Talouskriisi kasvatti Finnveran rahoituskysyntää

Ennakkotietoja vuoden 2009 toiminnasta

Finnveralta haettiin viime vuonna rahoitusta ennätyksellisen paljon. Kotimaan rahoituksessa kysyntä oli korkeimmillaan alkuvuonna ja viennin rahoituksessa puolestaan loppuvuonna. Kysyntää kasvattivat maaliskuussa kotimaan rahoituksessa käyttöön otetut suhdannelainat ja -takaukset. Viennin rahoituksessa kysynnän kasvu kohdistui teollisuusmaihin myönnettäviin lyhyen maksuajan luottovakuutuksiin, joiden myöntäminen tuli mahdolliseksi heinäkuun alussa.

Vuotta 2009 sävyttivät edellisvuonna alkanut maailmantalouden alamäki sekä muutokset rahamarkkinoilla.
– Taantuman vaikutukset näkyivät asiakasyrityksissämme eri tavoin. Suuret viejäyritykset kokivat kysynnän lähes pysähtyvän, ja ne joutuivat sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti. Pk-yrityksissä oli toimialakohtaisia eroja. Etenkin viejien alihankkijayrityksissä muuttunut tilanne näkyi nopeasti, kun taas monissa kotimarkkinoilla toimivissa pienemmissä yrityksissä vaikutukset alkoivat myöhemmin, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa.

Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa lähes 1,2 miljardilla eurolla, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suhdannerahoitusta myönnettiin yli 500 yritykselle yhteensä 187,9 miljoonaa euroa. Myös pienrahoitustuotteiden tarjonta kasvoi merkittävästi.

Vientitakuutarjousten euromäärä aleni noin kolmanneksella, mutta teollisuusmaihin aloitetun luottovakuutustoiminnan vuoksi tarjousten kappalemäärä lähes nelinkertaistui. Vientitakuutarjouksia annettiin yhteensä 4,4 miljardia euroa (6,3).

Asiakasmäärä kasvoi lähes 1 000:lla ja oli vuoden lopussa yhteensä yli 28 400.

Pk-yritykset tarvitsivat käyttöpääomaa

– Pk-yritysten pankkirahoituksen heikko saatavuus heijastui Finnveran rahoituksen kysyntään erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin kysyntä oli jopa 60 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Rahoituksen merkittävä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui rahoituskriisin ja sitä seuranneen taloustaantuman vaikutuksista sekä tiettyjen suurehkojen hankkeiden rahoituksesta, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala kertoo.

Rahoitushankkeiden rakenne muuttui merkittävästi taantuman myötä. Kysyntä kohdistui voimakkaimmin käyttöpääomaan, ja investointien määrä väheni huomattavasti. Koska yritysjärjestelyjen määrä supistui taantumassa, myös yrittäjälainoja myönnettiin vähemmän. Rahoitettujen kokonaishankkeiden määrä oli kuitenkin hieman korkeampi kuin edellisvuonna eli runsaat kolme miljardia euroa.

Toimialoista esiin nousi voimakkaimmin teollisuus. Rahoitus teollisuuteen kasvoi noin 121,6 miljoonalla eurolla eli 20 prosentilla. Eniten rahoitettiin metalli- ja puutuoteteollisuutta, joille suhdannerahoituksen merkitys oli erityisen suuri.

Alueellisesti rahoituksen kysyntä kasvoi voimakkaasti Uudellamaalla, jossa myös suhdannerahoitusta myönnettiin eniten. Samoin Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rahoitus kasvoi voimakkaasti. Aluepoliittisille tukialueille myönnettiin myös enemmän rahoitusta kuin edellisvuonna.

Uusia aloittavia yrityksiä Finnvera rahoitti taantumasta huolimatta lähes 3 500, mikä oli myös tavoitteena. Uusia työpaikkoja arvioidaan rahoitetuissa hankkeissa syntyvän noin 9 200, mikä on selkeästi alempi kuin ennen taantumaa rahoitettujen hankkeiden arvioidut vuosittaiset uusien työpaikkojen määrät, koska monissa yrityksissä painottui toiminnan sopeuttaminen sekä nykyisten työpaikkojen säilyttäminen uusien luontia enemmän.

Aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnassa kysyntä oli entisellä korkealla tasolla. Bisnesenkelitoiminta aktivoitui ja katsauskaudella palveluun oli rekisteröitynyt yli 130 aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittavaa yksityishenkilöä.

Vilkas vientitakuuvuosi

Vuoden 2009 takuuhakemusten, uusien takuutarjousten ja voimaantulleiden takuiden määrät ovat kuluneen vuosikymmenen toiseksi korkeimmat. Vuonna 2009 takuuhakemusten kappalemäärät nousivat yli 300 prosenttia edellisvuotta korkeammalle tasolle, rahoitusjohtaja Tuukka Andersén toteaa.

Annetuista takuutarjouksista tietoliikenteen osuus oli 66 prosenttia. Tärkeimmät yksittäiset maat, joihin takuita myönnettiin, olivat Japani, Brasilia, Venäjä ja Intia.

Takuita tuli voimaan yhteensä 3,8 miljardia euroa (3,8). Uudesta voimaan tulleesta ulkomaisesta riskinotosta tietoliikenteen ja varustamoiden kummankin osuus oli noin kolmannes.

Luottovakuutuksessa kiireinen vuosi

Lyhyen maksuajan luottovakuutustoiminta toi Finnveralle uusia vientitakuuasiakkaita ja uusia takuumaita. Vuoden loppuun mennessä takuita oli perinteisten poliittisen riskin maiden lisäksi haettu ja myönnetty 31 teollisuusmaahan. Eniten hakemuksia kohdistui Italiaan, Iso-Britanniaan, Espanjaan, Ranskaan, USA:han, Ruotsiin ja Liettuaan. Luottovakuutusta hakivat eniten puutavarateollisuuden viejät.

Takuita myönnettiin 57,6 miljoonan euron arvosta 70 takuunhakijalle. Luottovakuutuskysyntä on ollut tavallista vilkkaampaa myös Venäjälle suuntautuviin vientikauppoihin.

Telakkateollisuus keskeinen koti- ja ulkomaisen riskinoton toimiala

Finnvera on mukana maailman suurimpien risteilyalusten Oasis of the Seas ja Allure of the Seas rakennusaikaisessa ja toimituksen jälkeisessä rahoituksessa. Oasis of the Seas luovutettiin Turun telakalta lokakuussa 2009, ja Finnvera on myöntänyt toimituksen jälkeiselle rahoitukselle ostajaluottotakuun.

Oasis’in sisaralus Allure of the Seas luovutetaan STX Finland Oy:n Turun telakalta marraskuussa 2010. Finnvera osallistuu ostajaluottotakuullaan myös tämän aluksen toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Takuun myötä Finnveran kokonaisvastuut Royal Caribbean Cruises varustamosta nousevat korkeimmillaan noin 1,5 miljardiin euroon.

Vientiluottojen jälleenrahoitus

Jälleenrahoitus antaa pankeille mahdollisuuden tarjota pankin varainhankinnasta riippumatonta pitkäaikaista viennin rahoitusta. Jälleenrahoituksessa ulkomaista ostajaa rahoittava pankki voi siirtää vientiin liittyvän ostajaluoton Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluoton rahoitettavaksi, jos pankin omaan varainhankintaan perustuva rahoitus on vaikeutunut markkinoiden likviditeettiongelmien seurauksena.

Jälleenrahoituksen käyttö jäi odotettua vähäisemmäksi. Vuoden 2009 aikana Vientiluotto on solminut yhden 280 miljoonan euron arvoisen jälleenrahoitussopimuksen. Katsauskauden päättyessä Vientiluotolla oli jälleenrahoitushakemuksia 2,5 miljardin euron ja tarjouksia 0,9 miljardin euron arvosta.

Tulevaisuuden näkymät

Rahoituksen kysynnän arvioidaan hidastuvan vuoden 2010 alkupuolella yritysten investointien vähäisyyden takia. Useimmilla toimialoilla on runsaasti vapaata kapasiteettia tuotannon kasvuun. Vientikysynnän kasvu elvyttää varsinkin metalli- ja puuteollisuutta.

Vaikeuksissa olevien pk-yritysten ja konkurssien määrä saattaa edelleen kasvaa erityisesti kotimarkkinoilla.

Vientitilaukset alkavat vähitellen elpyä. Elpyminen on kuitenkin hidasta ja vaihtelee toimialoittain. Monilla toimialoilla ylikapasiteetti tai riittävä kapasiteetti lykkää uusien investointien käyntiinlähtöä. Finnveran suhteellinen osuus viennin rahoituksessa säilyy keskimääräistä korkeampana, mutta vuosien 2008 ja 2009 ennätysvolyymeja emme enää odota kaupallisen rahoitusmarkkinan jälleen aktivoiduttua.

Olemassa olevien tarjousten ja käsittelyssä olevien hankkeiden pohjalta arvioiden suurimmat voimaan tulevat vientitakuuvastuut tulevat vuonna 2010 liittymään televerkkovientiin ja alusvientiin.

Kalvosarja

Finnveran tilinpäätös ja vuosikertomus 2009 sekä yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan 23.3.2010 yhtiön internet-sivuilla www.finnvera.fi .

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotim. alueellinen rahoitus)

rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puh. 020 460 7351 tai 040 593 2449 (viennin rahoitus)
liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, puh. 020 460 7267 tai 050 309 7368 (kasvu- ja kv-rahoitus)
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 7232 tai 040 352 9332