Rahoituksen kysyntä painottui vientiin, käyttöpääomaan ja aloittaviin yrityksiin

Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntä on palautunut tavanomaisemmalle tasolle viime vuoden ennätyskysynnän jälkeen. Edellisvuoteen verrattuna kysyntä oli euromäärillä mitattuna lähes 40 prosenttia vähäisempää. Myös kappalemääräisesti kotimaan rahoituksen kysyntä laski, mutta oli vuotta 2009 edeltäneitä vuosia korkeammalla tasolla. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä taas nousi alkuvuodesta selkeästi vuoden 2009 vastaavaan jaksoon verrattuna; euromääräisesti nousua oli yli 10 prosenttia ja kappalemäärillä mitattuna lähes 50 prosenttia. Asiakasyritysten konkurssien määrä väheni ja kotimaan sekä viennin rahoituksen tappiot laskivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alkuvuonna sekä kotimaan että vienti- ja erityistakaustoiminnan tulokset olivat positiivisia.

– Epävarma taloustilanne näkyi kotimaan rahoituksen kysynnässä. Pk-yritysten investoinnit olivat edelleen vähäisiä ja rahoituksemme kohdistui pääosin käyttöpääomaan. Aloittavien yritysten määrä kasvoi ilahduttavasti, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala toteaa. Finnvera rahoitti alkuvuonna yli 2 100 aloittavaa yritystä, mikä oli 9 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Rahoitusta myönnettiin aloittaville yrityksille yhteensä 122,1 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia viime vuotta enemmän.

Yhteensä yhtiö myönsi lainoja ja takauksia 469,8 miljoonaa euroa eli lähes kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Myönnetystä rahoituksesta 57 prosenttia kohdistui teollisuuden toimialoihin, joista eniten rahoitettiin metallituotteiden valmistusta.

Taantuma tuntui pk-asiakasyrityksissä

Finnveran kotimaan rahoituksen asiakkaiden vuoden 2009 analysoitujen tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella taantuman vaikutuksissa on merkittäviä eroja toimialojen välillä. Kun metalli- ja puuteollisuudessa liikevaihdon mediaanin pudotus edelliseen vuoteen verrattuna oli 20 prosentin luokkaa, niin kaupan ja kuluttajapalveluiden sekä liike-elämän palveluiden yrityksillä liikevaihto jopa lievästi kasvoi.

Liiketulokset heikkenivät kaikilla toimialoilla, voimakkaimmin metalli- ja puuteollisuudessa. Yritysten liiketulosten mediaani oli edelleen lievästi positiivinen. Liikevaihdon pienentyessä velkojen osuus liikevaihdosta kasvoi, vaikka lisärahoitusta ei olisi haettukaan.

Viennin rahoituksen kysyntä kasvoi

Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä tammi-kesäkuussa 2010 oli yhteensä 4 050,2 miljoonaa euroa (3 600,6). Euromääräinen kysyntä nousi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 12 prosenttia ja kappalemääräinen nousu oli 48 prosenttia.

Finnvera tarjosi vientikauppoihin liittyvää rahoitusta 1 071,8 miljoonaa euroa (3 820,8). Tarjousten euromäärä laski edellisvuodesta 68 prosenttia, mutta kappalemäärä nousi 64 prosenttia johtuen EU-komissiolta saadusta väliaikaisesta luvasta myöntää alle kahden vuoden luottovakuutuksia myös teollisuusmaihin.

– Finnveran suhteellinen osuus viennin rahoituksessa säilyi keskimääräistä korkeampana. Kaupalliset rahoitusmarkkinat ovat aktivoituneet, minkä vuoksi emme kuitenkaan odota kuluvana vuonna viennin rahoituksessa vuosien 2008 ja 2009 ennätysvolyymejä, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri sanoo.

Viennin rahoituksessa on vielä vuonna 2010 käytössä jälleenrahoitusmalli, jossa ulkomaista ostajaa rahoittava pankki voi siirtää osan rahoituksesta Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton taseeseen. Jälleenrahoitustarjouksia annettiin katsauskaudella 2,9 miljardia euroa, mutta joista vain pienen osan arvioidaan toteutuvan.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 26,2 miljoonaa euroa eli 28,9 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan kauden tulosta (-2,7) parempi. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n osuus tuloksesta oli 29,6 miljoonaa euroa (-0,1) ja tytäryhtiöiden -3,4 miljoonaa euroa (-2,7). Katsauskaudella sekä emoyhtiön kotimaan että viennin rahoituksen tulokset olivat positiivisia. Tuloksesta kotimaan luotto- ja takaustoiminnan osuus oli 1,4 miljoonaa euroa ja 22,5 miljoonaa euroa kertyi vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta. Loppuosa emoyhtiön tuloksesta karttui muista liiketoiminnan tuotoista sekä saadusta veronpalautuksesta.

Konsernin tulosta paransivat selvimmin emoyhtiön palkkiotuottojen ja -kulujen nettokasvu 6,8 miljoonaa euroa sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden lasku 16,7 miljoonaa euroa.

Lopullisiksi todetut tappiot kotimaan rahoituksen luotoista ja takauksista olivat 29,9 miljoonaa euroa (45,2) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 5,8 miljoonaa euroa (6,6). Aloitusrahasto Vera Oy:n tappiot sijoitustoiminnasta olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,6).

Emoyhtiön vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa 14,3 prosenttia ja konsernin 14,8.

Tulevaisuuden näkymät

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä arvioi käänteen taloudessa tapahtuneen loppukevään aikana vientikysynnän vahvistumisen myötä. Suurten yritysten vientikauppojen piristyminen ja lisääntyneet tarjouspyynnöt konkretisoituvat kuitenkin pk-yrityksissä kaupoiksi ja rahoitustarpeiksi vasta viiveellä. Uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja on jonkin verran suunnitteilla, mutta niiden käyntiinlähtö näyttää odottavan valtion energiatukiin liittyviä päätöksiä. Yrityskaupat ja erilaiset omistusjärjestelyt ovat vilkastumassa. Investointien kasvu on ollut toistaiseksi vähäistä. Jo ennestään vaikeuksissa olevien yritysten osalta näkymät eivät ole merkittävästi parantuneet, ja luottotappiot saattavat loppuvuodesta kasvaa.

– Suomen pääomatavaravienti on alkanut elpyä, joka osaltaan pitää yllä vientitakuukysyntää. Finnverassa erityisesti televerkkovientiin liittyvät vastuut ovat kasvussa. Pankit ovat epävarmoja valmisteilla olevan uuden pankkisääntelyn yksityiskohdista ja vaikutuksista markkinoihin. Tämä vaikeuttaa pitkäaikaisen yritysrahoituksen ja pääomatavaraviennin ostajarahoituksen järjestymistä, vaikka takuut järjestyisivätkin. Myös lyhyen maksuajan luottovakuutusten aktiivinen kysyntä jatkuu. Tämä viittaa siihen, että luottovakuutuksen saatavuudessa on edelleen markkinapuutetta. EU-komission kantaa julkisten takuulaitosten luottovakuutustoimintaan teollisuusmaissa odotetaan.

Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2010 tulos toteutunee vuoden 2009 tulosta parempana. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta olennaisesti.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409

viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 040 352 9332

Tutustu osavuosikatsaukseen (PDF)

Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA).