten terveyttämisellä pyrimme palauttamaan yritysten toiminnan kannattavaksi yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Vientitakuutoiminnan tappioita on toistaiseksi toteutunut melko vähän, mutta vaikeana jatkuva taloustilanne lisää tappioiden riskiä tulevaisuudessa, Pauli Heikkilä sanoo.
Tulevaisuuden näkymät
Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä arvioi, että talouden taantuma ja rahoitusmarkkinoiden tilanne pitävät Finnveran rahoituksen kysynnän kotimaassa korkeana varsinkin suhdannerahoituksen osalta. Finnveran rooli rahoitusmarkkinoiden täydentäjänä korostuu, kun päätavoitteena on elinkelpoisten suomalaisten yritysten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen yli taantuman. Finnvera toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisten rahoittajien, yrittäjäjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Vaikeuksissa olevien yritysten määrän kasvaessa luottotappioiden kasvu on todennäköistä vuoden jälkipuoliskolla. Joillakin toimialoilla on positiivisia merkkejä vientikysynnän lievästä piristymisestä varastojen tyhjentymisen myötä.
– Vuoden 2009 loppupuoliskolla ja vuonna 2010 odotetaan pääomatavarakauppojen ostajaluottotakuuvastuiden kasvun jatkuvan vahvana erityisesti varustamo- ja telekommunikaatiosektoreilla Finnveran jo antamien tarjousten tullessa voimaan. Myös luottovakuutuksen kysynnän odotetaan edelleen vahvistuvan vuoden 2009 toisella puoliskolla. Kasvun taustalla on haastavana jatkuva markkinatilanne sekä EU-komission Finnveralle kesäkuussa antama määräaikainen lupa taata alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoja EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa.
Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2009 tulos toteutunee vuoden 2008 tulosta selkeästi heikompana. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi muuttaa tilannetta olennaisesti.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 040 352 9332
Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA)
