Korona ja Kiina haastavat viennin rahoituksen sääntöjä – näillä eväillä Finnvera uskoo suomalaisten yritysten pärjäävän

Koronan vaikutukset tuntuvat taloudessa vielä pitkään. Muuttuneessa maailmassa Finnvera luottaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn ja uskoo vastuullisuuden muodostuvan kilpailuvaltiksi yhdessä teknologisten innovaatioiden kanssa.

Valtiot ovat käyttäneet runsaasti rahaa koronaelvytykseen ja omien yritystensä auttamiseen kriisin yli. Niin Suomikin. Kilpailu on kovaa, mutta sen on oltava kestävällä pohjalla. Uuden kasvun kynnyksellä suomalaisten vientiyritysten kilpailukyky on hyvä, uskoo Finnveran Jussi Haarasilta.

”En epäile, etteivätkö suomalaiset yritykset pärjäisi. Yrityksillä on hyvät ja edistyneet tuotteet ja osaavaa työvoimaa. Suomalaisten viejien kilpailukyky on hyvä, mutta kustannusten nousu on otettava huomioon”, suuryritysten viennin rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta sanoo.

Kansainvälinen pelikenttä muuttuu – näin se näkyy Suomessa

Haarasillan mukaan koronan jäljet näkyvät taloudessa pitkään. Suomessakin valtio kasvatti Finnveran kotimaan rahoituksen valtuuksia ja mahdollisti suuryritysten käyttöpääomarahoituksen.

”Valtioiden rooli tulee olemaan kriisin jälkeen suurempi, ja valtiot ratkaisevat koronakriisiä myös viennin rahoituksen työkaluilla”, arvioi Haarasilta.

Valtiot ovat myös halunneet ottaa roolia. Läntisiä teollisuusmaita tähän ajaa Kiinan tuoma kilpailu. Viennin rahoituksen pelikentän määritti pitkään OECD:n vientiluottosopimus ja sen minimiehdot. Järjestelmä on sopinut Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle taloudelle.

Sittemmin Kiinan samoin kuin Intian taloudet ja merkitys maailmantaloudelle ovat kasvaneet, eivätkä ne kuulu sopimukseen. OECD:n minimiehtoja on osaltaan väljennetty, jotta länsimaisen vientiyrityksen rahoituksen ehdot olisivat lähempänä sitä, mitä Kiina tarjoaa omilleen.

”Vientitakuulaitosten takaajien luottojen euromäärä nousee, jolloin vastuut kasvavat. Toisaalta, vientitakuulaitosten tehtävä on edesauttaa rahoituksen keinoin kotimaidensa yritysten vientikauppoja, mikä näkyy positiivisesti taloudessa. Kilpailukykyinen rahoitusjärjestelmä on vientiyrityksille tärkeä”, muistuttaa Haarasilta.

Vastuullisuus näkyy rahoituksessa

Pandemiasta huolimatta tietyt kehityskulut - kuten vastuullisuus ja ilmastoteema - jatkavat etenemistään.

OECD:n vientiluottosopimukseen neuvotellaan nykyisten hiilivoimahankkeita koskevien rajoitusten muuttamista täyskielloksi. Joukko jäsenmaita, Saksa, Ranska ja Ruotsi mukaan lukien, ovat kertoneet lopettavansa kokonaan vientitakuiden myöntämisen projekteihin, jotka perustuvat fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen.

”Kehitys on oikean suuntainen ja välttämätön, ja olemme mukana vientiluottosopimuksen neuvotteluissa. Suomen viennin kannalta muutos ei suoraan näy, sillä Finnveralta ei ole haettu rahoitusta hiilivoimahankkeisiin. Takaamistamme vientikaupoista suurin osa on aluksia, televerkkoja ja esimerkiksi sellutehtaisiin meneviä laitteita. Toki rajanvetoa on mietittävä, jos pöydällemme tulee rahoitushakemus, johon vaikkapa välillisesti liittyy hiilivoiman käyttöä”, kertoo Haarasilta.

Finnvera liittyi alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin, jotta rahoituksen vaikutuksille saadaan konkreettisia mittareita. Puolet Finnveran 22 miljardin euron rahoitusvastuista liittyy aluksiin, joita Suomessa rakennetaan.

Haarasilta korostaa, että vientitakuu liittyy aina tiettyyn investointiin, laitokseen tai laitteeseen, joka arvioidaan tarkkaan.

”Rahoitamme isoja teollisia projekteja, joilla on aina ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Olennaista on, miten teollisuuslaitoksen omistaja pystyy niitä hallitsemaan. Lainan takaajana meidän vipumme on, että vaadimme hankkeen toteuttajilta toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan. Olemme pystyneet kohentamaan esimerkiksi alihankkijoiden työoloja ja rajaamaan ympäristövaikutuksia osana lainasopimuksen ehtoja, eli rahoittajana voimme vaikuttaa.”

”Iso osa maailman rahoitusvirrasta on yleistä käyttöpääomarahoitusta, joka ei ota kantaa, mihin rahaa käytetään. Meidän takaamamme rahoitus kohdistuu uusiin investointeihin ja suomalaisten yritysten vientikauppoihin”, tiivistää Haarasilta.

Pohjoismaisille talouksille ja viejille ilmastonmuutos on enemmän mahdollisuus kuin uhka, Haarasilta sanoo.

”Tuotteet, joita täällä valmistetaan, ovat teknologisesti edistyneitä ja korvaavat vanhaa kapasiteettia, mikä vähentää ja tehostaa raaka-aineiden käyttöä. Tällä on merkitystä myös ilmastolle”, muistuttaa Haarasilta.

Lisätietoa:

Finnvera toimii kasvun mahdollistajana. Lue lisää keinoistamme osoitteesta Finnvera.fi/taustavoima