Remburssitakuu
Remburssitakuu suojaa pankkia tämän vahvistamaan vientiremburssiin liittyviltä kaupallisilta ja/tai poliittisilta riskeiltä. Takuuta hakee remburssin vahvistajapankki, jolla on käytettävissään kaksi vaihtoehtoista remburssitakuumuotoa, normaalikatteinen ja riskinjakomallinen.
Pankki voi hakea takuuta myös "hiljaisesti" vahvistamalleen remburssille.
Kaupallinen riski
Kaupallinen riski toteutuu silloin, kun vahvistajapankki ei ole saanut remburssin ehtojen mukaista suoritusta viimeistään eräpäivänä avaajapankista johtuvasta syystä.
Poliittinen riski
Poliittiset riskit ovat avaajapankin maasta johtuvia riskejä, joihin remburssin osapuolet eivät voi vaikuttaa, kuten esimerkiksi maksuvaluutan siirron rajoitus, velkojen vakauttaminen, sota tai kapina tai tavaran takavarikointi avaajapankin maassa.
Remburssitakuun ehdot
Remburssin tulee olla peruuttamaton, ja siihen on sovellettava kulloinkin voimassa olevia Kansainvälisen Kauppakamarin vahvistamia yhdenmukaisia remburssisääntöjä. Remburssitakuu on käytettävissä myös silloin, kun remburssi vahvistetaan ilman avaajapankin nimenomaista valtuutusta tai pyyntöä.
Normaalikatteinen remburssi
Normaalikatteisessa remburssitakuussa takuukate voi olla poliittisten ja kaupallisten riskien osalta 95 %. Loppuosa 5 % jää pankin omavastuuksi.
Riskinjakomallinen remburssi
Riskinjakomallissa kaupallisten ja poliittisten riskien takuukate on enintään 50 %. Vahvistavalle pankille on jäätävä Finnveran määräämä osuus riskistä, joka on vähintään 15 %. Loppuosan riskistä pankki voi jakaa muiden riskinottajien kesken.
Takuumaksu
Normaalikatteisessa remburssitakuussa takuumaksu määrätään kussakin tapauksessa erikseen, ja siihen vaikuttavat avaajapankin ja sen maan luottokelpoisuus sekä remburssin voimassaolo- ja maksuaika.
Riskinjakomallissa takuumaksu perustuu suoraan pankin perimään, Finnveran kannalta hyväksyttävällä tasolla olevaan vahvistuspalkkioon. Takuumaksun lisäksi kummassakin takuuvaihtoehdossa peritään käsittelymaksu.
Korvauksen hakeminen
Vientitakuun edunsaaja, eli takuunottaja, joka on yleensä pankki tai viejä, hakee vientitakuuseen perustuvaa korvausta kirjallisesti allekirjoitetulla hakemuksella. Korvauksen hakijana voi olla myös korvausoikeuksien siirronsaaja.