Finnvera Info: Lapin Loskasta Euroopan Slush
Teksti: Marita Kokko, Kuva: Kirsi Tuura
Slushin kansainväliseen menestykseen uudistanut Miki Kuusi kertoo oppineensa, että kaikki lähtee pienestä. Tärkeintä on tehdä ja mennä eteenpäin. Laatu paranee matkan varrella.
Miki Kuusi tekee työtä tunteja laskematta. Hän puhuu työstään tarttuvan innostuneesti, niin kuin häntä kuunnelleet ovat ennalta hehkuttaneetkin.
– Suomalaisten ongelma on, että olemme liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä. Valmista pitäisi olla heti. Don´t worry, be crappy, kuten Mårten Mikkos, yritysjohtaja Piilaaksosta, neuvoo.
Pienestä alkoi myös Slush. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2007 Lapissa vielä suomalaisella nimellä Loska. Helsinkiläiset startup-yrittäjät halusivat luoda suomalaisesta talvesta ja hyisestä säästä kilpailuedun, jolla erottua.
Kasvun kynnykselle tapahtuman johdattivat tapaamiset sattumalta. Pari vuotta Aalto-yliopistossa opiskellut Miki Kuusi oli lähtenyt mukaan rakentamaan Aalto-kasvuyrittäjyysliikettä. Keväällä 2011 joukko järjesti Finlandia-talossa superpäivän, jossa puhujina olivat Jorma Ollila, Björn Wahlroos ja Risto Siilasmaa.
Nuorta voimaa
Tapahtuman jälkeen Kuusi kahvitteli startup-valmentajan kanssa ja kysyi, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Koutsi totesi, että Suomesta puuttui kansainvälinen sijoittajatapahtuma. Olemme vain viiden miljoonan ihmisen maa, joten tapahtumalle ei ole riittävää yleisöä. Mutta tehtäisiinkö Itämeren pohjukan parhaista firmoista sijoittajatapahtuma? Kuusi tarttui haasteeseen parikymppisen innolla.
Seuraavat kahvit Kuusi joi Peter Vesterbackan kanssa. Hän kertoi Rovio-miehelle, joka kuului Slushin perustajiin, että aaltolaiset järjestävät kansainvälisen sijoittajatapahtuman. Koska Angry Birds oli jo vahvasti siivillään, Vesterbacka lupasi aaltolaisille Slushin. Takana sattui istumaan Atte Hujanen, joka totesi, että joukkoon tarvitaan vielä henkilö, joka osaa myös järjestää tapahtuman. Hän on vuodesta 2011 ollut tapahtuman tuottaja ja Kuusen pari järjestelyissä.
Vuonna 2011 Slush kokosi jo 1 500 osanottajaa. Vaikka kansainvälisiä sijoittajia ja toimittajia oli vain muutama, se oli alan suurin tapahtuma Pohjoismaissa, osanottajilleen lähes uskonnollinen kohtaaminen. Nyt viimein alkaisi tapahtua.
Vuosi 2012 toi paikalle myös median ja sijoittajat. Miki Kuusi buukkasi kahdeksan eurooppalaisen ja amerikkalaisen kovan luokan sijoittajan kanssa skype-tapaamisen.
– Kerroin, ettei tämä ole voittoa tavoitteleva konferenssi, vaan haluamme auttaa näitä firmoja ja luoda Pohjoismaihin paremman ekosysteemin. Kun julkaisimme nämä kahdeksan sijoittajaa alkusyksystä 2012, lähti lumipalloefekti liikkeelle. Tapahtumasta tuli Euroopan suurin sijoittajatapahtuma. Median kiinnostusta lisäsivät Supercellin ja Rovion menestys sekä Jolla, joka julkaisi puhelimensa Slushissa.
Teknologian Cannes
Viime vuonna oli 7 000 kävijää, tänä vuonna tapahtuma kasvaa jälleen.
– Keräämme enemmän dataa osallistuvista yrityksistä kuin yksikään muu tuntemamme tapahtuma. Sen avulla teemme laajaa matchmakingia yritysten ja sijoittajien välillä.
Kohtaamisia tuli viime vuonna noin 2 000, mistä Slushin tekijät ovat ylpeitä. Tänä vuonna niitä on vielä enemmän.
– Kasvu sinänsä on työkalu, mutta uniikki kokemus ja kansainvälisesti arvostetut ihmiset paikan päällä ovat kaksi tekijää, joista emme tingi.
Slush-tiimi koostuu kolmesta joukosta. Yksi niistä on vapaaehtoinen opiskelijavoima, josta osa saa palkkaa voidakseen keskittyä tähän tehtävään. Oman joukkonsa ovat koonneet festivaalijärjestäjät. Kolmas ryhmä ovat sarjayrittäjät ja sijoittajat, jotka auttavat lainaamalla kokemustaan.
– Visiomme on tehdä Helsingistä ja Suomesta samanlainen paikka teknologiayrityksille ja kasvulle kuin esimerkiksi Cannes videolle ja elokuvalle tai Milano muodille. En tiedä, onko se mahdollista, mutta sitä kohti mennään. Tällä alalla ei vielä ole pääkaupunkia.
SANOTTUA:
”Meillä on eniten insinöörejä väkilukuun nähden heti Etelä-Korean jälkeen. He ovat kehittäneet ratkaisuja matkapuhelimen mahdollistavasta gsm-teknologiasta aina Linuxiin, jolla pyörii puolet internetistä. Meillä on osaamista, mutta kysymys on, miten se ilmenee. Piilaaksokin on käynyt todella monta aaltoa läpi, mutta osaaminen on aina mahdollistanut uuden tekemisen. Siksi luotan Suomenkin tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä.”
”Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä tiimistä, ja hyvällä tiimillä saa paljon aikaiseksi. Slushissa onnistuneinta on tekevän porukan fiilis. Se heijastuu myös tapahtumasta ulospäin.”
”Tavoitteenamme on vaikuttaa myös pohjoismaiseen ja erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluamme nostaa esiin roolimalleja, muuttaa asenne- ja kulttuuri-ilmapiiriä sekä luoda kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuria.”
”First North on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikka meillä Suomessa on jonkun verran lainsäädännöllisiä haasteita, jotka vähentävät kannustetta listautua. First Northin suurin haaste on, ettei meillä ole pääomaa, kuten Ruotsissa ja Norjassa. Siksi meille tarvitaan kansainvälistä osaavaa pääomaa.”
