Kasvulaina ratkaisi miljoonakaupan – Toimiva johto otti metalliyrityksen haltuun

Yrityskaupasta selviää harvoin ilman ulkopuolisen rahoittajan apua. Varsinkin, jos kauppasumma on miljoonia euroja. Finnveran myöntämällä kasvulainalla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että metalliteollisuuden yritys Laserkeskus siirtyi uusille omistajille. Juniorilainan rooli korostuu jatkossa, sillä omistajanvaihdosten määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina. 

Laserkeskuksen toimitusjohtaja Sami Mäki sanoo, että ilman Finnveran mukaantuloa rahoituksen järjestäminen yrityskauppaan olisi ollut liian hankalaa. Hän omistaa enemmistön yrityksestä yhdessä kahden muun osakkaan kanssa. Pääomasijoitusyhtiö Aboa Venture Management Oy on mukana vähemmistöomistajana.

– Seniorilainan lisänä kasvulaina soveltui erinomaisesti yritysjärjestelymme rahoitukseen. Etenkin lainan vakuudettomuus on iso etu, Mäki kertoo.

Kasvulaina on juniorilaina ja rinnastettavissa yrityksen omaan pääomaan. Lainan avulla saadaan omavaraisuusaste riittävälle tasolle, jotta hanke saadaan toteutettua ja pankki houkuteltua hankkeeseen mukaan.

Esimerkiksi kahden miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.

Juniorilainan rooli korostuu jatkossa, sillä omistajanvaihdosten määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina. 

Laserkeskuksen kohdalla rahoitusjärjestelyt nousivat miljooniin euroihin, kun mukaan lasketaan yrityksen kauppahinta, käyttöpääomarahoitus, vanhojen velkojen konvertointi ja yrityskaupan transaktiokulut.

Finnveran lisäksi toinen kriittinen tekijä kaupan onnistumiselle oli pääomasijoittaja. Lähes 12 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevän yrityksen myyminen toimivalle johdolle olisi ollut muuten mahdotonta.

– Myyjäpuoli halusi, että olemme mukana omistajanvaihdosneuvotteluissa. Suoraan teolliselle kilpailijalle he eivät halunneet myydä. Neuvottelut sujuivat jouhevasti noin puolessa vuodessa. Meillä ei ollut isoja näkemyseroja, Mäki sanoo.

– Ainakin itselleni yrittäjäksi ryhtymistä helpotti se, että tiesin mitä olimme ostamassa. Olen ollut vuodesta 2011 yrityksen toimitusjohtajana, hän jatkaa.

Laserkeskus siirtyi uuteen omistukseen kesällä 2019.

Kasvua useista poluista

Laitilassa sijaitseva Laserkeskus on erikoistunut metallilevyn laserleikkaukseen ja jatkojalostuksena särmäykseen, hitsaukseen, koneistukseen sekä kokoonpanopalveluihin. 

Yritys on alihankkija ja sopimusvalmistaja. Sen asiakkaat ovat isoja suomalaisia kone- ja laiterakentajia, joten valtaosa tuotteista menee vientiin.

Mäen mukaan Laserkeskus on saavuttanut nopeasti uuden omistajajoukon asettamat tavoitteet. 

– Haemme kasvua niin nykyasiakkaista kuin myös uusista asiakkuuksista. Korona-aika ei ole tuonut suurta pudotusta toimintaamme. Tällä hetkellä tilauskanta hipoo ennätyslukemia, toimitusjohtaja laskee.

Laserkeskus on budjetoinut vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi kuusi prosenttia. Alkuvuonna vauhti on ollut kaksinumeroinen. Orgaanisen kasvun lisäksi strategiaan on kirjattu myös yritysostot ensi vuodesta alkaen, kun lopullinen haltuunottovaihe on ohi.

– Nyt odotamme uutta laserkonetta, joka tuo meille lisää kapasiteettia. Sen käyttöönotto pitäisi olla toukokuussa, Mäki kertoo.

Kasvulaina soveltuu yrittäjävetoisiin kauppoihin

Finnveran rahoituspäällikkö Esko Huhta sanoo, että Laserkeskuksen omistajanvaihdos on klassinen esimerkki onnistuneesta kasvulainan hyödyntämisestä yrityskaupassa. 

Juniorilainan avulla saatiin perustetun emoyhtiön omavaraisuusaste riittävän korkeaksi, jonka jälkeen pankkien oli mahdollista tulla hankkeeseen mukaan.

– Kasvulaina sopii isompien pk-yritysten kauppoihin. Lainan minimimäärä on tällä hetkellä puoli miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 1,5 miljoonan euron hankekokoa, Huhta vahvistaa.

Laina on tarkoitettu yli kolme vuotta toimineille yrityksille, tai vaihtoehtoisesti ostettava yhtiö on toiminut vähintään kolmen vuoden ajan. 

Huhdan mukaan 70–80 prosenttia kasvulainahankkeista kohdentuu yrityskauppoihin. Lainaa voi hakea myös kasvua varten investointeihin ja käyttöpääomaksi.

– Kun arvioimme yritysten kasvusuunnitelmia, niin usko yritysjohdon osaamiseen ja kyvykkyyteen johtaa liiketoimintaa menestyksekkäästi sekä tulevaisuuden kassavirrat ovat meille juniorirahoittajana tärkein mittari ja ainoa vakuus rahoituspäätöksiä tehtäessä, Huhta sanoo.

Finnveran myöntämien junioriehtoisten kasvulainojen kysynnän ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, kun omistajanvaihdosten määrä kasvaa. Lisäksi kasvulaina soveltuu erinomaisesti koronakriisin jälkeisen uuden kasvun tukemiseen investointien jälleen käynnistyessä, toteaa kasvulainan tuotepäällikkö Mirva Salenius. Kasvulainojen käytön lisääminen sisältyy myös työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisemaan kotimaisen omistamisen ohjelmaan, jonka tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.  

Lue kasvulainasta lisää täältä.

Lue kotimaisen omistamisen ohjelmasta lisää täältä.