Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksi
Uusi Silkkitie näkyy jo massiivisina rakennushankkeina. Suomi-kuva on Iranissa kirkas.
Pitkään kansainvälisen kaupan ulkopuolella ollut Iran tekee näyttävää paluuta takaisin parrasvaloihin.
Team Finlandin elokuun lopussa järjestämä Iran-seminaari keräsi Helsinkiin yli 150 suomalaisyrityksen edustajaa kuuntelemaan liiketoimintamahdollisuuksista Iranissa. Suurlähettiläät Dr. Kambiz Jalali (vas.) ja Harri Kämäräinen kertoivat muun muassa Silkkitien vaikutuksista Lähi-idässä.
Suomen Iranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen kuvaa muutosta dramaattiseksi. Ensimmäisenä askeleena kohti muutosta oli vuoden 2013 presidentinvaalit, josta käynnistyi uuden Iranin vaihe. Viime vuonna syntyi sopu ydinohjelmasta, joka purki ison osa pakotteista.
– Iran muuttuu kovaa vauhtia. Siellä on paljon kaupallisia mahdollisuuksia ja valtuuskuntia käy paikanpäällä eri puolilta maailmaa. Myös Suomi on verkottunut Iraniin hyvin. Olemme onnistuneet luomaan verkostoja poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, Kämäräinen sanoo.
Iran pyrkii palauttamaan vanhan asemansa merkittävänä kaupan solmukohtana ja uusi Silkkitie antaa siihen oivan mahdollisuuden. Iranissa rakennetaan parhaillaan kuumeisesti satamia ja parannetaan rataverkostoa, muun muassa kiinalaisten ja intialaisten johdolla.
Ensi vuonna Helsingistä on mahdollisuus päästä kiskoja pitkin Teheranin kautta Iranin satamiin ja siitä eteenpäin laivalla esimerkiksi Intian Mumbaihin. Matka lyhenee kilometreissä peräti kahdella tuhannella.
– Infrahankkeet ovat valtavia. Jostain syystä Silkkitie on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, miten moni pk-yrityskin on herännyt Iranin-kauppaan. Kun Team Finland esittäytyi keväällä Teheranissa, paikalla oli 60 suomalaista yritystä, Kämäräinen kehuu.
Luotettavat suomalaiset
Suomi tunnetaan Iranissa hyvin ja se lisää yritysten mahdollisuuksia solmia hyviä suhteita.
Kämäräisen mukaan Nokia on luonut ja luo edelleen Suomi-kuvaa.
– Suomi tiedetään korruptiosta vapaana, korkean teknologian maana. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja meitä pidetään erittäin luotettavina, Kämäräinen listaa.
Yksi suomalainen tuote jopa dominoi markkinoita, nimittäin lämpöpuu.
Suurlähettiläs kuvaa lämpöpuun menestystarinaa ainutlaatuiseksi. Kaikki lähti nollapisteestä 5-6 vuotta sitten.
– Puun laatu on korkea ja iranilaiset arvostavat laatua. Se sopii hyvin vaativaan ilmastoon ja toimii erinomaisesti julkisivumateriaalina.
Lämpöpuun lisäksi muun muassa hygieniatuotteet menevät kuin kuumille kiville. Yli 6 000 supermarkettia on halunnut niitä myyntiin.
Kämäräinen sanoo, että Iran panostaa poikkeuksellisen paljon terveydenhuoltoon. Rakenteilla on 50-60 huippusairaalaa. Muuallakin on mahdollisuuksia, kuten energiatehokkuudessa ja –taloudessa, ympäristöystävällisen teknologian yrityksillä sekä perinteisessä puu- ja metsäteollisuudessa.
Iranilla on kymmenen vuoden ero kurottavanaan korkean teknologian tuotteissa ja palveluissa.
– Kilpailu joillakin aloilla on kovaa. Omin voimin ei myöskään pärjää. Paikallinen jälleenmyyjä tai kumppani pitää etsiä huolella. Parasta on tulla itse paikan päälle ja tutustua ihmisiin. Sähköpostilla ei kauppoja synny, Kämäräinen valottaa.
Rahaliikenne kuntoon
Mahdollisuuksien vastapainoksi yritysten on hyvä tiedostaa arjen realismi.
Korruptio on Iranissa edelleen ongelma ja siihen on hyvä varautua. Toiseksi, osa pakotteista on yhä voimassa.
Kämäräinen kannustaa yrityksiä tarkistamaan tuotteiden soveltuvuuden ulkoministeriön pakoteyksiköstä.
Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen patistaa pk-yrityksiä löytämään hyvät paikalliset kumppanit Iranista.
Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen nostaa esille vielä yhden huomion.
– Jos yrityksellä on toimintaa USA:ssa, kannattaa selvittää tarkasti myös USA:n pakotteiden vaikutus.
Haapiaisen mukaan suurin kaupankäynnin este suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille on ongelmat rahaliikenteessä. Iranilaiset pankit eivät vielä vastaa länsimaisia standardeja ja pakotteet hankaloittavat maksuliikennettä.
– Töitä tehdään paljon rahaliikenteen helpottamiseksi ja se vaatii kaikilta avoimuutta, Kämäräinen vahvistaa.
Finnvera luokittelee Iranin riskiluokkaan kuusi eli toiseksi heikoimmalle tasolle. Haapiainen uskoo, että iranilaiset tekevät kaikkensa rahaliikenteen parantamiseksi.
– Mekin olemme muuttaneet takuupolitiikkamme Iranin suhteen. Olemme valmiita myöntämään sinne vientitakuita. Arvioimme takuun tapaus kerrallaan, Haapiainen kertoo.
Hän liputtaa remburssin puolesta myyntisaatavien turvaamiseksi. Remburssi on ostajan pankin sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.
– Suomalaiset yritykset ovat aktivoituneet Iranin suhteen, mutta kauppojen saaminen voi kestää pitkään, Haapiainen sanoo.
Lue myös: Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisia
FAKTA: Iran lukuina (2014)
Finnvera on luokitellut Iranin maariskitasolle 6/7. Iranin riskiluokitusta parannettiin kesäkuussa. Pakotteisiin ja maksujen siirtoon liittyvät asiat vaikuttavat riskiluokkaan.
- Bruttokansantuote: 361 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).
- Bruttokansantuote per capita: 4 632 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).
- Talouskasvu: 4,3 %.
- Inflaatio: 16,2 %.
- Vienti: 77 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Iraniin oli tammi-toukokuussa 25,6 miljoonaa euroa (-2%). Iranin-viennin osuus koko viennistä oli 0,1 prosenttia.
- Tuonti: 58 miljardia euroa.
- Päätoimialat: Öljy-, kaivos-, kaasu- ja petrokemian teollisuus. Lisäksi auton- ja lannoitevalmistus.
- Valuutta: 1 eurolla saa 35 192 rialia.
Lisätietoa:
Vientikaupan luottoriskit
Maaluokitukset
Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.
Teksti: Kimmo Koivikko
