Neljän prosentin talouskasvu vuonna 2022 on minimitaso – eväät talouden nousuun ovat olemassa
Neljän prosentin bkt-kasvu vuonna 2022 kasvu on minimitaso, mihin voidaan olla tyytyväisiä. Vähintään viime vuoden pudotus pitää peitota, ja vähän lisää päälle. Tämä oli Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -keskustelijoiden vastaus kysymykseen, minkälaiseen vauhtiin Suomen talouden pitäisi elpyä tänä ja erityisesti ensi vuonna? Pääekonomisti Timo Lindholmin haastattelussa olivat Nokian johtaja Tommi Uitto, EVAn johtaja Emilia Kullas ja Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Rahoitus & kasvu LIVEn otsikkona oli: Talous nousuun 2021 – miten ja paljonko. Kuluvan vuoden arviot olivat optimistisia. EVAn Emilia Kullaksen mukaan Suomi on pärjännyt pandemiatilanteessa hyvin moniin muihin maihin nähden, ja lähdemme ihan hyvässä tilanteessa vuoteen 2021. Kriisi on erilainen kuin finanssikriisi.
‒ Kysyntä poistettiin pakottavasta syystä, joten kun kysyntä palaa, miksi ei palaisi täysimääräisesti. Uskon, että edessä on tosi kova ketsuppiefekti. Uskon, että yritysjohtajilla on positiivisempi vire päällä kuin he kehtaavat tunnustaa, Kullas arvioi.
Myös Pauli Heikkilä näkee positiivisia merkkejä. Hän korostaa, että Finnveran näkymä vientiin ei ole koko Suomen viennin, vaan Finnvera rahoittaa pk-yrityksiä kotimaassa ja erityisesti kalliiden pääomatavaratuotteiden, teknologiateollisuuden tuotteiden vientiä, ja viennin näkymä perustuu tähän.
‒ Me nähtiin Finnveran viennin rahoituksessa merkittävä pudotus viime vuonna, kun neuvottelut venyivät ja kauppaa ei tehty. Mutta nyt näyttää, että optimismi myös viennin suhteen on vallalla, vaikka tietysti epävarmuus koronapandemian jatkumisesta on edelleen voimassa. Niillä indikaattoreilla, joilla meidän asiakkaat neuvottelevat ja millaisia hankkeita meillä on pöydällä, niin olen optimistinen tällä hetkellä, Heikkilä sanoo.
Telesektori on yksi Finnveran viennin rahoituksen keskeisistä toimialoista, ja myös ala, joka on ollut pandemian tuoman digitalisaatioloikkien mahdollistaja.
‒ Jos pitää valita, onko ala voittaja vai häviäjä, niin kyllä telesektori on voittaja tässä sinänsä ikävässä tilanteessa. Sekä operaattorit että laitevalmistajat ovat voittajia. Siinä vaiheessa, kun etätyösuositukset tai -pakot tulivat, liikenne verkoissa kasvoi hyvin voimakkaasti miltei yön yli. Lisäkapasiteettia on tarvittu, ja ihmiset ja yritykset ovat oppineet käyttämään viestintäverkkoja ja uusia työkaluja. Varmasti kun pandemia on ohi, tämä jää päälle ja viestintäverkoissa liikenne edelleen on voimakasta, sanoo Nokian matkapuhelinverkot-liiketoimintayksikön johtaja Tommi Uitto.
Kasvun ja tuottavuuden välineet
Millä keinoin talouden nousu tehdään? Keskustelussa puhuttiin tuottavuudesta ja kilpailukyvystä. Teknologiat voivat olla avain tuottavuusloikkaan, ja esimerkiksi 5G-teknologian rooli liiketoimintaprosessien ja tuotantoketjujen automatisoinnissa voi auttaa pitkin askelin.
Viennin ja sen tuottaman arvonlisän merkitys on suuri. Osaavan työvoiman saatavuus on kilpailutekijä.
Myös viennin rahoitus on tärkeä kilpailutekijä. Voisiko viennin rahoitus Suomessa toimia ilman julkista vienninrahoitusjärjestelmää – puhtaasti markkinaehtoisesti?
‒ Voisi olla, että markkinat hoitaisivat, jos kellään ei olisi julkista vienninrahoitusta, mutta kun on olemassa OECD:n määrittelemä järjestelmä, meidän täytyy tarjota se sama omille vientiyrityksillemme, Pauli Heikkilä sanoo.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, onko globalisaatio vaarassa protektionismin noustessa. Heikkilän mukaan vaarana on, että pienet avoimet taloudet, kuten Suomi, kärsivät, jos isot maat harjoittavat protektionistisia toimia.
‒ Keskustelua protektionismista on, mutta en sanoisi vielä, että sillä olisi vaikutusta suomalaiseen vientiin. Huolestuttavaa se on, sillä globalisaatioon liittyvä regulaation yhtenäistyminen on myös tuottavuuden tae, sen että pienet maat pystyvät erikoistumaan ja pärjäämään kilpailussa ja lopputuloksessa mitaten kaikkien etu.
Tommi Uiton mukaan verkkoliiketoimintaan protektionismi ei vaikuta, sillä toimialan standardit ovat globaaleja. Protektionismiin liittyy kuitenkin geopolitiikka, mikä näkyy siinä, että yhtäkkiä luotettavuus, luottamus, turvallisuus ja huoltovarmuus korostuvat: kuka laitetoimittaja saa komponentteja, mistä ostetaan.
‒ Globalisaation osalta heiluri heilahtaa. Voi olla, että nyt ollaan menossa kohti aikoja, joissa omavaraisuus korostuu, sen vastapainona on turvallisuus ja luottamus. Mutta varmasti haetaan uutta tasapainoa, mikä halutaan tehdä itse ja missä luotetaan kumppaneihin, Emilia Kullas sanoo.
Lisää webinaareista ja kasvun teemasta finnvera.fi/rahoitusjakasvu-sivulla
--
Vastauksia yleisöltä tulleisiin kysymyksiin
Mitä on tehtävissä Suomen teollisuuden ja kaupan tytäryhtiökehityksen katkaisemiseksi: kansainvälisesti lupaavat, kilpailukykyiset Mittelstand-yritykset teknologia-, pakkaus-, puutuotetoimialalla, -kaupassa ja konsultoinnissa siirtyvät järjestään ulkomaiseen omistukseen. Juuri näillä aloilla Suomen "vihreä siirtymä" voisi menestyä.
Keskikokoisten yritysten myynti ulkomaiseen omistukseen johtuu osin Suomen pienistä kotimarkkinoista ja osin myös kansainvälistymisen vaativuudesta. Yritysrahoituksen hyvä toimivuus on yksi keino jarruttaa tarpeettoman suurta myyntiaaltoa. Ehkä vielä oleellisempaa ovat kaikki kansainvälistymistä edistävät palvelut ja yritysten oma osaaminen siinä. Ulkomaisessa omistuksessa olevat ja edelleen Suomessa toimivat yritykset ovat usein kannattavia ja tuottavia. Ulkomainen omistus on Suomelle selvä menetys tietysti silloin, kun yrityksen toiminta Suomessa loppuu tai vähenee oleellisesti.
Miten Finnvera suhtautuu yrittäjän uudelleen rahoitukseen, kun olen aloittamassa (konkurssin jälkeen) uudelta pohjalta uutta liiketoimintaa? Miten rahoitukseen vaikuttavat epäonnistumiset? Huomioidaanko sitä millään tavalla, että yrittäjäurani aikana olen/olemme työllistäneet suoraan ja epäsuorasti ison joukon ihmisiä?
Finnvera arvioi jokaista hanketta ja yritystä tapauskohtaisesti. Konkurssi yritysyhteyksissä ei välttämättä ole ehdoton este uuden hankkeen tai yrityksen rahoitukselle, mikäli hankkeen ja yrityksen voidaan katsoa olevan rahoituskelpoinen.
Miten turvataan riittävä rahoitus pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka myös jatkossa luovat suurimman osan uusista työpaikoista Suomessa?
Miten kasvua saadaan aikaan jos rahoituskanavat menevät kovinkin varovaisiksi?
Mitä toimenpiteitä vielä tulee tehdä, jotta elinkelpoiset yhtiöt pysyvät pystyssä?
Koronakriisistä johtuvien liiketoimintarajoitusten myötä vähenevä liikevaihto täytyy korvata julkisin varoin. Kysyntä palautuu varmasti, kun rajoituksista päästään eroon ja normaalimmat ajat palaavat. Yleisemmin elinkelpoisten yritysten selviytyminen edellyttää toimivaa yritysrahoitusta. Finnveralla on siinä rooli riskinjakajana ja ns. markkinapuutteen paikkaajana.
Onko korona-aikana tapahtunut muutoksia Finnveran päätösprosesissa? Miten takausprosessi toimii? Määritteleekö lähtökohtaisesti pankki (lainanantaja) vai Finnvera oman pääoman ehtoisen rahoituksen tarvittavan osuuden/ omavaraisuusasteen sijoitushankkeessa?
Olemme tehostaneet prosessejamme koronatilanteen aikana, jotta pystyimme turvaamaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta myös kevään kysyntähuipussa. Käsittely nopeutuu, jos rahoituksesta on neuvoteltu etukäteen pankin kanssa. Omarahoitusosuudet katsotaan hanke- ja tapauskohtaisesti esimerkiksi rahoitusrakenteen ja velanhoitokyvyn perusteella. Finnvera ei lähtökohtaisesti rahoita sijoitustoimintaa.
Ohjelmistojen (lisenssit) viennin rahoittaminen? Palveluviennin rooli?
Finnveran näkökulmasta aivan puhdas palveluvienti tai aineettoman pääoman vienti ei usein tarvitse perinteistä viennin rahoitusta, toisin kuin ison laitteen vienti. Sen sijaan myös laitevientiinkin voi sisältyä paljon palvelua.
Milloin saadaan hyviä rahoitusmahdollisuuksia pienempiin vientikauppoihin, siis tuonne 5-30 miljoonaan kokoluokkaan? Kilpailu maailmalla on Koronan myötä kovasti kasvanut ja rahoitusmahdollisuudet ovat avainroolissa vientikaupan syntymiseksi!
Finnvera teetti vuonna 2020 selvityksen, jonka pohjalta tämän kokoluokan vientikauppojen rahoituksessa on pullonkaula, koska pankit ovat pitkälti vetäytyneet niiden rahoituksesta. Finnvera on käynnistänyt valmistelun suorien luottojen myöntämiseksi pieniin vientikauppoihin. Suoran luotonannon käyttöönotto vaatii Finnveran toimintaa koskevan lain muutosta ja vaatii siksi hieman aikaa, mutta suoran luotonannon arvioidaan käynnistyvän alkuvuonna 2022. Sitä ennen käytössä ovat olemassa olevat tuotteet ja palvelut.
Rahoitusjärjestelmä on kriisiytymässä kansainvälisesti nopeasti. Teollisuuden ja hallitusten avoin velka on jo yli 280 biljoonaa. Miten tällaisesta tilanteesta voidaan ylipäänsä selvitä, jos korot lähtevät nyt nousemaan?
Yritysten velkaantuneisuus on Suomessa kohtuullisella tasolla. Korkojen nousu iskee vakavammin julkiseen talouteen, jonka velkaantuminen on jatkunut jo pitkään ennen koronakriisiä. Koko talouden tasolla tilanteen hallinta vaatisi kohtuullisen vahvaa, pitkäaikaista talouskasvua. Edellytysten luominen sille on talous- ja elinkeinopolitiikan ykköstehtävä.
