Suomi tarvitsee vientiä – ja ennennäkemätöntä osaamista

Suomen vientiteollisuus menestyy myös tulevaisuudessa. Oleellista on lisätä pk-yritysten vientiä, mikä taas edellyttää kansainvälisen rahoitus- ja liiketoimintaosaamisen kasvattamista. Näin uskoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Finnvera on suomalaisyritysten mukana maailmalla, hän sanoo.

Suomella on aina ollut tarjota hienoja tuotteita ja palveluita. Tätä mieltä on valtion vientitakuulaitoksen ja erityisrahoitusyhtiön toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, joka uskoo niin Suomen vientiin kuin yrityksiinkin.

– Finnveran perustaminen sattui keskelle internetkuplaa, jota seurasi Kiinan vetämä kasvu. 2000-luvun keskivaiheilla Suomessakin pystyttiin myymään oikeastaan mitä vain, sanoo vuonna 2005 toimitusjohtajaksi nimitetty Heikkilä.

Myynnin kirittäjinä loistivat Nokian kaltaiset teknologiaedelläkävijät, jotka harppasivat Suomelle innovaatioetumatkan. Asetelmat ovat sittemmin muuttuneet, ja tarve uudelle on herännyt.

– Muut maat ovat jo saavuttaneet meidät teknologiaosaamisessa. Siksi Suomen täytyisi löytää tie uudelle tasolle. Tarvitaan jotain uutta ja kunnianhimoista tekemistä tilalle, Heikkilä sanoo.

Työnsarkaa viennin alalla riittää, vaikka Finnveran 20-vuotisen toiminnan aikana niin vientitakuuvastuiden kuin taseen loppusumman reaaliarvo on seitsenkertaistunut. Valtion vientitakuulaitoksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut kasvaa, vaan auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja pärjäämään omillaan. Kasvu on seurausta muun muassa finanssikriisistä ja sen jälkeen muuttuneesta rahoitusalan sääntelystä, joka on vaikuttanut pankkien liiketoimintavalintoihin.

– Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi. Suomen brutto­kansantuotteesta lähes 40 prosenttia syntyy viennistä, Heikkilä muistuttaa.

"

Muut maat ovat jo saavuttaneet meidät teknologiaosaamisessa. Siksi Suomen täytyisi löytää tie uudelle tasolle. Tarvitaan jotain uutta ja kunnianhimoista tekemistä tilalle, Pauli Heikkilä sanoo.

"

Finnveran perustehtävä ei muutu

Taustaltaan matemaatikko ja sielultaan ongelmanratkaisija. Rahoituspäätöksiä ohjaavassa toimitusjohtajan asemassa on hyötyä kummastakin ominaisuudesta.

– Numerot ovat aina kiinnostaneet minua, ja rahoitushan on loppujen lopuksi matematiikkaa, sanoo Heikkilä, joka työskenteli ennen Finnveraa muun muassa Digitan toimitusjohtajana ja Tekesin teknologiajohtajana.

Heikkilä arvioi, että Finnveran tulevaisuuden haasteena on rohkaista yhä useampia pk-yrityksiä maailmalle suuryritysten jalanjäljissä. Suomen vientiteollisuudesta vain 15 prosenttia on pk-yritysten tuottamaa arvoa.

– Viennistä 85 prosenttia tulee suur­yrityksiltä, joita on harvassa. Jos kyke­nemme kasvattamaan pk-yritysten osuutta, niin olemme jo pitkällä.

Heikkilä on tehnyt aiemmilla työpaikoillaan päätöksiä toisella puolella pöytää. Suuryritysten edustajana asioille on tullut lisää perspektiiviä, ja nykyisin hän kykenee luonnollisesti samaistumaan yritysten ponnisteluihin helpommin.

– Huomaan suunnitelmissa olevia puutteita ehkä herkemmin, koska olen itsekin ollut samassa tilanteessa, Heikkilä naurahtaa.

Suomalaisyrityksillä on edelleen tarve saada konsultaatiota ja sparrausta kansainvälistymiseen, etenkin maailmantalouden epävarmuuden lisääntyessä. Tästä perustehtävästään Finnvera ei tule luopumaan.

– Pankkisääntelyiden ja niiden aikaansaamien heijastus­vaikutuksien myötä toimintamme sisältö on saattanut muuttaa muotoaan, mutta ydin pysyy samana – siinä, että olemme suomalais­yritysten mukana maailmalla.

Markkinakotiläksyt on tehtävä

Suomea pidetään suotuisana paikkana yrittämiselle ja kansainvälistymiselle esimerkiksi maan rauhallisen poliittisen ilmapiirin ja ennustettavien yrittämisen edellytysten ansiosta. Stabiilista ilmapiiristä ja esimerkiksi laadukkaasta koulutusjärjestelmästä huolimatta kansainvälistyminen on monelle yritykselle haastavaa.

Yleisesti suomalaisyritysten kansainvälistymisen kompastuskivenä voivat olla Suomen harvinainen kieli ja kaukainen sijainti merkittäviin vientimarkkinoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Aasiaan nähden.

– Itävalta on Suomen kokoinen maa, mutta siellä on Saksan kokoinen markkina vieressä. Edellytykset vientiin ovat paremmat, kun maassa puhutaan yhtä Euroopan valtakielistä, Pauli Heikkilä mainitsee.

Suomen sisäänrakennetut ominaisuudet johtavat siihen, että maan yrittäjäkentän on löydettävä korvaavia keinoja kilpailla paljon suuremmilta markkinoilta ponnistavien yritysten kanssa. Tämä vaatii yrityksiltä perinteistä strategista suunnittelutyötä jo aikaisessa vaiheessa.

– Yritysten täytyy tehdä kotiläksyt huolellisesti ja ennakoida tulevaa jo yrityksen alkuvaiheessa. Kun selvittää markkinalla toimimisen edellytyksiä, niin lopputulemaksi voi jopa muodostua, että markkina ei olekaan sopiva. Silloin on taas mietittävä strategia uusiksi.

"

Toimintamme sisältö on saattanut muuttaa muotoaan, mutta ydin pysyy samana – siinä, että olemme suomalais­yritysten mukana maailmalla.

"

Uutta osaamista yhteistyöllä

Vuosien saatossa Suomessa on nähty menestystarinoita niin perinteisen teollisuuden alojen yrityksiltä kuin sovelluskehittäjiltäkin. Pauli Heikkilä ei usko valmiiseen sapluunaan tai menestysreseptiin maailmalla, vaan onnistumisia voi tulla yllättä­viltäkin tahoilta.

– Onneksi olemme nähneet yksittäisiä nopeasti miljardiluokkaan kasvaneita yrityksiä. Tällaisia positiivisia poikkeuksia vain tarvitaan paljon lisää.

Suomalaisyritysten toimintaedellytykset ovat Heikkilän mielestä riippuvaisia julkisten tahojen, korkeakoulujen, yritysten ja yksittäisten rahoittajien yhteistyöstä. Miten näiden tahojen yhteistyö auttaa yrityksiä eteenpäin? Ensimmäinen askel on yhteisen linjan löytyminen.

– Mielestäni opinahjoissa voitaisiin tarjota enemmän esimerkiksi liikejuridiikan opetusta, jotta kansainväliset säädökset ja sopimusneuvottelut eivät tulisi yllätyksenä, Heikkilä toteaa.

Rahoituksen osalta suomalaisyrityksille on jo tarjolla sparrausta. Finnvera ja Kauppakamarit järjestävät yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa vientikaupan rahoituskiertueita, joiden tavoitteena on tutustuttaa suomalaisyritykset eri rahoitusvaihtoehtoihin kansainvälisen kaupan helpottamiseksi.

– Autamme kiertueella pk-yrityksiä, joilta saattaa esimerkiksi jäädä tärkeitä vientikauppoja toteutumatta vain siitä syystä, että erilaiset riskienhallinta- ja rahoitusratkaisut eivät ole tarpeeksi tuttuja.

Pauli Heikkilä näkee suomalaisyritysten hienot tuotteet ehdottomana valttikorttina. Näiden täydentäminen sopivalla bisnesosaamisella nostaa yritysten profiilia kansainvälisillä areenoilla.

– Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä Suomeen. Joka toimialalta löytyy kyllä esimerkkejä menestymisestä, mutta vaikutus näkyy vasta yritysten kokonaisluvuissa. Tätä kokonaislukua haluamme kasvattaa.

Teksti Kristiina Äikäs 
Kuva Heidi Strengell

Haastattelu on julkaistu Finnvera Info -lehden juhlanumerossa .