Rahoitusta haettiin vientiin ja käyttöpääomaksi

Tietoja Finnveran vuoden 2010 toiminnasta

Yritysten investoinnit jäivät katsauskaudella vähäisiksi, vaikka tuotanto kasvoi. Tämä heijastui merkittävästi Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntään, joka oli vajaan kolmanneksen edellisvuotta alempi ennätysvuoteen 2009 verrattuna. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä sen sijaan nousi noin viidenneksellä.  Finnvera rahoitti aloittavaa yritystoimintaa edellisvuotta enemmän.

Eri puolilla maailmaa toteutetut raha- ja finanssipoliittiset toimet auttoivat talouden orastavalle kasvu-uralle.
– Taloudellinen toimeliaisuus oli alkuvuonna vielä melko vähäistä. Talouskasvun merkit vahvistuivat pitkin vuotta, mutta samalla tuli esiin Euroopan maihin ja pankkeihin liittyviä uusia, yllättäviäkin kriisejä. Epävarmuutta aiheuttivat keskenään ristiriitaiset tiedot talouden näkymistä eri puolilla maailmaa, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.

Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa 913,7 miljoonalla eurolla, mikä oli 24 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Etenkin aloittavia pienyrityksiä rahoitettiin merkittävästi, ja myös pääomasijoituksia tehtiin ennätyksellinen määrä.

Vientitakuutarjouksia annettiin yhteensä 2,4 miljardia euroa (4,4). Annetuista takuutarjouksista tietoliikenteen osuus oli 71 prosenttia. Tärkeimmät yksittäiset maat, joihin takuita myönnettiin, olivat Espanja, Saudi-Arabia, Turkki ja Venäjä.

Asiakasmäärä kasvoi kolme prosenttia ja oli vuoden lopussa 29 300.

Aloittavien yritysten rahoituskysyntä oli vilkasta

– Tuotannon jyrkkä supistuminen romahdutti yritysten investoinnit vuonna 2009, ja niiden määrä jäi tuotannon kasvusta huolimatta yllättävän vähäiseksi myös vuonna 2010. Investointien vähyys vaikutti merkittävästi Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntään, joka oli selvästi aiempia vuosia pienempi. Rahoitusta myönnettiin eniten käyttöpääomaan, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala sanoo.

Finnvera rahoitti uusia aloittavia yrityksiä edellisvuotta enemmän. Rahoitusta sai kaikkiaan 3 611 toimintaansa aloittavaa yritystä (3 457). Myös aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnassa kysyntä oli korkealla tasolla. Aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin tehtiin 17 ensisijoituspäätöstä ja 61 jatkosijoituspäätöstä vuonna 2010. Yhteensä näihin sijoituksiin käytettiin 16,3 miljoonaa euroa.

Finnveran suhdannerahoitus otettiin käyttöön 6.3.2009 rahoitus- ja talouskriisin ollessa pahimmillaan. Suhdannerahoitusta on katsauskauden loppuun mennessä myönnetty runsaat 300 miljoonaa euroa, ja sillä autettiin yli 800 yritystä selviämään taantuman aiheuttamista rahoitusvaikeuksista.

Vientitakuukysyntä pysyi korkealla tasolla

Vasta vuosien kuluttua voimaan tuleva niin sanottu Basel III -sääntely alkoi vaikuttaa heti pankkien toimintaan, joka oli muutoin palautumassa kriisin jälkeen aiempaa tavanomaisemmalle tasolle.
– Finnverassa tämä näkyi siten, että  erityisesti niihin suuriin vientihankkeisiin, joiden takaisinmaksuaika on yli seitsemän vuotta, haettiin Finnveran vientitakuita aiempaa enemmän, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri toteaa.

Vientitakuiden ja erityistakausten euromääräinen kysyntä oli 22 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Sen sijaan uusien takuutarjousten sekä voimaan tulleiden takuiden määrät laskivat vuoteen 2009 verrattuna. Vientitakuutarjouksia annettiin yhteensä 2,4 miljardia euroa (4,4) ja takuita tuli voimaan yhteensä 2,6 miljardia euroa (3,8). Vientitakuutoiminnassa korostuvat Suomen pääomatavaraviennin keskeiset toimialat: tietoliikenne, telakka- ja varustamoteollisuus, voimantuotanto sekä puunjalostusteollisuus.

Viennin rahoituksen väliaikaiset järjestelyt jatkuvat

Julkisena vientitakuulaitoksena Finnvera ei EU-valtiontukisääntöjen vuoksi saa normaaleissa markkinaolosuhteissa vakuuttaa lyhytaikaisia riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt pystyvät vakuuttamaan. Finnvera sai EU-komissiolta väliaikaisen luvan myöntää lyhyen maksuajan luottovakuutuksia myös läntisiin teollisuusmaihin alun perin katsauskauden loppuun, mutta lupaa jatkettiin 31.12.2011 asti.

Lyhyen maksuajan luottovakuutuksia myönnettiin yhteensä 103,6 miljoonaa euroa, josta läntisiin teollisuusmaihin suuntautuviin kauppoihin 52,6 miljoonaa euroa.

Suomen valtio päätti jatkaa väliaikaista viennin jälleenrahoitusta Suomen Vientiluoton kautta vuoden 2011 kesäkuun loppuun. Vuoden 2010 aikana Suomen Vientiluotto on solminut yhden jälleenrahoitussopimuksen arvoltaan 77 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä jälleenrahoitusta oli käytetty yhteensä 357 miljoonaa euroa.

Alusrahoitus keskeinen koti- ja ulkomaisen riskinoton toimiala

Maailman suurin risteilyalus ”Allure of the Seas” luovutettiin STX Finland Oy:n Turun telakalta marraskuussa 2010. Finnvera osallistui tämän aluksen rakennusaikaiseen ja toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Alluren kauppahinnasta 80 prosenttia maksettiin 12 vuoden pituisella, USD 1,1 miljardin ostajaluotolla, josta Finnveran ostajaluottotakuu kattaa 95 prosenttia.

Viennin rahoituksen kotimainen riskinotto liittyy vientihankkeiden käyttöpääoman turvaamiseen vientituotteiden valmistusvaiheessa tai kotimaisiin alustoimituksiin. Finnvera osallistuu alustakauksellaan Viking Line Oy:n tilaaman uuden aluksen rahoitusjärjestelyyn. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy on luotonantajana Viking Linen tilaaman aluksen ostajaluotossa. Luoton määrä on noin 180 miljoonaa euroa eli noin 70 prosenttia aluksen hinnasta. Finnveran 50 prosenttisesti takaama luotto myönnetään OECD:n vientiluottoja vastaavilla ehdoilla, ja sen takaisinmaksuaika on 12 vuotta.

Tulevaisuuden näkymät

Yritystoiminnan investointien vähäisyys on pitänyt kotimaan rahoituksen kysynnän poikkeuksellisen vaimeana. Mikäli investointien määrä kääntyy kasvuun odotetaan rahoituksen kysynnän vilkastuvan jo kevään aikana. Yritysjärjestelyjen arvioidaan pk-yritysten  osalta vilkastuvan erityisesti yrittäjäpolvenvaihdosten lisääntyessä yrittäjien eläköityessä.

Viennin rahoituksen kysyntä pysynee suunnilleen samalla tasolla. Vientitakuuvastuiden odotetaan kasvavan monilla toimialoilla. Samaan aikaan olemassa oleva vastuukanta kuitenkin vähenee, minkä vuoksi kokonaisvastuiden ei odoteta kasvavan.

Finnveran tilinpäätös ja vuosikertomus 2010 sekä yritysvastuuraportti julkaistaan 22.3.2011 yhtiön internet-sivuilla www.finnvera.fi .

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan alueellinen rahoitus)
liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, puh. 020 460 7267 (kasvu- ja kv-rahoitus)

viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 7232 tai 040 352 9332