Kansainvälinen vertailu nostaa esiin Finnveran viennin rahoituksen asiantuntemuksen, vastuullisen rahoituksen prosessit ja asiakaslähtöisyyden

Yksi Finnveran strategisista päämääristä on: Olemme vakaa vienninedistäjä. Päämäärän on määritelty toteutuvan siten, että tarjoamme kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän suomalaisille yrityksille. Tavoitteena on olla riskinotossa ja hinnoittelussa keskeisten kilpailijamaiden tasolla ja varmistaa toimialaosaamisella ja ennakoitavuudella erinomainen asiakaskokemus. Kansainvälinen vienninrahoitusmarkkinaan erikoistunut konsulttiryhmä actoRx kartoitti Finnveran toimeksiannosta Finnveran kilpailukykytekijöitä suhteessa Itävallan, Tanskan, Saksan, Italian, Norjan ja Ruotsin vientitakuulaitoksiin ja vientiluotottajiin.

Finnvera takaa vientitakuillaan kaupallisten pankkien vientiyritysten ostaja-asiakkaille myöntämiä vientiluottoja. Joskus luotto tulee Finnveran tytäryhtiöltä Suomen Vientiluotolta, jonka riskin emoyhtiö Finnvera takaa.

Käytännössä jokaisessa teollisuusmaassa on Finnveraa vastaava vientitakuuorganisaatio, ja OECD:n puitteissa laitokset ovat sopineet viennin rahoittamiselle yhteiset vähimmäisehdot. Järjestelmän ulkopuolella esimerkiksi Kiina tukee vientiään paljon avokätisemmin, mikä haastaa sääntöperustaista viennin rahoitusta.

- Keskeisimmät vertailukohtamme ovat perinteisesti olleet Ruotsin ja Saksan vientitakuulaitokset, koska suomalaiset usein kilpailevat vientikaupoista ruotsalaisten ja saksalaisten yritysten kanssa. Teemme usein myös yhteistyötä muiden maiden takuulaitosten kanssa emmekä koe olevamme niiden kanssa kilpailijoita. Totta kuitenkin on, että ostajat vertailevat vientikaupan yhteyteen tarjotun rahoituksen ehtoja, joista osa määräytyy vientitakuulaitoksen, kuten Finnveran, ja osa luottoa järjestävän pankin puolelta, sanoo Finnveran suuryritysten viennin rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Helmikuusta 2023 lähtien Finnvera on voinut myöntää vientiluottoja suoraan myös alle 20 miljoonan euron arvoisiin vientikauppoihin. Taustalla oli nimenomaan tarve varmistaa kilpailukykyinen viennin rahoitus, jotta suomalaisilla yrityksillä on käytössään yhtä hyvät rahoituksen keinot kuin kilpailijamaissa.

Kiitosta asiakaslähtöisyydestä ja asiantuntemuksesta

Selvityksessä todetaan, että Finnvera on hyvin asiakaslähtöinen ja proaktiivisesti suomalaisten yritysten tukena – vaikkakin vientitakuulaitokset Tanskassa, Ruotsissa ja Italiassa ovat vielä aktiivisempia myynnissään.

- Toteutustapa vaihtelee maittain, ja siihen on vaikuttanut kunkin maan vientiteollisuuden rakenne ja ongelmat, joita on haluttu ratkaista. Osassa maita toiminta on osa valtionhallintoa, osassa valtion omistamana yhtiönä, kuten Suomessa. Joissain maissa valtio hankkii palveluita yksityiseltä yhtiöltä. Muista maista kannattaa aktiivisesti hakea ideoita kehittämiseen, mutta jokaisen maan tulee löytää omiin olosuhteisiin paras mahdollinen ratkaisu.

- Siitä olemme iloisia, että tämäkin selvitys antaa tunnustuksen finnveralaisten osaamiselle ja asiantuntemukselle vientikauppojen läpiviemisessä ja yhteistyössä. Olemme saaneet tunnustusta aiemminkin esimerkiksi TXF:n vuoden vientitakuulaitoksena, ja tämä on huomattu asiakastyytyväisyystutkimuksissamme, Haarasilta kiittää.

Vientitakuulaitokset hallitusten työkaluina

Selvityksessä todetaan, että monien maiden hallitukset käyttävät entistä aktiivisemmin omia vientitakuulaitoksiaan strategisina työkaluina esimerkiksi siirtymässä päästöttömyyteen tai innovaatiopainotteiseen vientiin – muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaako tämä samalla myös julkisen rahoituksen roolin kasvuun ja takausvastuiden kasvuun?

- Tämä on täysin mahdollista, ja ilmiötä on nähtävissä. Vihreän siirtymän investointitarpeet ovat merkittävät, ja näissä julkinen rahoittaja voi toimia ankkurina kaupallisen rahoituksen keräämiseksi. Samoin suurissa pääomatavarakaupoissa käytetään usein vientitakuulaitosten takaamaa rahoitusta, ja OECD:n vientiluottosopimus sallii jatkossa nykyistä pidempiä takaisinmaksuaikoja, Haarasilta sanoo.  

Haasteena nähdään se, että vientitakuulaitosten rahoitus ja vastuut painottuvat useimmiten pitkäaikaisiin riskeihin kehittyvillä markkinoilla ja verrattain harvoille toimialoille. Riskikeskittymät on tunnistettu myös Finnverassa, ja niihin on varauduttu esimerkiksi kehittämällä jälleenvakuuttamista.

-Rahoitettavat hankkeet ja riskit arvioidaan aina huolella. Tehtävämme on edistää suomalaisten yritysten kasvua ja vientiä, ja näemme myös niin, että arviointiprosessiemme, esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisten riskien arvioinnin, kautta voimme osaltamme vaikuttaa yhteiskuntien kehittymiseen kestävämpään suuntaan.

Finnveran takuilla autetaan suomalaisia yrityksiä saamaan vientikauppoja. Se tarkoittaa riskinottoa.

Vastuullisuus on aktiivisesti kehittyvä kenttä

Selvityksessä todetaan, että Finnveran toimintatapa rahoitettavien vientihankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten riskien arvioinnissa on pidemmälle viety kuin monella vastaavalla organisaatiolla. Kuitenkaan kukaan haastateltavista ei pitänyt tätä haittana.

- Vastuullisuus on aktiivisesti kehittyvä kenttä, jossa Finnvera sekä muut vientitakuulaitokset ovat tehneet paljon työtä. Olen iloinen kehitysaskelista, joita Finnvera on ottanut asiassa viime vuosina. Finnvera on jo pitkän aikaa tehnyt suurissa vientihankkeissa perusteellisia arvioita hankkeen ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vuoden 2021 alusta arviointi ulotettiin myös pienempiin hankkeisiin. Eri maiden vientitakuulaitosten toiminnan vertailu on tältäkin osin vaikeaa ja riippuu mm. maan vientiteollisuuden rakenteesta.  

Liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Synergiaedut tärkeitä kilpailukykytekijöitä

Kilpailukyky on myös riskipolitiikkaa ja hinnoittelua.

- Finnveran takuilla autetaan suomalaisia yrityksiä saamaan vientikauppoja. Se tarkoittaa riskinottoa. Vastapainona meillä on itsekannattavuusvaatimus, eli vienninedistäminen tulee tehdä niin, ettei se maksa valtiolle pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä voi syntyä tappioita, mutta toiminnan pitää perustua hyvään luottoriskien ja muiden riskitekijöiden analysointiin, joiden avulla toiminta pysyy pitkällä aikavälillä plussan puolella.

Vaakakupissa painaa myös vaikuttavuus, eli se, mitä rahoituksen avulla saadaan aikaiseksi suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa.

Yksi kilpailukykyä vahvistava tekijä on Finnveran yhtiörakenne, jossa viennin rahoituksen ja kotimaan rahoituksen palvelut ovat samassa organisaatiossa. Finnvera kuuluu yritysten kasvua ja kansainvälistymistä vauhdittavaan Team Finland -verkostoon, joka pyrkii myös muodostamaan yhtenäisen palvelupolun vientiin tähtääville yrityksille.

- Viime aikoina useassa maassa on yhdistetty vientitakuulaitoksen ja kotimaan rahoittajan toimintoja. Suomessa tämä tapahtui jo reilut 20 vuotta sitten, kun Finnvera syntyi fuusion seurauksena. Tämän ansiosta olemme nähneet isomman kuvan ja voineet edistää suomalaista vientiä riippumatta siitä, tapahtuuko se suuren vientikaupan vai siihen liittyvän kotimaisen alihankinnan muodossa. Team Finland -yhteistyö on ollut myös tärkeä askel suuremman kokonaisuuden nivomiseksi yhteen yritysten toiminnan helpottamiseksi.

Lisää aiheesta:

Tutustu raportin yhteenvetoon: Klasen, Vassard et. al. Report on Competitiveness. Summary of Key Results (pdf)

Selvityksen toteuttivat actoRx:n osakkaat, professori Andreas Klasen ja Jan Vassard. Klasen toimii kansainvälisen liiketoiminnan professorina Offenburgin yliopistossa Saksassa ja on tutkinut paljon kansainvälistä kauppaa ja viennin rahoitusta.

Haastatteluja tehtiin vientitakuulaitosten lisäksi kansainvälisten pankkien edustajille. Vaikka haastateltavien joukko on varsin pieni, mukana on kuitenkin kattava otos eurooppalaisia viennin rahoittajia, joihin Finnveraa verrataan ja joiden kanssa toimitaan myös yhteistyössä.