Uusista markkina-alueista vetoapua Suomen viennille
Suomen viennin arvo laski viime vuonna Tullin ennakkotietojen mukaan neljä prosenttia. Vienti perinteisille markkinoille, kuten Venäjälle, kärsii muun muassa Venäjän talouden vaikeuksista, heikosta öljyn hinnasta sekä ruplan kurssin jyrkästä heikkenemisestä. Finnveran tutkimuspäällikkö Raija Rissanen uskoo, että vetoapua Suomen vaisuun vientiin voisi lähivuosina löytyä uusien markkina-alueiden avautumisesta.
Suomalaisyritykset ovat juuri tällä hetkellä kiinnostuneita vientimahdollisuuksista etenkin pakotteista vapautuvaan Iraniin.
‒ Olemme viime aikoina selvitelleet tiiviisti Iranin liiketoimintaympäristöä viennin näkökulmasta. Useat suomalaisyritykset ovat olleet kiinnostuneita kaupankäynnistä siellä. Iran on valtavan iso markkina, ja suomalaisilla on perinteisesti ollut sinne hyvät kauppasuhteet sekä erinomainen maine kauppakumppanina, tutkimuspäällikkö Raija Rissanen sanoo.
Iranissa on laajoja vientimahdollisuuksia etenkin infrahankkeissa. Myös cleantechille tulee todennäköisesti olemaan kysyntää maan saasteongelmien takia.
‒ On hyvinkin mahdollista, että ensimmäiset Finnveran takaamat vientikaupat Suomesta Iraniin toteutuisivat jo tänä vuonna. On kuitenkin muistettava, että moni muukin maa pyrkii tosissaan Iranin avautuville markkinoille, eli kilpailu on kovaa, Rissanen arvioi.
Finnvera on alkanut tutkia myös Iranin rahoituslaitosten tilannetta ja ryhtynyt kartoittamaan, minkä pankkien kanssa se voisi tehdä yhteistyötä vientitakuutoiminnan osalta ‒ ja sitä kautta edistää suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia.
‒ On tärkeää varmistaa, että suomalaisyritykset pärjäävät kilpailussa myös rahoitusmahdollisuuksien osalta. Tässä Finnveralla on vientitakuulaitoksena luonnollisesti keskeinen rooli, Rissanen sanoo.
Finnveran hallitus päättää Iranin uudesta maapolitiikasta helmikuun lopussa. Maapolitiikka määrittelee, minkälaisia vientitakuita Iraniin voidaan myöntää ja mitkä ovat hyväksyttävät luottoajat.
Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa uusia markkinoita
Potentiaalisia vientimarkkinoita on avautumassa myös muualla maailmassa. Esimerkiksi yli 40 miljoonan asukkaan Argentiinassa joulukuussa virkaan astunut presidentti Mauricio Macri on vaalilupaustensa mukaisesti lähtenyt ripeästi purkamaan ulkomaankaupan esteitä. Macri pyrkii palauttamaan Argentiinan jälleen osaksi kansainvälisiä rahoitusvirtoja ja kauppaa.
Maan johdon suunnanmuutos merkitsee uusia kaupankäyntimahdollisuuksia lähitulevaisuudessa myös suomalaisyrityksille.
‒ Uskomme, että koska investoinnit maan infrastruktuuriin ovat olleet rahoitusongelmien vuoksi vuoden 2001 jälkeen lähes jäissä, niin kysyntää tyypillisille suomalaisille vientialoille kuten kaivos-, metsä- ja telealoille voisi Argentiinassa hyvinkin olla. Tämä tosin edellyttää sitä, että talouden orastava positiivinen kehitys pääsee käyntiin. Suomalaisyrityksillä tuntuu myös olevan kovasti kiinnostusta mennä Argentiinan markkinoille, Raija Rissanen sanoo.
Rissanen kuitenkin muistuttaa, että kaupankäynnissä on edelleen haasteita.
‒ Vaikka Argentiina nyt poliittisesti näyttääkin olevan menossa liiketoimintaystävällisempään suuntaan, kestää vielä tovin, ennen kuin selviää, kuinka maan talous toipuu 15 vuoden eristyksestä ja kuinka nopeasti rahoittajien luottamus maahan palautuu.
Brasilian kärsiessä talouden taantumasta Meksiko on ottanut paikkansa mielenkiintoisena markkinana Latinalaisessa Amerikassa.
‒ Myös pienissä Keski-Amerikan maissa kuten Panama, El Salvador ja Honduras, on kasvavaa kysyntää suomalaisille vientituotteille. Nämä olisivat uusia vientitakuumaita myös Finnveralle.
Tutkimuspäällikkö Raija Rissasen mukaan myös Afrikassa on monia suomalaisyrityksiä kiinnostavia markkina-alueita.
‒ Monissa Saharan eteläpuolisissa maissa kuten Sambiassa, Ruandassa, Keniassa, Etiopiassa ja Tansaniassa kehitys on myönteistä. Suomalaisilla on pitkän kehitysyhteistyöhistorian ansiosta Afrikassa myös hyvä maine, mikä voi osaltaan edistää suomalaisyritysten vientihankkeita. Toisaalta on myös muistettava, että sikäläisessä toimintaympäristössä on monenlaisia haasteita, jotka saattavat sitten vaikeuttaa hankkeiden käytännön toteutumista.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Raija Rissanen puh. 029 460 2726
Lue lisää Finnveran vientitakuutoiminnasta ja maapolitiikasta .