Kasvulaina ratkaisi taksiyritysten yhdistymisen

Kaksi pääkaupunkiseudulla toimivaa taksiyritystä Mr. Taxi ja Cabing yhdistivät voimansa vain muutama kuukausi ennen koronakriisiä. Uusi yritys aikoo kasvaa voimakkaasti, vaikka lyhyen aikavälin kasvutavoitteet menivät uusiksi. Yhdistymistä ei olisi syntynyt ilman Finnveran kasvulainaa.

Kasvulaina on juniorilaina ja rinnastettavissa yrityksen omaan pääomaan. Kasvulainalla saadaan omavaraisuusaste riittävälle tasolle, jotta hanke saadaan toteutettua ja pankki houkuteltua hankkeeseen mukaan.

Esimerkiksi kahden miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.

– Kasvulainan avulla pystyimme toteuttamaan kahden yrityksen välisen Kimppa-mallin. Yrittäjät tekivät niin sanotun väli-exitin ja sijoittivat osan saamastaan kauppasummasta takaisin uuteen perustettuun yritykseen. He ovat TakesUThere Oy:ssä enemmistöomistajina, sanoo yrityskaupan arkkitehtinä toiminut Sammy Lindholm.

Lindholmilla on kokemusta sadoista yritysjärjestelyistä. Hän on taksiyrityksessä hallituksen puheenjohtajana ja vähemmistöomistajana.

– Oma roolini oli käytännössä tehdä analyyseja ja mallinnuksia sekä katsoa, miten yrittäjät pelaavat yhteen. Kun neuvottelupöytään istutaan, ajatuksien pitää mennä heti samaan suuntaan, Lindholm kertoo.

Yksi syy Kimppa-konseptin kehittämiseen on tavoitella kovempaa kasvua. Usein pk-yritysten liikevaihto jää puolen miljoonan ja viiden miljoonan euron välille. Mr. Taxin ja Cabingin yhdistyessä syntyi heti liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron yritys.

Sitten iski koronakriisi.

Taksiyhtiöt ovat ottaneet kevään aikana kovia iskuja vastaan, kun asiakasmäärät ovat romahtaneet. Romahdusta edesauttoi koulut ja ravintolat sulkenut valmiuslaki, joka astui voimaan maaliskuun puolivälissä.

– Kimppa-yrityksen liikevaihdon lasku on ollut noin 50 prosenttia normaalitilanteeseen verrattuna. Se olisi voinut olla suurempikin, mutta suurin osa ajoista on niin sanottuja julkisen puolen ajoja, Lindholm sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö joutui myös lomauttamaan henkilökuntaansa koronan takia. Se oli henkisesti kova paikka.

– Juuri, kun oli tarkoitus lähteä kasvu-uralle, tulikin takapakkia. Yksi Kimpan eduista oli tässä tilanteessa se, että yrittäjät eivät jääneet yksin. Päätimme muutenkin panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, jotta olemme koronan jälkeen paremmassa iskukunnossa. Onneksi talous rakennettiin vakaalle pohjalle, Lindholm kertoo.

Yrittäjien välillä vahva luotto

Yrittäjät Aki Nikkinen ja Risto Manninen myöntävät, että ehdotus yhdistymisestä tuli heille ”puun takaa”.

– Me käytämme samaa tilitoimistoa ja sieltä oltiin Sammyyn yhteydessä. Halusin heti kuulla lisää, kun asiasta kerrottiin minulle, Nikkinen muistelee.

Nikkisellä ja Mannisella on yhteinen työhistoria ennen yrittäjyyttä, joten se helpotti keskusteluja. Luottamus on vahva, sillä yrittäjät ovat tehneet muutenkin yhteistyötä.

Varsinaiset neuvottelut kestivät kolme kuukautta syyskuusta joulukuun loppuun. Due Diligence -vaihe tai yrityksen arvonmääritys eivät tuoneet mukanaan yllätyksiä. Due Diligencessä kartoitetaan ennakolta yrityskauppaan liittyviä riskejä ja vastuita.

– Isompi koko antaa meille paremmat mahdollisuudet pärjätä muun muassa julkisissa kilpailutuksissa. Aikaisemmin kilpailimme pk-seudun kuntien tilauksista jopa keskenämme, Manninen sanoo.

Lindholmin mukaan yksi yrityskaupan onnistumisen edellytys on yrittäjien roolitus. Nikkinen vastaa jatkossa myynnistä ja markkinoinnista, Manninen puolestaan kalustosta. Uudessa yhtiössä on satakunta ajoneuvoa.

Kasvulainan vakuudettomuus iso apu

 Finnveran rahoituspäällikkö Esko Huhta pitää taksiyritysten yhdistymistä hyvänä esimerkkinä siitä, miten kasvulainan avulla voidaan rohkaista yrityksiä kasvuun.

– Orgaaninen kasvu yhtiöissä on yleensä hidasta, joten yritysostot mahdollistavat nopeamman kasvun kiitotien, Huhta sanoo.

Laina on tarkoitettu yli kolme vuotta toimineille yrityksille, tai vaihtoehtoisesti ostettava yhtiö on toiminut vähintään kolmen vuoden ajan. Lainan käyttötarkoituksena voivat olla investoinnit, yritysjärjestelyt tai kasvun vaatima käyttöpääomarahoitus.

Yksi lainan vahvuuksista on sen vakuudettomuus. Vakuusvaatimukset ovat nousseet kasvun esteeksi sadoissa suomalaisyrityksissä.

 – Kasvulainojen kysyntä on ollut tasaista. Niitä on myönnetty pk- ja midcap-yrityksille kaikkiaan kymmenillä miljoonilla euroilla, Huhta kertoo.

 Lue kasvulainasta lisää täältä.

Teksti: Kimmo Koivikko