Ilmoittajansuojelu

Väärinkäytöksen ilmoittaja saa suojaa ns. whistleblower-direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 2019/1937) ja ilmoittajansuojelulain 1171/2022 mukaisesti.

Ilmoittaja on henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, yksityisyyden ja henkilötietojen suojassa tai verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudessa ja tekee siitä ilmoituksen ilmoituskanavaan. Ilmoituksen tekijälle ei voi aiheutua epäillyn rikoksen tai rikkomuksen ilmoittamisesta mitään vastatoimea, eli työsuhdetta koskevaa haitallista vaikutusta.

Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:

• Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
• Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
• Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.

Ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen tämän kanavan sijasta oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn ilmoituskanavaan ja saada lain tarkoittamaa suojaa, mikäli:

• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäisen ilmoituksen perusteella ole ryhdytty selvittämistoimenpiteisiin laissa säädetyssä 3 kuukauden määräajassa;
• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että rikkomiseen ei voida puuttua tehokkaasti tämän ilmoituksen perusteella; tai
• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että hän on vaarassa joutua ilmoittamisen johdosta vastatoimien kohteeksi.

Oikeuskanslerinvirasto siirtää keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tehdyt ilmoitukset toimivaltaiselle viranomaiselle, joka tutkii ilmoituksen ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Viime kädessä ilmoittaja voi julkistaa rikkomista koskevan tiedon ja saada laissa tarkoitettua ilmoittajan suojaa, jos:

• ilmoittaja on tehnyt ilmoituksen oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan tai toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei viranomainen ole ryhtynyt selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta laissa säädetyssä määräajassa;
• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvan välittömän ja ilmeisen vaaran;
• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että viranomaiselle ilmoittaminen voi aiheuttaa vaaran vastatoimien kohteeksi joutumisesta; tai
• ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että toimivaltainen viranomainen on osallisena rikkomisessa tai on muutoin todennäköistä, että toimivaltainen viranomainen ei puutu rikkomiseen tehokkaasti asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi.

Ilmoittajansuojelusta lisätietoa tarkemmin Oikeuskanslerinviraston verkkosivuilta.