Vientitakuut suojaavat suomalaisyritysten riskejä Venäjällä
Venäjän taloudellinen tilanne tuo epävarmuutta suomalaisyritysten Venäjän-viennille. Finnveran vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt.
Venäläispankkien ja -yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta ovat vaikeutuneet, ja yritysten kyky suoriutua taloudellisista vastuista on heikentynyt. Kasvaneet luottotappioriskit hankaloittavat myös suomalaisyritysten Venäjän-vientiä. Finnveran mukaan suomalaisten vientiyritysten vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt.
Rehuja valmistava Raisioagro Oyj on vienyt tuotteitaan Venäjälle jo 1990-luvulta alkaen ja käyttänyt Finnveran luottovakuutusta 2000-luvun alusta lähtien.
Myyntijohtaja Erik Norrgårdin mukaan onnistunut kaupankäynti Venäjällä vaatii erityisesti myyjän ja ostajan keskinäistä luottamusta. Henkilökohtaisilla suhteilla on hyvin tärkeä merkitys. Pitkän kokemuksensa ansiosta Raisioagro on onnistunut löytämään Venäjältä luotettavia ja vakiintuneita kumppaneita, mutta yrityksellä on myös kokemusta tilanteesta, jossa ostaja ei maksanut sovitusti.
– Ensimmäisessä tapauksessa maksut hoituivat sovitusti varsin pitkään, mutta kun tavaraa alkoi liikkua paljon, maksuliikenne pysähtyi. Sitä seurasivat pitkät selitykset ja lupaukset ja lopulta ostajayrityksen konkurssi. Toisessa tapauksessa yrityksen liiallinen kasvuvauhti tyrehdytti likviditeetin. Yritysjohto vaihtui, ja lopputulos oli sama: maksut pysähtyivät ja yhtiö ajautui konkurssiin, Norrgård kertoo.
Kun ostajien maksukyvyttömyys selvisi, Finnveran vientitakuut helpottivat Raisioagron tilannetta. Takuiden perusteella yritykselle maksettiin korvaus kotiutumattomista myyntisaatavista.
Venäläisyritysten luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin
Finnveran korvausasiantuntija Tarja Junnon mukaan korvaushakemuksia vastaanotettiin viime vuonna noin kolmekymmentä ja tämän vuoden puolella noin kymmenen. Valtaosa hakemuksista liittyy tällä hetkellä venäläisiin ostajiin.
– Pääsääntöisesti korvauspyynnön syynä on ostajan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus. Usein viejä on ilmoittanut ostajan maksamattomuuden syyksi Venäjän taloudellisen tilanteen, Junno kertoo.
Finnveran viennin rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäisen mukaan ostajariskien ja ostajan maksukyvyn pohtiminen on osa ulkomaankauppaa käyvän yrityksen riskienhallintaa. Heikoille ostajille kannattaa myydä vain ennakkomaksuilla tai muuten turvatuilla maksuehdoilla.
– Jos maksuaikaa myönnetään, niin luottoriskien vakuuttaminen on osa riskienhallintaa eli verrattavissa omaisuusvakuutukseen. Suojaamaton riski voi koitua kohtalokkaaksi yrityksen kassavirran ja kannattavuuden näkökulmasta, Pietikäinen varoittaa.
Finnveran Venäjän-takuupolitiikkaa on tiukennettu, ja jatkossa Venäjälle suuntautuvien kauppojen vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan tarkasti. Vientitakuiden myöntämistä jatketaan, mutta Finnvera tutkii perusteellisesti venäläisten ostajien luottokelpoisuuden ja kiinnittää huomiota erityisesti ostajan kykyyn sietää ruplan valuuttakurssin ja korkotason vaihtelua.
Lisäksi Finnvera tarkastaa, etteivät ostajayritykset ja niiden omistajat ole EU:n pakotteiden kohteena. Viejiltä pyydetään vakuutus siitä, että vientituotteet eivät ole vientirajoitusten piirissä ja että tarvittavat vientiluvat ovat kunnossa.
Erilainen yrityskulttuuri ja lainsäädäntö luovat haasteita
Erik Norrgårdin mukaan Venäjälle vientiä hankaloittaa Venäjän yrityskulttuuri, jossa yritysten johtajiin on hyvin hankalaa saada yhteyttä. Lisäksi yhtiöiden nopea kasvuvauhti ja velkaantuminen muodostavat riskejä kaupankäynnille. Venäläistä lainsäädäntöä Norrgård kuvailee haastavaksi.
– Tieto on hajallaan, ja esimerkiksi eri tullipiireissä saattaa olla eri käytäntöjä. Myös ostajayrityksen todellisesta tilanteesta voi olla hankala saada tarkkaa tietoa, sillä etenkään pienemmät yritykset eivät ole välttämättä tottuneet siihen, että tilinpäätöstietoja edes kysytään, Norrgård kertoo.
Venäjän haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Raisioagro aikoo kasvattaa myyntiä Venäjällä, mutta jatkossa hyödynnetään enemmän tuttuja tahoja ja panostetaan voimassaoleviin sopimuksiin.
Norrgård suosittelee takuiden ottamista Venäjän-vientiä suunnitteleville yrityksille ja neuvoo valmistautumaan perusteelliseen alkuselvitykseen sekä mahdollisiin myynnin esteisiin. Tullien ja viranomaisten rajoitukset tulevat Norrgårdin mukaan usein yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla.
– On hyvä varautua siihen, että varsinkaan alkutuotantoon liittyvät ostajat eivät osta välttämättä mitään ilman jonkinlaista limiittiä. Riski täytyy aina punnita tapauskohtaisesti. Venäläiset ovat ylpeä kansa, ja rajanaapureiden on hyvä tunnistaa nämä realiteetit kaupankäynnille. Erityisesti näinä aikoina Venäjän-viennissä kaivataan Finnveraa ja muita lisäapuja.
Vientitakuu:
- Vientitakuilla viejät ja viennin rahoittajat voivat suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus vientituotteen hankkimista varten, kun Finnvera kattaa luottoriskit.
- Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden.
- Vientitakuilla katettavat riskit voivat olla kaupallisia kuten konkurssi tai maksuhaluttomuus, tai poliittisia eli ostajan maahan liittyviä. Takuut kattavat myös takuun kattamien saatavien lisäksi perinnästä aiheutuvia perintäkuluja.
- Korvausta haetaan kirjallisesti joko vapaamuotoisella tai Finnveran korvauksenhakemuslomakkeella. Hakemuksen saavuttua Finnveraan aloitetaan korvauskäsittely, jossa tutkitaan takuun yleisten ehtojen sekä takuusopimuksen ehtojen täyttyminen, esimerkiksi korvauksen hakemisen määräajat sekä vienti-ilmoitusten tekeminen.
