Suhdanneodotukset suotuisat – työvoimapula kasvun esteenä

Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen suotuisat, mutta ne eivät ole enää vahvistuneet. Käänteen merkkejä on nähtävissä esimerkiksi teollisuuden suhdanneodotuksissa ja vientiä koskevissa odotuksissa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on entistä suurempi este kasvulle, kehittämiselle ja työllistämiselle. Työvoimapulasta alkaa mahdollisesti muodostua ongelma, joka näkyy koko kansantalouden luvuissa ajateltuakin aikaisemmin.

Pk-yrityksillä edelleen vahvat suhdannenäkymät

Pk-sektori odottaa suhdanteen säilyvän suotuisana ensi vuoden alkupuoliskonkin. Yrityksistä 34 prosenttiyksikköä enemmän ennakoi suhdanteen vahvistumista kuin heikkenemistä. Teollisuudessa suhdanteen paranemista odottavien osuus on kuitenkin jo kääntynyt laskuun, Suomen Yrittäjien ja Finnveran suhdannebarometrissa todetaan. Vaikka suhdanneodotukset ovat edelleen keskimääräistä positiivisemmat, ne eivät ole enää vahvistuneet, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala toteaa.

- Tässä suhdannetilanteessa pk-yrittäjien luottamus omien yritystensä menestymismahdollisuuksiin on säilynyt korkeana. Odotukset liikevaihdon kasvusta ovat edelleen ennätyksellisen korkealla sekä odotukset kannattavuuden ja vakavaraisuudenkin suhteen ovat vahvat. Yritysten odotukset tuotantopanosten ja lopputuotteiden hintojen aiempaa voimakkaammasta noususta ovat yleistyneet.

Investointien kasvun suhteen odotukset ovat tehneet korjausliikkeen ylöspäin kevään notkahduksen jälkeen, erityisesti kaupassa ja rakentamisessa. Teollisuudessa ja palveluissa sen sijaan ennakoidaan tuotekehityspanostuksen kasvavan yleisemmin kuin muilla aloilla. Tuotekehityspanostusten odotetaan kasvavan eniten kasvuhakuisimmissa yrityksissä.

Hietalan mukaan suhdanteen kansainvälisestä epävarmuudesta kertovat tuonti- ja etenkin vientiyritysten heikkenevät odotukset tuonnin ja viennin kasvusta. Rakennusalalla vientiodotukset ovat kuitenkin vahvistuneet.

- Tämä kertonee rakentamisen jatkuvasta kasvusta Venäjällä, minkä vaikutusten odotetaan heijastuvan usein myös alihankkijoina toimiviin pk-yrityksiin.

Työvoimapula entistäkin useammin kasvun, kehittämisen ja työllistämisen esteenä
Suotuisat suhdanneodotukset vaikuttavat myönteisesti työllistämisaikomuksiin. Lisäksi ikääntyvien työntekijöiden eläkkeelle siirtymiset lisäävät rekrytointien tarvetta. Pk-yrityksistä ainoastaan 28 prosenttia arvioikin, ettei uusiin rekrytointeihin ole tarvetta. Yrityksistä neljännes uskoo työntekijöidensä määrän kasvavan vuoden kuluessa ja vain 5 prosenttia pienenevän.

Työllisyyden kasvu ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä Pk-yritysbarometrista käy toisaalta kauttaaltaan ilmi, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan entistä suuemmaksi ongelmaksi.

- Pk-yrityksistä 17 prosenttia nimeää työllistämisen pahimmaksi esteeksi juuri työvoiman saatavuuden. Tämä on noussut yleisimmäksi ongelmaksi. Muina keskeisinä esteinä pidetään kysynnän epävakautta ja työn sivukuluja. Työn sivukulujen merkitys työllistämisen esteenä korostuu matalapalkkaisemmalla kaupan alalla sekä pienemmissä ja nuoremmissa yrityksissä.

Yritysten kasvuhaluttomuuden yleisin syy on se, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopiva-na eikä olla valmiita ottamaan vaadittavaa riskiä. Lisäksi kasvun esteeksi nimetään usein korkeat työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuusongelmat, joka on ohittanut kysynnän riittämättömyyden, Hietala toteaa.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kaikkien yritysten kehittämisen esteenä kireän kilpailun ohella. Niiden yritysten osuus, jotka pitävät työvoiman saatavuutta kehittämisen pahimpana esteenä, on lähes kaksinkertaistunut vuoden takaisesta.

- Työvoiman saatavuusongelmat saattavat heijastua myös kehittämistarpeisiin. Erityisesti työvoimapulasta kärsivässä teollisuudessa ja rakentamisessa henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen nähdään entistä useammin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Pk-sektorilla henkilöstön kehittäminen ja koulutus on toiseksi useimmin tärkein kehittämiskohde myynnin ja markkinoinnin kehittämisen jälkeen.

Pk-sektori aikoo ottaa ulkoista rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen
Lähes neljännes pk-yrityksistä ennakoi ottavansa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Toimialoista teollisuudessa harkitaan ulkoista rahoitusta muita toimialoja useammin. Ulkoista rahoitusta harkitsevista 84 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista ja Finnveran puoleen aikoo kääntyä vajaa kolmannes.

Kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi rahoitusta aikoo runsas kolmannes yrityksistä ja lähes saman verran kehityshankkeisiin. Yritysjärjestelyiden ohella nämä käyttötarkoitukset korostuvat voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä, joita ilmoittaa olevansa 10 prosenttia yrityksistä. Kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin.

- Ulkoista rahoitusta tarvitaan erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Myös positiivisimmat vientiodotukset näyttäisivät yhdistyvän kasvuhakuisimpiin yrityksiin. Viennin lisääminen lähimarkkinoille - EU-maat, Venäjä ja Baltian maat - nähdään tärkeimpänä. Esiin nousevat myös Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Etelä-Amerikka, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.

Kasvuhakuiset yritykset julkisten yrityspalveluiden aktiivisimpia käyttäjiä
Pk-yritysten keskuudessa kokonaisuutena julkiset yrityspalvelut tunnetaan varsin heikosti. Palvelut tunnetaan kauttaaltaan seudullisia yrityspisteitä lukuun ottamatta paremmin kasvuhakuisissa yrityksissä, ekonomisti Harri Hietala summaa.

- Julkisten yrityspalveluiden koetaan olleen hyödyksi erityisesti yritysten perustamisessa sekä uuden teknologian ja tuotteiden kehittämisessä. Vähiten julkisten yrityspalveluiden koetaan edistäneen innovaatioiden kaupallistamista ja uusien työpaikkojen luomista, vaikka usein juuri näitä pidetään keskeisinä tavoitteina.

Yritykset ovat käyttäneet eniten hyväksi TE-keskusten ja Finnveran palveluita. Uusimpia palveluita, kasvuyrityspalvelua ja Yritys-Suomi -portaalia, on hyödyntänyt vasta vajaa pari prosenttia pk-yrityksistä. Kasvuhakuiset yritykset ovat hyödyntäneet palveluita lähes kauttaaltaan kasvuhaluttomampia yrityksiä enemmän.

Kaikkien yrityspalveluiden palveluasenne arvioidaan myönteisesti. Arviot asiantuntemuksesta ovat käytännössä yhtä positiiviset. Palveluiden käyttäjiltä tiedusteltiin vielä, kuinka hyvin palvelut ovat pystyneet edistämään yrityksen toimintaa. Useat palvelut saavat myös tältä osin hyvän arvion.
Lisätietoja:
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Harri Hietala, puh. (09) 2292 2845, 0500 789 906 ja
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh. (09) 2292 2950, 050 336 0015
Finnvera Oyj, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321 ja
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405, 0400 672 401