Talouden elpyminen vahvisti Finnveran tulosta

Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2010

Investointien vähäisyys heijastui Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntään, joka oli lähes kolmanneksen edellisvuotista pienempi. Sen sijaan suuriin, yli seitsemän vuoden takaisinmaksuajan vientihankkeisiin haettiin paljon vientitakuita. Vahvistunut talouskehitys vaikutti siihen, että kasvaneesta riskinotosta huolimatta kotimaan rahoituksen tappiot jäivät edellisvuotista pienemmiksi ja kotimaan tulos nousi tappiolliselta tasolta positiiviseksi. Myöskään viennin rahoituksessa ei jouduttu kirjaamaan suuria tappioita. Kokonaisuutena katsauskauden tulos oli selvästi parempi kuin vuonna 2009.

Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa 914 miljoonalla eurolla, mikä oli 24 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia annettiin yhteensä 2,4 miljardin euron arvosta (4,4).

Tilikauden tulos

Finnvera-konsernin tulos vuonna 2010 oli 63 miljoonaa euroa eli 45 miljoonaa euroa edellisvuotista parempi. Tulosparannukseen vaikuttivat merkittävimmin 18 miljoonaa euroa suuremmat palkkiotuotot sekä 15 miljoonaa euroa pienemmät valtion tappiokorvausten jälkeiset luotto-, takaus- ja takuutappiot.

Emoyhtiön 66 miljoonan euron (24) tuloksesta kotimaan rahoituksen osuus oli 11 miljoonaa (-9) ja viennin rahoituksen 55 miljoonaa euroa (33).  – Vastuukantamme ovat viime vuosina kasvaneet, mistä johtuu, että palkkiotuottojen määrä on noussut, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.
 
Tappiot olivat edellisvuotta pienemmät

Kotimaan rahoituksen luotto- ja takaustappiot sekä saamisten arvonalentumiset olivat ennen valtion luottotappiokorvausta 68 miljoonaa euroa (85) eli 20 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Tappiot olivat noin 2 prosenttia vastuukannasta, kun vastaava määrä vuosina 2008 ja 2009 oli noin 3 prosenttia. Valtion luottotappiokorvaukset olivat 25 miljoonaa euroa (32).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan maksetut korvaukset olivat edelleen matalalla tasolla, ja niitä maksettiin 14 miljoonaa euroa (5). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot ja tappiovaraukset olivat yhteensä 5 miljoonaa euroa (10).

Suomessa konkurssien määrä väheni katsauskaudella 13 prosenttia edellisvuodesta, mutta Finnveran asiakasyrityksiä hakeutui konkurssiin lähes saman verran kuin vuonna 2009.

Finnvera Oyj:n kotimaan rahoituksen luotto- ja takauskanta oli vuoden lopussa 2 796 miljoonaa euroa (2 671) ja vientitakuutoiminnan kokonaisvastuut (voimassa olevat ja tarjousvastuut yhteensä) olivat 8 930 miljoonaa euroa (9 665).

Riskinottoa on lisätty

Finnvera on lisännyt viime vuosina riskinottoaan sekä yritysten kotimaan toimintojen että vientikauppojen rahoituksessa.

Kotimaan rahoituksessa suhdannerahoitus on kasvattanut vastuukantaa ja sen riskitasoa. Arviolta 70 prosenttia rahoituksesta on ilman turvaavaa vakuutta. Vuonna 2000 vastaava vakuudettomien vastuiden osuus oli 55 prosenttia. Hoitamattomien luottojen määrä oli katsauskauden lopussa 3,6 prosenttia vastuukannasta. Kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,9 prosenttia. Maksamattomien, alle kolmen kuukauden rästien määrä vastuukannasta oli 2,0 prosenttia.

Viennin rahoituksessa katetun viennin osuus on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2009 kasvuun vaikutti myös kokonaisviennin supistuminen. Takuunalaisen viennin osuus kokonaisviennistä oli 5,8 prosenttia (5,1) ja osuus viennistä poliittisen riskin maihin 9,5 prosenttia (8,0). Viennin rahoituksen suurimmat toimialat ovat tietoliikenne, alusrahoitus ja metsäteollisuus. Näiden osuus yritysvastuista oli katsauskauden lopussa 89 prosenttia.
 
Vakavaraisuus

Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2010 lopussa 14,6 prosenttia (15,0). Tavoitteeksi on asetettu
vähintään 12 prosentin vakavaraisuussuhde. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli 14,5 prosenttia (14,4).

Tulevaisuuden näkymät

Yritysten investointien vähäisyyden takia kotimaan rahoituksen kysyntä on ollut poikkeuksellisen vaimeaa.

– Mikäli investointien määrä kääntyy kasvuun, odotetaan rahoituksen kysynnän vilkastuvan jo kevään aikana.
Yritysjärjestelyjen arvioidaan pk-yritysten osalta lisääntyvän sukupolvenvaihdosten vuoksi. Viennin rahoituksen kysyntä pysynee suunnilleen viime vuoden tasolla. Samanaikaisesti olemassa oleva vastuukanta kuitenkin vähenee, minkä vuoksi kokonaisvastuiden ei odoteta kasvavan, Pauli Heikkilä toteaa.

Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2011 tulos muodostunee vuoden 2010 tulosta pienemmäksi. Jos riskejä toteutuu ennakoitua enemmän, tulos voi poiketa arviosta olennaisesti. 

Vuosikatsaus 2010 (PDF)
Taloudellinen katsaus 2010 (PDF)
Yritysvastuuraportti 2010

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409