Pk-yrityksillä suotuisat suhdannenäkymät - investointiodotukset laskussa

Pk-sektori odottaa suhdanteiden säilyvän vahvoina seuraavan vuoden aikana. Jopa 43 prosenttia yrityksistä odottaa suhdanteiden edelleen paranevan ja lähes puolet niiden pysyvän ennallaan, Suomen Yrittäjien ja Finnveran suhdannebarometrissa todetaan. Vastaavansuuruisia positiivisia odotuksia saa hakea vuosilta 1997-1998, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala toteaa.

Positiivisesta suhdannetilanteesta huolimatta yritykset eivät usko tuotantopanosten tai lopputuotteiden hintojen aiempaa voimakkaampaan nousuun. Siten ei näyttäisi olevan odotettavissa inflaation voimakasta kiihtymistä ainakaan lähimmän vuoden sisällä, ekonomisti Harri Hietala ennakoi.

– Suotuisat suhdanneodotukset vaikuttavat myönteisesti työllistämisaikomuksiin. Kaikilla toimialoilla entistä useampi yritys harkitsee henkilökunnan lisäystä. Työllisyyden vahvana jatkuva kehitys ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, sillä barometrista käy myös ilmi, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan entistä suuremmaksi ongelmaksi.

Hietalan mukaan poikkeuksena muutoin vahvistuneeseenkin suhdannekuvaan ovat investointiodotukset. Ne ovat laskeneet syksyn 2005 kyselystä jopa voimakkaasti lukuun ottamatta teollisuutta, jossa odotukset ovat laskeneet vain vähän muihin toimialoihin verrattuna.

– Investointihaluttomuus kertoo, että yritysten odotukset ovat vähänkin pidemmällä aikavälillä heikommat tai ainakin epävarmemmat, eikä investointeihin liittyviä riskejä haluta nyt ottaa.

Pk-yritysten liikevaihdon kasvuodotukset ovat kuitenkin kohonneet barometrihistorian korkeimpaan arvoon, Hietala sanoo. Hänen mukaansa kyse on pk-yrittäjien suuresta luottamuksesta omien yritystensä menestymismahdollisuuksiin tiukentuvankin kilpailun aikana.

Kasvukeinoina uudet tuotteet ja markkinointi – usein riskiä ei kuitenkaan haluta ottaa
Barometrin mukaan pk-yrityksistä 11 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuisemmat yritykset ovat muita nuorempia ja henkilöstöltään suurempia, Harri Hietala summaa.

– Yleisimmin kasvustrategia perustetaan uusien tuotteiden kehittämiseen sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämiseen. Lisäksi myynti ja markkinointi nimetään usein tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi kaikkien yritysten toimesta. Myös verkostoituminen, yhteistyön lisääminen ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä keinoja kasvun lisäämiseksi.

Pk-yrityksistä 14 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Kasvuhaluttomuuden syynä on yleensä se, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopivana, eikä olla valmiita ottamaan vaadittavaa riskiä. Lisäksi syyksi nimetään usein korkeat työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuusongelmat. Työvoiman saatavuus nähdään myös kehittämisen esteeksi entistä useammin tarkasteltaessa kaikkia yrityksiä, Hietala sanoo.

– Kun tarkastellaan työllistämisen esteitä, työvoimapulan ohella vastaajat nostavat esiin kysynnän epävarmuuden ja työn sivukulut.

Yli puolessa pk-yrityksistä on ollut avoimia paikkoja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Näistä yrityksistä 31 prosenttia on onnistunut täyttämään kaikki paikat, Hietala tiivistää

– Siten yli 70 000 yritystä näyttäisi kärsineen ammattitaitoisen työvoiman pulan aiheuttamista rekrytointiongelmista. Erityisesti puutteellinen työkokemus ja koulutus nimetään rekrytointiongelmien syiksi.

Vuokratyövoimaan on tukeutunut 17 prosenttia kaikista pk-rityksistä. Käytön syyksi nimetään useimmiten kysynnän epävarmuus ja kausivaihtelut, mutta vastanneista 40 prosenttia nimeää myös ammattitaitoisen työvoiman puutteen. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyvät riskit mainitsee 36 prosenttia vastaajista.

Ulkoista rahoitusta aiotaan ottaa erityisesti kasvuun
Pk-yrityksistä reilu neljännes aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Finnverasta uutta rahoitusta aikoo hakea 32 prosenttia ulkoista rahoitusta harkitsevista yrityksistä.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista lähes 40 prosenttia aikoo ottaa rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi. Usein käyttötarkoituksena ovat kone- ja laiteinvestoinnit, erilaiset kehityshankkeet ja rakennusinvestoinnit. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat käyttää rahoitusta muita useammin käyttöpääomaksi, kehittämishankkeisiin ja yritysjärjestelyihin.

Pk-yrityksistä 12 prosenttia aikoo käynnistää tai laajentaa toimintaa ulkomailla. Useimmiten kohteeksi nimetään Baltia, EU-15 ja Venäjä.
– Viennin suuntautuminen lähialueillemme, Venäjälle ja etenkin Kiinaan näkyi jo Finnveran vuonna 2005 pk-yrityksille tekemissä rahoituspäätöksissä. Kansainvälistymislaina ja -takaustarjousten määrä kaksinkertaistui vuoteen 2004 verrattuna. Lisäksi Venäjä on tällä hetkellä Finnveran vientitakuiden suurin vastuumaa nousevien markkinoiden alueella, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.

Yrityksistä 5 prosenttia ilmoittaa hakeneensa rahoitusta pääomasijoittajilta. Valtaosa on myös saanut ja ottanut rahoitusta. Yrityksistä, jotka eivät ole hakeneet rahoitusta pääomasijoittajilta, vain 29 prosenttia sanoo voivansa harkita rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 45 prosenttia voi harkita ottavansa rahoitusta. Yleisin syy on haluttomuus jakaa omistusta. Vastaajista useat myöntävät myös, etteivät tunne pääomasijoittajatoimintaa riittävän hyvin.
Viime vuoden lopulla toimintansa käynnistänyt Finnveran pääomasijoituksia tekevä tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy toimii siinä alkuvaiheessa, jossa ei vielä ole riittävästi yksityisiä pääomasijoittajia.
– Rahasto tekee sijoituksia pääasiassa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi, Pauli Heikkilä kertoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan julkisten rahoittajien asenteen yrittäjyyteen kokee huonoksi tai erittäin huonoksi 21 prosenttia kaikista vastaajista. Finnveran asiakaskunnassa luku on 13 prosenttia.
– Vastaamme tähän haasteeseen uudistamalla pk-yritysten rahoituspalveluja ja tiivistämällä yhteistyötä mm. Kasvuyrityspalvelun muiden toimijoiden - Finpron, Tekesin ja TE-keskusten - kanssa, Pauli Heikkilä toteaa.
– Uusi, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä palveleva, käynnistysvaiheessa oleva liiketoimintayksikkömme tarjoaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen osaamisemme yritysten käyttöön. Arkipäiväisessä toiminnassa sen tavoite on näkyä asiakkaillemme entistä parempana palveluna, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä lupaa.

Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Harri Hietala, puh. (09) 2292 2845, 0500 789 906 ja
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh. (09) 2292 2950, 050 336 0015
Finnvera Oyj, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321 ja
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405, 0400 672 401
Pk-yritysbarometri 1/2006