Valtiolla ennätysvastuut meriteollisuudesta
Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote
Aker Finnyards Oy on saanut rakennettavakseen Genesis-jättiristeilyaluksen amerikkalaiselle Royal Caribbean Cruises Ltd:lle. Tehty laivanrakennussopimus sisältää myös option toisen samanlaisen aluksen tilaamisesta. Yhden aluksen kauppahinta on noin 900 miljoonaa euroa. Genesis on suurin maailmassa tähän mennessä rakennettava risteilyalus. Suomalaisten telakoiden tilauskanta on vahvistunut lähes huippuvuosien tasolle.
Telakoiden merkittävästi parantunut tilanne on edellyttänyt voimakasta valtion myötävaikutusta. Nyt toteutuneet laivakaupat ja niille annetut takuutarjoukset saattavat johtaa siihen, että Finnvera Oyj:n myöntämät, ostajaluottotakuisiin liittyvät varustamovastuut nousevat vuoteen 2010 mennessä lähes kahteen miljardiin euroon. Vastaavasti Finnvera Oyj:n telakkayhtiöille myöntämät rakennusaikaiset ennakkomaksutakuut ja rahoitustakuuvastuut voivat nousta lähivuosina lähelle valtion, Finnvera Oyj:n ja Aker Finnyards Oy:n välisessä rakennusaikaisen rahoituksen puitesopimuksessa sovittua 960 miljoonan euron enimmäissummaa. Merkittävää kehityksessä on se, että Finnvera Oyj:n telakka- ja varustamoriskit keskittyvät muutamille yhtiöille. Finnvera Oyj:n ulkomaisen liiketoiminnan vastuukanta oli viime vuoden lopussa yhteensä 4,1 miljardia euroa. Vientitakuiden kaupallisista vastuista varustamo- ja telakkasektorin osuus on lähes 50 prosenttia.
Vientitakuiden lisäksi telakoiden tilaajavarustamoiden on mahdollista saada keskeisten kilpailijamaiden tapaan Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksia. OECD-ehtoisella korontasauksella valtio takaa aluksen luovutuksen yhteydessä otettavalle toimituksen jälkeiselle, enintään 12 vuoden luotolle kiinteän ns. CIRR-koron (Commercial Interest Reference Rate). Pitkästä luottoajasta johtuen toimituksiin annettuihin korontasauksiin liittyy merkittävä korkoriski valtiolle. Valtion tulevissa budjeteissa on varauduttu valtion korkoriskeistä johtuvien menojen merkittävään nousemiseen ko-rontasauksen kysynnän voimakkaan kasvun johdosta.
- Suomi on nousemassa vaativimman laivanrakennuksen alalla Euroopan kärkeen ja maailman mitassakin merkittävien maiden joukkoon. Vaikka suorien tuotantotukien käytöstä on nyttemmin luovuttu, muun muassa telakoiden ja varustamoiden takuu- ja korontasausjärjestelyistä aiheutunee valtiolle lähivuosina enimmillään muutaman kymmenen miljoonan euron menot, sanoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen.
- Tänään telakoiden porttien sisällä työskentelee runsaat 4 500 henkilöä ja laivanrakennuksen verkoissa yhteensä 16 000–18 000 henkilöä. Uuden loistoristeilijän (n. 6 000 henkilötyövuotta) töiden päästyä käyntiin laivanrakennusklusteri ylittää selvästi 25 000 henkilön rajan. Haasteeksi muodostuukin nyt riittävän työvoiman turvaaminen Varsinais-Suomen ja ydinvoimalatyömaasta johtuen myös Satakunnan alueella, painottaa ministeri Pekkarinen.
Suomessa ei ole pidetty tarpeellisena ottaa käyttöön EU:n hyväksymää innovaatiotukea, vaikka muun muassa Saksassa se on jo käytössä. Telakkateollisuuden tukeminen julkisen vallan toimesta tapahtuu Suomessa jatkossakin ensisijaisesti rahoituksellisin toimenpitein.
Lisätiedot
apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa, puh. (09) 1606 3575
teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen, puh. (09) 1606 2672
erikoistutkija Maunu Harmo, puh. (09) 1606 3586
